On torstaiaamu 2.3.2023 ja puolen tunnin päästä aukeaa ensimmäiset HARJULINTU 2023 -ilmoittautumislinkit. Tämä hetki tuo tietynlaista kihelmöintiä kroppaan – ovatko potentiaaliset kurssilaiset löytäneet NASTAharjoituksemme.
Jokainen NASTA on toisaalta samanlainen, mutta toisaalta erilainen ja ainakin erityinen. Vaikka suunnittelun lähtökohdat ovat samat, lopputulemaan vaikuttavat niin tapahtumapaikka kuin myös mukana olevat persoonat niin järjestäjinä kuin kurssilaisina. Tästä syystä NASTAn toteuttaminen on joka kerta riemastuttavaa, koskaan ei ihan varmasti tiedä, mitä on tulossa.
Varsinkin ensikertalaiselle harjoitukseen saapuminen voi tuntua jännittävältä. Ei hätää, sillä kyllä konkareitakin hieman mietityttää, mitä viikonloppu tuo tullessaan. Kotoa kannattaa reppuun pakata pyydettyjen tavaroiden lisäksi avaraa mieltä kohdata uusia ihmisiä ja asioita, silloin lopputulema on erinomainen, jopa koukuttava. Vielä, kun muistaa, että NASTA myös valmentaa häiriö- ja poikkeustilanteita varten, niin omien mukavuusalueiden rajojen ylimenot tai laajennukset vain vahvistavat meitä moneen tulevaan tilanteeseen.
Yhdessä tekeminen ja oppiminen antaa vielä enemmän.
Kun minua kysyttiin valokuvaamaan ensi kevään NASTAHarjulintu-harjoitukseen Säkylään, lupauduin oitis – olihan tapahtumalla niin kaunis nimikin: Harjulintu! No, oikeasti tosin kävi niin, että nimellä oli vähäinen vaikutus siihen, että innostuin osallistumisesta harjoituksen järjestämiseen. Kiinnostuin ja ryhdyin tutustumaan tarkemmin Naisten Valmiusliiton tarkoitukseen ja toimintaan. Minulle avautui uusi, mielenkiintoinen maailma.
Mutta millainen on lintu, joka viihtyy harjumaisemissa? Selvisi, että kyse on Harjureitti-retkeilyreitin varrella olevasta näköalalaavusta Säkylässä. Paikka olisi nähtävä pikimmiten, joten eräänä joulukuun alun sumuisena aamuna lähdin ajelemaan Säkylään tarkoituksena retkeillä laavulle. Tärkeimmät eli kamera ja kahvitermari oli pakattu reppuun, joten ei kun menoksi.
Huovinrinteelle päästyäni jätin auton Paviljongin parkkipaikalle ja suunnistin polulle. Karttatietojen mukaan viiden kilometrin pituisen lenkin puolessa välissä minun pitäisi tulla Harjulintu-laavulle. Jonkin aikaa käveltyäni ja kiivettyäni yhä ylemmäs harjulle aloin olla lähellä etsimääni. Ja sieltähän se laavu löytyi, Porsaanharjulta, harjualueen korkeimmalta kohdalta (143 m merenpinnasta). Upea paikka! Voi vain kuvitella, miten mahtavat maisemat harjulta on eri vuodenaikoina. Aurinkoisena kesäpäivänä voi kuulemma nähdä myös sinisenä siintävän suikaleen Säkylän Pyhäjärvestä.
Samalla kun ihastelin laavua ja paikalta avautuvia näkymiä, otin valokuvia ja istahdin nauttimaan kahvini. Aika riensi ja pian oli lähdettävä paluumatkalle. Tulistelu jäisi siis toiseen kertaan. Mutta sellainen kerta tulisi varmasti!
Nautitaan retkistä talvisessa luonnossa ja kevään tultua nähdään NASTAHarjulinnussa!
Tarja Aho kameran takana NASTAHarjulintu-harjoituksessa
NASTAHarjulintu järjestetään 21.-23.4.2023 Porin prikaatissa, Säkylässä. Ilmoittautuminen käynnistyy alkuvuodesta.
Pihlajanmarjassa opittiin arjen turvallisuusvalmiuksia ja varautumistaitoja. Santahaminassa ensimmäistä kertaa järjestetty PikkuNasta täyttyi perjantaina 16.9.2022 innokkaista kurssilaisista.
Harjoituksen kurssien määrä oli nostettu kuuteen. Yleensä PikkuNastoissa kursseja on kolme-neljä. Kurssimäärän nostaminen johtui alkuvuoden runsaista yhteydenotoista liittoon ja kurssien runsaasta kysynnästä. Korona ja Ukrainan sota ovat ajaneet ihmiset miettimään omaa ja läheisten turvaamista sekä kotivarautumista.
Harjoituksen johtaja Kristiina Slotte avasi tapahtuman perjantaina. Hän painotti puheessaan kotivarautumisen tärkeyttä ja kertoi Naistenvalmiusliiton eri jäsenjärjestöjen aktiivisten jäsenten määrän tuplaantumisesta.
Kristiina Slotte
Viikonlopun aikana koulutettiin 196 kurssilaista, joista uusia oli lähes puolet. Kurssit olivat Arjen turvallisuus, Lapsen kohtaaminen kriiseissä, Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus, Tosielämän ensiapu, Turvallisesti vesillä ja Väestönsuojelun perusteet.
Kurssilaisia avajaisissa
Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus kurssi kiinnosti vihtiläistä Anna Kunnasta, koska hän haluaisi jatkossa toimia Nasta-harjoitusten organisaation huolto- ja johtotehtävissä. Annaa kiinnostaa myös kriisiajan varautuminen sekä hyödyksi oleminen mahdollisessa kriisitilanteessa. Koulutusta Anna piti hyvänä ja mielenkiintoisena. ”Suosittelen Nasta-harjoituksia, koska niissä oppii turvallisuusasioita ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä”, Anna summaa.
Anna Kunnas
Lauantain koulutusilta huipentui illanviettoon rannalla, jossa tarjolla oli Soden munkkeja, teetä ja kahvia. Tunnelman loi mahtava Varusmiesbändi, jonka muodostavat kaartinjääkärit Henri Hytti ja Vili Daniloff. Illan päätti vapaaehtoinen kenttäehtoollinen, jossa pysähdyttiin tähtien alla rauhoittumaan ja miettimään lähimmäisen rakkautta sekä omien tekojemme vaikutuksia toisiin.
Varusmiesbändi
Harjoitus päätettiin sunnuntaina ja kotimatkalle lähti tyytyväisiä kurssilaisia uusien oppien kanssa.
Seuraava Nasta-harjoitus järjestetään Säkylässä huhtikuussa 2023.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Tiina Jussi-Pekka PikkuNASTA Pihlajanmarjan tiedotusvastaava ja varatoimistopäällikkö
Kajaanin NASTA-harjoitus tulevana viikonloppuna kantaa suomussalmelaisen Lempi Seppäsen nimeä. NASTA Lempi 2022 on kunnianosoitus Arolan tilan Lempi-emännän toiminnalle talvisodan syttyessä. Hän oli ensimmäinen silminnäkijä, kun puna-armeija hyökkäsi Suomussalmelle 30. marraskuuta vuonna 1939. Seppänen vei sanaa hyökkäyksestä järven jäitä pitkin kotoaan kolmen kilometrin päähän Juntusrantaan.
Lempi Seppänen oli aamutoimissa. Aviomies oli sen ajan mukaisesti metsätöissä poissa kotoa.
Emäntää seurannut talon koira alkoi haukkua oudosti ja käyttäytyä levottomasti. Lempi aavisti pahaa ja nousi kotinsa palotikkaille, josta oli näkymä muutaman sadan metrin päässä olevaan naapuritaloon. Puna-armeijan sotilaat juoksivat kohti taloa.
Silloin Lempille tuli kiire. Kiire pelastaa kolme pientä lastaan turvaan ja kiire viemään sanaa hyökkäyksestä kilometrien päähän Juntusrantaan.
Raskaana ollut äiti otti 3-, 5- ja 8-vuotiaat tyttäret mukaansa ja suuntasi jäälle, koska tielle ei ollut enää mahdollista mennä.
Lapset hän sai jätettyä matkan varrelle tuttavan hoiviin ja itse jatkoi Kiantajärven jäätä pitkin kohti Juntusrantaa. Marraskuinen jääpeite oli vielä heikko, mutta onneksi se kantoi sananviejää. Kiitos Lempin uroteon lapset pääsivät turvaan, ja tieto vihollisista saavutti Juntusrannan kyläläiset ajoissa.
-Lempi Seppäsen toiminta silloisissa poikkeusoloissa oli hyvin esimerkillistä. Sitä ohjasi maalaisjärki, rohkeus ja valtava tarve suojata perhettään sekä omaa kotiseutuaan, luonnehtii NASTA Lempi -harjoituksen johtaja Kaisu Palosaari naisen urotekoa sodan ja hädän keskellä.
Harjoitus kunnioittaa Lempi Seppäsen rohkeutta muistuttaen samalla sotasukupolvien kokemuksista.
Naisten Valmiusliitto kannustaa koulutuksin ja harjoituksin nykypäivän naisia hankkimaan arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisäämään naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi.
Meitä naisia tarvitaan tänäkin päivänä maanpuolustuksen saralla.
NASTA Lempi 2022 -harjoituksen järjestelyistä vastaa Naisten valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunta yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa.
Lempi Seppäsen esimerkki siivittäköön viikonlopun harjoitusta. Otetaan harjoituksesta kaikki irti turvallisuus- ja valmiustaitojen kartuttamiseksi oman ja yhteiskuntamme hyväksi.
Emme tienneet kaksi vuotta sitten, että koronapandemia tulee osaksi harjoitustamme. Aloitimme innokkaasti suunnittelun ja kursseja olisi maastossa ja sisätiloissa. Odotimme innokkaasti, kuinka runsas joukko naisia kohtaisi toisensa. Harjoituksen suunnittelu eteni ja koronapandemia valtasi maailman – kuinka harjoituksemme tulisi onnistumaan, onnistuisiko ollenkaan?
Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju
Nyt olemme harjoitusviikonlopussa – etäkurssit pyörähtivät käyntiin tänään ja lähikursseja ei ole. Vaikka koronapandemia rajoittaa tekemistä, niin me Merituuli 2021 -harjoitukseen osallistuvat toimimme!
Toiminta sujuu hyvin myös etänä ja saamme samalla harjoitusta toiminnasta poikkeusoloissa. Vain johtoryhmä toimii Haminassa, RUK:n päärakennuksessa, historian havinaa täynnä olevassa rakennuksessa. Saatte muistoksi Merituuli 2021 -maskin Suomenlippu-logolla varustettuna.
Lämpimästi tervetuloa mukaan NASTA-harjoitukseen, joka kokonaisuudessaan toimii etänä ja on Naisten Valmiusliiton ensimmäinen iso NASTA-harjoitus, joka toteutuu etänä!
Reipasta kurssimieltä kaikille ja isot kiitokseni kaikille siitä, että olette mukana.
Hyvät NASTA Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja sekä kaikki harjoituksen tekijät ja osallistujat!
Lämmin kiitos työstänne jo tässä vaiheessa.
Paula Risikko aloitti Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuoden 2021 alussa. Hän välitti terveisensä NASTA Merituuli 2021 -harjoitukseen Seinäjoelta.
Naisten Valmiusliitto on naisten turvallisuustaitojen kehittäjä ja valmiuskoulutuksen koordinoija. NASTA-harjoitukset ovat liiton vahva työkalu lisätä kokonaisturvallisuutta maassamme.
NASTA-harjoitukset antavat osallistujille maamme ajantasaisen turvallisuuden tilannekuvan sekä turvallisuus- ja yhteistyötaitoja ja paljon muuta. Tärkeää on aina myös henkisen kriisikestokyvyn vahvistuminen.
Turvallisuuden merkitys on entisestään korostunut nopeasti muuttuvassa maailmassa. Uhkat ovat muuttaneet muotoaan. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle on tullut uusia uhkia. Nykyään puhutaan esimerkiksi kyberhyökkäyksistä ja hybridivaikuttamisesta.
Sisällöltään ja järjestelyiltään monipuolisille koulutus- ja harjoitustoimille on suuri tarve ja tilaus. Samoin entistäkin enemmän on tilausta järjestöjen ja ihmisten väliselle yhteistyölle. Yhdessä olemme vahvempia kokonaisturvallisuuden tekemisessä ja tuottamisessa.
Koronaepidemia ja sen edellyttämät vaatimukset ovat aikaansaaneet tarpeen myös uudistaa tapoja organisoida harjoituksia ja koulutuksia. Harjoituksen toteutus on tuottanut paljon lisää suunnittelua ja työtä. ISO kiitos teille kaikille asiantuntijuudestanne, ahkeruudestanne ja sisukkuudestanne.
Olen toiminut muutaman kuukauden Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana ja häikäistynyt liiton ammattimaisesta ja vaikuttavasta toiminnasta. Tehtäväni liiton puheenjohtajana on mm. luoda edellytyksiä Naisten Valmiusliiton toiminnalle ja koulutuksille. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että koulutuksia entistäkin enemmän hyödynnetään työelämässä sekä jatkokoulutuksissa ja -opinnoissa.
Niin ikään jatkan työtä turvallisuuskoulutettujen naisten rekisterin saamiseksi. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että kaikenikäisten turvallisuustaidot kehittyvät. Tärkeää on saada niihin liittyviä oppisisältöjä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Tänään käynnistyy NASTA Merituuli 2021! Toivotan kaikille mitä parhainta viikonloppua turvallisuustaitojen ja yhteistyön parissa.
Merituuli 2021 -harjoituksen valmistelu on ollut vaiherikasta. Harjoituksen organisaatio on Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhosen johdolla elänyt hetkessä ja tehnyt muutoksia suunnitelmiin lähes päivittäin. Korona-tilanteesta huolimatta harjoitus käynnistyy aikataulun mukaisesti. Kurssitarjonnassa on etäkurssein toteutettavat viestinnän, informaatiovaikuttamisen ja lapsen kohtaaminen kriisissä kurssit.
Kaarina Suhonen korostaa, että Merituuli 2021 -harjoituksen etäkurssitoteutuksista saadaan tärkeää kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju
Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksilla on merkittävä rooli naisten kouluttautumisessa erilaisiin häiriö- ja varautumistilanteisiin. Kulloisenkin harjoituksen päävastuussa on Naisten Valmiusliitto, jonka apuna on paikallinen alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunta kokoaa jäsenjärjestöistään harjoituksen organisaation, joka Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhosen johdolla valmistelee harjoituksen. Merituuli 2021 -harjoituksen vastuussa on Kakkois-Suomen alueneuvottelukunta. Apujoukkoja harjoituksen organisaatiossa on lähimaakunnista Etelä-Savosta, Hämeestä ja Uudeltamaalta.
Korona-tilanteen vuoksi vuoden 2020 molemmat NASTA-harjoitukset Savotar ja Vinka jouduttiin perumaan. Kaarina Suhonen ei muista, milloin aiemmin harjoituksia olisi jouduttu perumaan. PikkuNASTA-harjoitukset viime lokakuussa Taivalkoskella ja Helsingissä saatiin toteutettua erikoisjärjestelyin.
”Merituuli 2021 -harjoituksen kaikki kurssit oli tavoitteena toteuttaa lähiopetuksena. Viime syksynä Vinka 2020 -harjoituksen perumisen jälkeen nähtiin, ettei tämä epidemia mene niin nopeasti ohi kuin aluksi arveltiin. Viime vuoden lopulla ryhdyttiin miettimään Merituuli-harjoituksen kurssien mahdollisuutta toteuttaa etätoteutuksena. Kaikki kurssit eivät toiminnallisuutensa takia sovellut etäkursseiksi”, Kaarina Suhonen toteaa.
Koko Merituuli 2021 -harjoituksen perumista ei missään vaiheessa mietitty, sillä turvallisuustarpeet eivät ole hävinneet mihinkään. Vaarat ja uhat ovat edelleen olemassa, vaikka korona-tilanteen takia niitä ei juuri nyt nostetakaan esille.
Arvokasta kokemusta etätoteutuksesta
”Merituuli 2021 -harjoituksen etäkurssitoteutuksista saadaan kokemusta ja osaamista harjoituksen järjestämisestä etänä. Siksi on tärkeää, että harjoitus voidaan toteuttaa. Tätä etätoteutusmallia voidaan jalostaa eteenpäin. Joudumme ehkä taistelemaan vielä pitkää koronaa vastaan. Koko harjoituksen toteutus on oltava turvallinen ja tarjottava tasapuoliset mahdollisuudet osallistumiseen”, Kaarina Suhonen korostaa.
Kaarina Suhonen arvelee, että etäkoulutukset tulevat jäämään osaksi Naisten Valmiusliiton varautumiskoulutuksia. PikkuNASTA-harjoituksia ja yksittäisten koulutuksia voidaan jatkossa järjestää etäkoulutuksina. Etäkouluttajia on ollut jo vuoden 2017 Leijona-harjoituksesta lähtien.
”Yksi tulevaisuuden tavoite on antaa kouluttajakoulutuksissa valmiuksia etänä toimimiseen. Uusien vapaaehtoisten saamiseksi on tärkeää, että etäosallistuminen on mahdollista.”
Kaarina Suhoselle Merituuli 2021 -harjoitus on viimeinen NASTA-harjoitus Naisten Valmiusliiton pääsihteerin roolissa, sillä hän vaihtaa kesäkuun alussa toisen työnantajan palvelukseen. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju
NASTA-henki tärkeä – toteutuksessa kehittämismahdollisuuksia
Kaarina Suhonen pohtii, että NASTA-harjoituksen kurssien sisällöstä osan voisi ehkä toteuttaa etänä ennen varsinaista harjoitusta. Tällöin perjantaina voisi aloittaa myöhemmin, jolloin työssäkäyvien naisten osallistuminen kursseille helpottuisi, kun ei tarvitse ottaa vapaapäivää perjantaiksi. Pelkästään etänä toteutettavaa NASTA-harjoitusta hän ei näe tulevaisuuden ainoana toimintamuotona.
”NASTA-harjoituksessa tärkeää on NASTA-henki. Harjoituksissa koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan kokemus olla osa suurempaa joukkoa. Uudessa toimintaympäristössä jokainen saa kokemuksen siitä, mitä on olla vieraiden ihmisten kanssa täysin uudessa ympäristössä. Tämä tilanne olisi mahdollinen myös poikkeusoloissa. Lähikoulutusta kaivataan, samoin lähitapaamiset ovat tärkeitä myös vapaaehtoisista koostuvalla harjoituksen organisaatiolle”, Kaarina Suhonen summaa perinteisen NASTA-harjoituksen merkitystä kurssilaiselle.
Merituuli 2021-harjoituksen kauniin maanpuolustushenkisen logon on suunnitellut arkkitehti Teiju Autio. Logo symbolisoi harjoituksen järjestämispaikkaa Haminaa, jossa liehuu maailman suurin Suomen lippu.
Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki antoi toiveeksi logon suunnittelijalle Teiju Autiolle, että harjoituksen logossa pitää olla meri ja Suomen lippu. Harjoituksen nimi, Merituuli, oli tuolloin jo päätetty.
Merituuli 2021 -harjoituksen logon suunnittelija Teiju Autio on tehnyt monenlaisia suunnittelutöitä arkkitehdin työn ohella.
”Idea harjoituksen logosta tuli aika pian. Toiveet merestä ja lipusta oli varsin helppo suunnitella logoon. Eniten työtä oli logon lopputyöstämisessä eli aiheen pelkistämisessä toimivaksi logoksi ja symboliksi. Logon piti toimia pienenä tunnuksena ja myös isompana flaierina. Loppuvaiheessa sain sitten tietää, että myös harjoituksen nimi pitää saada logoon. Useinhan logo on oma elementti ja nimi tulee erikseen sen yhteyteen”, Teiju Autio kertoo Merituuli 2021 –harjoituksen logon synnystä.
Logo viestii toiminnasta ja Haminasta
Suomen lipun sisällyttäminen logoon tuntui Teiju Autiosta luontevalta, koska Haminassa liehuu maailman suurin Suomen lippu.
”Tuuli elementti tuli logoon lipun myötä ja se kuvaa myös meren aaltoja. Logon värimaailma kuvaa isänmaallisuutta, merta ja lippua”, Teiju Autio kertoo logon elementeistä.
Harjoitus järjestetään Haminassa, joka on armeijakaupunki. Liput ovat vahvasti esillä Haminan katukuvassa. Kaupungissa on nähtävyytenä mm. lippumaailma eli kaikkien maiden liput.
”RUK:n edessä on Suomen lipun tie, jonka varrella on esillä kaikki Suomessa käytössä olleet eri valtiolliset liput”.
Logoja ja tunnuksia jo nuoresta lähtien
Teiju Autio on koulutukseltaan arkkitehti ja hän on tehnyt monenlaisia suunnittelutöitä arkkitehdin työn ohella, kuten esimerkiksi graafista suunnittelua näyttelysuunnittelun yhteydessä. Teiju on suunnitellut mm. Haminan Lottien muistokiven. Logojen ja symbolien haasteena on kiteyttäminen ja pelkistäminen.
Tällä hetkellä Teiju Autio toimii Museoviraston kulttuuripalveluissa restaurointiarkkitehtinä. Hänen pääasiallisena tehtävänä ovat rakennusperinnön restaurointiin ja suojeluun liittyvät tehtävät.
Vapaa-ajallaan Teiju on mukana Haminan linnoituksen wanhat talot ry:n kirjaprojektissa, jossa tuodaan päivänvaloon Haminan linnoituksen alueen 21:n yli satavuotiaan talon historiaa.
”Haminan ympyräasemakaava on erittäin harvinainen ja Suomessa ainutlaatuinen. Linnoituskaupungissa toimii edelleen varuskunta. On ollut hienoa päästä tutustumaan ympyräkaupungin vanhojen talojen historiaan”, Teiju Autio iloitsee.
NASTA-harjoitus Merituuli 2021 järjestetään 9.-11.4.2021. Paikkana on Maasotakoulu Reserviupseerikoulu Hamina. Harjoituksessa on valittavana kahdeksan kurssia ja ilmoittautumiset ovat 16. ja 17.2.2021. Suurimpaan osaan kursseja ei edellytetä aikaisempaa osaamista, sillä jatkotason kursseja on vain yksi.
Haminassa järjestettävän harjoituksen käytännön järjestelyistä vastaa Naisten Valmiusliiton Kaakkois-Suomen alueneuvottelukunta ja harjoituksen johtaja on Hanni Kangasmäki. Harjoitus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina ja Puolustusvoimien tuella.
Ilmoittautumiset 16. ja 17. helmikuuta
Merituuli 2021 -harjoituksen ilmoittautumiset on porrastettu tiistaihin 16. helmikuuta ja keskiviikkoon 17. helmikuuta. Molempina päivinä kahden kurssin ilmoittautuminen avautuu kello 9 ja 13.
Merituuli 2021 -harjoituksen kursseja on jo esitelty ja loput tulevat esittelyyn ennen ilmoittautumisen alkamista harjoituksen facebook-sivulla ”Merituuli 2021”. Harjoituksen kurssiesittelyt on koottu harjoituksen esitteeseen.
Kurssivalikoimasta jatkotason kurssi on Selviytyminen maastossa eikä muihin edellytetä aiempaa osaamista. Peruskursseille puolet osallistujista on ensikertalaisia ja he otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Osallistujien alaikäraja on 16 vuotta, lukuun ottamatta Lapsen kohtaaminen kriisissä -kurssia, jossa alaikäraja on 18 vuotta.
Rekisteröidy MPK:n järjestelmään hyvissä ajoin
Kursseille ilmoittaudutaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestelmän kautta. Kurssit täyttyvät nopeasti, joten muista hoitaa MPK tunnuksesi kuntoon ennen ilmoittautumisajan alkua.
Ilmoittautumista varten tulee olla rekisteröitynä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestelmään. Rekisteröitymisen voi tehdä hyvissä ajoin ennen kurssille ilmoittautumista. Jos sinulla on jo tunnukset valmiina, niin kannattaa vielä tarkistaa, että salasana varmasti toimii.
Voit ilmoittautua vain yhdelle kurssille. Omilla tunnuksilla ei voi myöskään ilmoittaa muita osallistujia, vaan jokaisen on luotava omat tunnuksensa.
Harmillinen korona
Vuoden 2020 NASTA-harjoitukset Savotar 2020 Vekaranjärvellä ja Vinka 2020 Tikkakoskella jouduttiin perumaan korona-tilanteen takia. Korona-ohjeistus huomioidaan toki myös Merituuli 2021 -harjoituksessa. Harjoituksen kokonaisvahvuus on 180 henkilöä eli kullekin kurssille otetaan 20 osallistujaa.
Harjoituksen järjestelyissä noudatetaan vallitsevia viranomaismääräyksiä. Kursseille otetaan normaalia vähemmän osallistujia, kurssit pidetään toisistaan erillään ja osa kursseista voidaan tarvittaessa siirtää etätoteutukseen. Naisten valmiusliiton korona-ohjeistukseen kurssilaisille voi tutustua tästä.
Ennakkoajatukseni mönkijällä ajamisesta muuttui täysin, kuvailee jyväskyläläinen Pirkko Koskela Mönkijän käyttö ja maastoajotaidot -kurssin tuntemuksiaan.
-Luulin, että mönkkärillä ajo on vain rälläämistä ja leikkimistä ja lisäksi vaarallista. Näinhän ei ole. Asia valkeni heti ensimmäisten ajokierrosten aikana, hän jatkaa.
Koskela kertoo huomanneensa, kuinka paljon omaa fysiikkaa joutuu ajaessa käyttämään, puhumattakaan jos mönkijä juuttuu maastossa kiinni.
Pirkko Koskelan käsitys mönkijällä ajosta muuttui kurssin aikana. Yllättävää oli jopa se, että pitää olla riittävästi vaatetta, koska ajaessa käy vinkka.
Irrottamista hän pääsi kokeilemaan mönkijän tartuttua kiinni maassa olleen puun päälle. Mönkijä nostettiin vinssaamalla ylös. Ajopelin eteen laitettiin tukki vinssiksi, jota “vänkäri” työnsi kuljettajan peruuttaessa mönkijää esteestä pois. Pinteestä pääsyyn tarvittiin kaksi henkilöä.
Muitakin onnettomuuksia varten on saatu opetusta ja tuntumaa ajoon niin, että osaa toimia yllättävässä tilanteessa, Koskela kiittää ja myöntää mönkkärikärpäsen puraisseen.
Teresa Salonen mönkijän ”puikoissa”. Heidi Björman Järvenpäästä ja kurssin varajohtaja Janita Kaikkonen seuraavat tilannetta.
Kurssilla opittiin paitsi turvallista ajamista maastossa, mönkijän hallintalaitteet, kuljettajan vastuut ja velvollisuudet sekä perehdyttiin maastoliikennelakiin. Rastikoulutuksessa aiheina olivat ensiapu onnettomuustilanteessa ja suunnistuksen perusteet.
Lisäksi tehtiin mönkijän päivittäiset tarkoitus- ja huoltotoimenpiteet, kuten renkaiden ilmanpaineet ja tankattiin “Veijo Essolla”.
Mönkijällä ajo on ollut äänekoskelaiselle Teresa Saloselle itsensä ylittämistä. Keski-Suomen alueneuvoittelukunnan tiedottajana ja koulutusvastaavana toimiva Salonen nousi kurssilla ensi kertaa mönkijän rattiin.
Mönkijöillä ajettiin aluksi jonossa turvallisuussyistä. Kouluttaja Timo Lämsä näyttää kädellä takana oleville lähtöluvan.
-Kurssi on ollut itsensä ylittämistä. On ollut sopivasti haasteellisia tehtäviä, mahtava tunnelma ja hieno sää koko kurssin ajan.
Mieluisia ovat myös leirikokemus telttayöpymisineen ja uudet tuttavuudet eri puolilta maata.
Kurssin johtaja Ulla Rontti iloitsee, että kurssilaiset tulivat intoa puhkuen ja kertoivat kokemuksiaan itsensä ylittämisestä.
-Kaikilla oli tervettä kunnioitusta järeää ajopeliä kohtaan. Kurssilaisista oli kolmasosa sellaisia, jotka eivät juurikaan olleet ajaneet mönkijällä. Osalla taas oli motoristitaustaa.
“Vauhtia ja vaarallisia” tilanteitakin riitti, mutta yhtään vakavaa tilannetta ei tapahtunut, Rontti summaa viikonlopun.
NASTA & PikkuNASTA 