”Kiitettävää on vielä paljon” – Lotta Svärd -järjestön perustamisesta sata vuotta

Lotta Svärd järjestö perustettiin sata vuota sitten. Lotta Svärd säätiö jatkaa lottatyön tukemista ja edistää naisten maanpuolustuksellista työtä. Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo juhlavuoden kaksi keskeistä tavoitetta olevan, että lotat saavat kiitoksen tekemästään työstä ja kannustetaan ihmisiä toimimaan lotta-hengessä.

Ilmanvalvontalotat työssään. Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Lotta Svärd -järjestö piti lakkauttaa sotien jälkeen vuonna 1944. Kuukautta ennen järjestön lakkauttamista perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyinen Lotta Svärd säätiö, huolehtimaan lottien paluusta siviiliin: työllistämisestä, kuntoutuksesta ja asuttamisesta. Sodan loppuvaiheessa oli 150 000 lottaa ja pikkulottaa, nykyisin vajaa 10 000.

”Rouva Haukio totesi lottien määrän kuultuaan, että kiitettävää on vielä paljon”, toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo tapaamisestaan Lotta Svärd 100v -juhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukion kanssa.

Lotta Svärd –yhdistyksen Iisalmen tyttöosaston kesäleiri vuonna 1938. Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Lottien siviilipalvelu säätiön tärkeä toimi

Sotien loppuminen vuonna 1944 merkitsi jatkosodassa olleiden 95 000 lotan palaamista rintamalta kotiin. Tosin kaikki eivät palanneet kotiin, sillä noin 300 naista menetettiin rintamalla ja kodittomia oli 6 000 naista. Naisten kouluttaminen ja asuttaminen oli Huoltosäätiön tärkeä tehtävä.

Rintamalla lotat olivat harjaantuneet haasteellisissa oloissa muonituksen järjestämiseen. Huoltosäätiön toimesta perustettiin muonitusyhdistys, Työmaahuolto ry, joka hoiti muun muassa Lapin jälleenrakentajien muonituksen. Säännöstelyjen vuoksi yhdistys lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin Työmaahuolto Oy, jolla oli parhaimmillaan yli 250 ruokalaa. Emäntiä ja muuta henkilökuntaa koulutettiin ruokaloita varten. Työmaahuolto oli uranuurtaja mm. keskuskeittiöiden ja ruoanjakelun kehittämisessä. Vuonna 1978 Työmaahuolto myytiin Fazerille. Se oli tehnyt tehtävänä ja tarjonnut sodan jälkeen työtä, toimeentuloa ja koulutusta tuhansille naisille.

Suomen Naisten Huoltosäätiö aloitti vaatimattomalla pääomalla, mutta viisaat talousnaiset sijoittivat ja kasvattivat erilaisin liiketoiminnoin kuten Työmaahuolto Oy:n avulla yhtiön varallisuutta. Nykyisin Lotta Svärd säätiön omaisuus on kymmeniä miljoonia euroja.

”Säätiön ideana on, että se voisi toimia ikuisesti. Siksi varallisuuden hoito on tärkeää säätiön toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.

Lotta Svärd säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen pitää naisten kouluttautumista kriisien varalle erittäin tärkeänä asiana. Siksi säätiö tekee tiivistä yhteistyötä Naisten Valmiusliiton kanssa.

Kolme tärkeää tehtävää

Lotta Svärd säätiön toiminta määritellään säätiön säännöissä. Merkittävin säätiön tehtävä on edelleen elossa olevien vajaan 10 000 lotan ja pikkulotan avustaminen ja kuntouttaminen. Lottien perinteestä ja historiasta kerrotaan säätiön ylläpitämässä Lottamuseossa, joka avautui vuonna 1996 Tuusulan rantatien varteen.

Keskeisenä tehtävänä säätiö tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja erityisesti naisten kouluttautumista kriisien varalle.

Tuusulan Lottamuseoon kootussa näyttelyssä esitellään lottien 100-vuotistoimintaa: Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Tulevaisuuden toiminnan painopisteet

Lottien avustaminen ja auttaminen on ollut keskeinen osa säätiön toimintaa. Vuodet tekevät tehtävänsä ja autettavien määrä vähenee koko ajan. Lottien perintö tulee näkymään säätiön toiminnassa tulevaisuudessakin, mutta mihin avustus- ja auttamistoimintaa kohdistetaan jatkossa? Anne Nurminen kertoo, että säätiön toiminnasta on tehty tulevaisuusstrategia. 

”Lotilta on kysytty, mihin he haluaisivat säätiön keskittyvän tulevaisuudessa. Yksiselitteinen vastaus on ollut ”auttakaa lapsia”. Lapset ovat olleet lotille aina tärkeitä”, Anne Nurminen sanoo. Lapsiperheitä säätiö on tukenut eri tavoin koko olemassaolonsa ajan. Helsingissä säätiö ylläpiti 1940-luvulla päiväkotia alle kouluikäisille. Päiväkoti oli tarkoitettu varattomille ja yksinhuoltaperheille.

Lottien toivetta kohdentaa heidän jälkeen säätiön toimintaa lapsiperheiden auttamiseen on jo edistetty säätiössä. Säätiö on esimerkiksi pilotoinut kriisin kohdanneiden lasten auttamista.

”Naisten kouluttaminen maanpuolustustyöhön on tärkeää jatkossakin. Naisten roolia osana Suomen valmiustoimia ei ehkä riittävästi ymmärretä. Vuonna 1927 lottajärjestö liitettiin osaksi liikekannallejärjestelmää. Naisten rooli maanpuolustuksessa on ollut merkittävä koko itsenäisyytemme ajan..”

”Naisten Valmiusliiton työ on todella tärkeää ja välttämätöntä. Säätiö tekee Naisten Valmiusliiton kanssa yhteistyötä ja tukee liiton toimintaa. Yhteistyö tulee olemaan jatkossakin tärkeää ja säätiö haluaa olla aktiivisesti mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava Merituuli 2021 -harjoitus

Lähteenä:  Anne Nurmisen haastattelu 9.4.2021 ja Mattila, Leena 1995. Lotat terveellisen työpaikkaruokailun äitejä. KOTI-lehti 11/1995.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s