Onnistumisen elämyksiä luonnossa

Tänä vuonna Fanni 2019-harjoituksessa järjestettiin ”Selviytyminen maastossa” – kurssi luontevana jatkumona viime vuoden peruskurssille, joka pidettiin myös Hiukkavaaran maastoissa.

Kurssilla opetettavat taidot antavat valmiuksia selviytyä luonnossa, mutta myös mahdollisissa pitkittyneissä häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.

Maastotaidot -kurssit ovat suosituimpien kurssien joukossa vuodesta toiseen.

Oulussa huippukouluttajat

Kurssin alkaessa tunnelmat kurssilaisten keskuudessa olivat hyvin odottavat, sillä kouluttajaksi oli saatu erittäin kokenut maastotaitojen kouluttaja ja reserviläinen Visa Björn Oulusta.

Maastotaidot -kurssit ovat suosituimpien kurssien joukossa vuodesta toiseen, joten jatkotasolle on selvä kysyntä.

Nyt heti ensimmäisenä yönä päästiin nukkumaan tilapäismajoitteisiin keskelle metsää, tähtitaivaan alle. Ryhmäytyminen lähti hyvin käyntiin, kun jokainen auttoi toistaan ja veisteli puukolla havuja valmiiksi
hakkualueen puista valmistellessaan yöpymispaikkaa.

Työtä vaikeutti pimentyvä metsä ja haastava maasto, mutta jokainen kurssilainen onnistui tekemään varsin nopeasti makuupedin, jossa nukkui ensimmäisen metsäyön.

Luonnonmuonaa ja rinkkalautan tekoa

Lauantai-aamuna kurssilaiset kertasivat keskeisten välineiden oikeaa käyttöä mm. tekemällä tulet maakuoppaan ja vuolemalla trangialle erilaisia pidikkeitä nuotiolle.

Teltan pystytys tehtiin porukallen niin, että kaikki tolpat, maakiilat ja keskisalko tehtiin itse. Lopuksi kokonaisuuden viimeisteli kaminan paikalleen laitto.  Jotta yö rakennetussa teltassa olisi ongelmaton, kerrattiin ryhmälle telttaturvallisuutta.

Iltapäivällä kurssi siirtyy syvemmälle metsään, jossa valmistellaan luonnonmuonaa ja valmistaudutaan selviämään päivällä tehdyissä tilapäismajoitteissa, joissa voisi yöpyä pidempi aikaisestikin.

Mielenkiintoiselta kuulostaa myös tuleva oppimistehtävä ”rinkkalautta”.

Katso videolta, miten rinkkalautan valmistus onnistui.

Sanomalehti Kaleva kirjoitti Fanni 2019 – harjoituksen kokemuksista jutun verkkolehteen: ”17-vuotias Janita vietti viime yön taivasalla”

 

Fanni PikkuNASTA harjoitus Oulussa jo toista kertaa

Fanni2019 PikkuNASTA -harjoitus Oulun Hiukkavaarassa 4.-6. lokakuuta.

Oulun Hiukkavaarassa pyörii 4.-6. lokakuuta PikkuNASTA -harjoitus nimeltä FANNI 2019. Vapaaehtoisten naisten järjestämä ja naisille kohdennettu varautumis- ja turvallisuusharjoitus järjestetään
nyt toista kertaa Oulussa.

Harjoituksen nimen innoittajana Fanni Luukkonen

Fanni Luukkonen syntyi Oulussa vuonna 1882. Hänellä oli näkyvä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa viidentoista vuoden ajan, sillä Fanni tunnetaan parhaiten naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Lotta Svärdin puheenjohtajana toimimisesta vuosina 1929-1944.

Luukkonen oli perustamassa ja toimi myös puheenjohtajana Suomalaisen Naisliiton ry:n Oulun jaostossa vuonna 1907, joka yhä toimii aktiivisesti naisten tasa-arvon lisäämiseksi.

Fanni Luukkonen suoritti ensimmäisen elämäntyönsä opettajana kotikaupungissaan Oulussa ja myöhemmin Sortavalan seminaarissa, tyttöharjoituskoulun yliopettajana. Hänen toinen elämäntyönsä oli lottajohtajan tehtävä. Rakkaus isänmaahan oli se suurin voima, jonka avulla hän jaksoi johtaa ja uudistaa Lotta Svärdin toimintaa ankarina sotavuosina. Hän herätti luottamusta ja arvostusta kaikissa yhteiskuntapiireissä.

Fanni Luukkonen kuoli Helsingissä 1947 sydänkohtaukseen. Fanni Luukkosen sukuhauta löytyy Iin Kurunsaaresta ja hänen muistolaattansa on Heinätorin koulun puistonpuoleiselta sivulla Oulun keskustassa.

Naisia Espoosta Kittilään

Fanni 2019 harjoitukseen Ouluun on kokoontunut lähes sata naista Espoosta Kittilään. Kursseilla koulutetaan viikonlopun ajan arjen turvallisuutta, henkistä kriisinhallintaa, harjoitellaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) toimintaa sekä selviytymistä haastavissa maasto-olosuhteissa.

Harjoituksen valmistelut on aloitettu viime vuonna heti ensimmäisen, hienosti sujuneen Fanni-harjoituksen jälkeen. Harjoituksen johtoon sitoutui pitkälti samoja ihmisiä, jotka olivat luomassa jo Oulun ensimmäistä harjoitusta.

Toisen harjoituksen ollessa sujuvasti käynnissä, halu siihen, että Oulun omalle pikkuNASTA -harjoituksille tulisi jatkumoa vahvistuu. Vuosittain toistuvana harjoitus mahdollistaa organisaation, kurssinjohtajien ja kouluttajien jatkuvan oppimisen.

Kokemattomimmille NASTA-kouluttajille paikallisissa harjoituksissa on helppo käydä vahvistamassa omia kouluttamistaitoja. Kokemuksen kertyessä tulevissa harjoituksissa on mahdollista ottaa isompaa roolia ja vastuuta kurssien toteutuksesta. Näin tehtävät ja osaaminen ovat sopivassa suhteessa keskenään ja myös paikallinen ”kouluttaja- ja osaajapankki” vahvistuu.


Kyberhyökkäyksen sattuessa tilannekuva kirkkaaksi

Luokkahuoneessa on tiivis tunnelma, sillä alkamassa on kyberpelin purku. Nyt konkretisoidaan keskeisiä kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä asioita. Naiset on jaettu viiteen ryhmään. Kuvitteellisessa Keikan kunnassa on tapahtunut oletettu kyberhyökkäys ja osallistujien tehtävänä on ollut eri skenaarioilla muodostaa tilannekuva, jonka perusteella asiasta viestiä ja toimia. Mitä kerrotaan papalle, joka evakuoidaan mökistään? Kuinka tehtaanjohto ottaa haltuun laitteistonsa epävakauden, joka saattaa vaarantaa työntekijöiden terveyden? Miten reagoi kunnan tietohallinto-osasto? Mitä sanoo kunnanjohtaja? Oliko sittenkin kyse virheestä, valehyökkäyksestä vai mittavasta operaatiosta? Miten toimitaan – riittääkö, että koneet otetaan irti verkosta ja palautetaan yksitellen hallitusti vai lähdetäänkö hakemaan apuja laajemmalti?

Tarkoituksena on syventää oppimista ja asettua niin kansalaisen kuin yritysten ja kunnanviranomaisten rooliin. Suurin uhka ei niinkään ole tiedon varastaminen vaan sen muuttaminen tai väärentäminen. Epävarmuuden hallintaa on harjoiteltava. Onko sähkölinjoihin kohdistettu isku todellakin väitetty kyberhyökkäys vai onko linjat lamautettu ihan fyysisin keinoin?

Harjoitusta ohjaa Mika Hyytiäinen, nimimerkki Pimeyden professori, joka muistuttaa, että tilannekuvassa on tärkeä kertoa paitsi viat ja ongelmat, ennen kaikkea se, mikä toimii ja mihin pystytään ongelmasta huolimatta.

”Jos tehtaan seitsemästä koneesta pysähtyy yksi, se tuskin halvauttaa koko tehdasta, koska kuusi niistä kuitenkin on toiminnassa.”

Tapahtuneen tunnistaminen ja sen kuvaaminen konkreettisesti auttaa myös mahdollisuuksien kartoittamisessa.

”Jos ihmiset saadaan objekteista toimijoiksi, opetus toimii”, Hyytiäinen toteaa.

[teksti jatkuu kuvan jälkeen]

Ryhmät esittelivät ratkaisujaan erilaisissa kyberhyökkäystilanteissa.

Kyberturvallisuuskoulutuksessa pyritään ottamaan epävarmuus haltuun. Siihen paras lääke on objektiivisuus, realismi ja konkretisointi, se on sitä ”kaljaa ja makkaraa”, jonka ihminen haluaa kuulla: mitä, missä, milloin, miten tapahtuu ja koska päästään takaisin normaaliin. Toimiiko minun arkeni? Viestintä suunnataan kohderyhmä ja sen tarpeet huomioiden, ketään aliarvioimatta. Kun jotain odottamatonta on sattunut, eri tahoilla tulisi osata tunnistaa, onko kyseessä virhe vai hyökkäys, onko kyseessä fyysinen- vai kyberuhka ja onko se mahdollisesti yksittäinen tapaus vai onko vaarana uhkan eskaloituminen monelle taholle sekä pyritään estämään lisävahingot. Toiminta, yhteistoiminta, ja edelleen viestintä, johdetaan sen mukaan.

Medialukutaito avainasemassa informaatiovaikuttamisen aikakautena

NASTA-harjoitusten informaatiovaikuttamisen koulutukset ovat supersuosittuja ja kursseille pyritään aina uudestaan.

”Viestintäympäristö muuttuu koko ajan ja on tärkeää tunnistaa muutokset”, kurssilaiset kertovat syykseen osallistua kurssille, ”täällä siihen saa todella laadukkaan opastuksen intensiivisessä, mutta käytännönläheisessä paketissa”.

Kaiken kaikkiaan 31 kurssilaista istuu ryhdikkäinä ja valmiina kuuntelemaan, kun kouluttaja Christina Forsgård esittelee itsensä ja taustansa niin kutsutusta army bratista (so. being relocated all [the] time) globaalin viestintäalan organisaation nimittämäksi maailman pelastajaksi.  Hän nimittäin otti kolme viikkoa sitten vastaan kutsun kansainvälisen viestintätoimistojen kattojärjestön ICCO:n (International Communications Consultancy Organisation) Ethics Chairiksi, jonka myötä hänen tehtävänään on opettaa erottamaan informaatiotulvasta luotettava tieto ja perusteltuun tietoon nojaavat lähteet, kumoamaan valeuutisia sekä virheellistä tietoa. Tätä pätevämpää suomalaista alan kouluttajaa lienee vaikea nimetä.

”Länsimaisen avoimen demokratian perustaa, luottamusta ja sananvapautta, haastetaan kovilla aseilla. Demokratiassa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteiseen. Mediamaailmamme ytimeen ovat tulleet jäädäkseen valeuutiset, trollit, informaatiosodankäynti ja algoritmit, jotka ohjaavat silmiemme eteen joko sitä mitä haluamme tai mitä joku haluaa meidän näkevän.”

Christina Forsgård

Forsgård johdattaa oppilaansa informaatiovaikuttamisen käsitteisiin ja ilmiöihin – siihen, miten samat sanat ja asiat voivat tarkoittaa aivan eri asioita eri konteksteissa ja eri maissa; miten valveutuneisuus tuo myös vastuuta; miten jo kurssille osallistuvien tulee varautua tiettyihin asioihin, kuten maalittamiseen; miten pahan puolellakin on käytävä, jotta ymmärtää, miten hyvän puolella on toimittava. Kaikkeen tähän kurssi on turvallinen paikka harjoitella.

Kansalaistaidot ovat yhä vaativampia, etenkin kun on kyse psykologisesta vaikuttamisesta ts. tunteista, sitä vaikeampi on tunnistaa, missä minua vedätetään! Tilastot ja tutkimukset kertovat armottomasti, että sisäisen turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeätä opettaa mediakriittisyyttä, medialukutaitoa kaikille kaiken taustaisille ja ikäisille kansalaisille, muuten meillä on polarisoituvassa yhteiskunnassa kasvava aikapommi.

”Meidän täytyy ymmärtää vaikuttamisen uudet muodot, tavat, kanavat ja teknologia. Meidän täytyy ymmärtää oma roolimme, vaikuttamismahdollisuutemme ja vastuumme hybridivaikuttamisen aikakaudella.”

Christina Forsgård

Koulutuksessa saatiin aimo annos teoriaa ja käytännön esimerkkejä. Informaatiosotaharjoituksessa päästiin ottamaan tuntumaa myös pimeisiin voimiin.

Pääsihteeri Kaarina Suhosen puhe

Hyvät kurssilaiset, 

Naisten Valmiusliiton 44. NASTA -harjoitus Pihlaja 2019 alkaa olla loppusuoralla, sillä enää on jäljellä palautekeskustelut, varusteiden luovutus ja ruokailu. Toivon, että viikonloppu on ollut teille antoisa ja pihlajaon tarjonnut runsaasti satoa – marjoja, jotka ovat sisältäneet uuden oppimista ja vanhan kertaamista sekä itsensä haastamista ja uusia ystäviä. 

Pääsin viikonloppuna vähän kiertämään kursseja ja sen kokemuksen perusteella kaikissa oltiin hyvin keskittyneitä koulutukseen. Kursseilta välittyi ”hyvä pöhinä” ja iloinen tunnelma, omia kurssihuutojakin kuului niin meren rannalta kuin koulutuspaikkojen edustalta. Itselleni vaikuttava kokemus jäi myös iltahartaudesta meren rannalla ”Helsingin kaupungin valojen loistaessa alttaritauluna ” lainaten sotilaspastori Kaakisen sanoja.

Keräsimme teiltä nimettöminä tilastotietoja harjoituksen alussa. Niistä saimme tietoa, että eniten osallistujia on tullut Uudeltamaalta, 87 %. Kauimmaiset kurssilaiset ovat tulleet kuitenkin Virosta ja heitä on mukana yhteensä kahdeksan henkilöä. He ovat osallistuneet kuudelle eri kurssille ja toivottavasti näemme heitä jatkossakin täällä Suomessa NASTA-kurssilla.

Harjoituksessa kokonaisvahvuus on ollut suurimmillaan 362, joista kurssilaisia 271 ja Kouluttajia 38. Varsin mittava joukko eri tehtävissä oppimassa uutta. Vastaavasti organisaation kurssilla JohdaNASTA on ollut mukana 33 kurssilaista. Harjoituksen johto ja organisaatio ovat muodostuneet pääosin jäsenjärjestöjen vapaaehtoisista. Harjoituksen organisaatiolle tämä on nimenomaan ison joukon johtamiskoulutusta, jota harva pääsee muuten kokemaan. Taito on tärkeä, kun tarvitaan tositilanteessa vapaaehtoisia viranomaisten avuksi.

Harjoituksen organisaatiollehaluan lausuakin parhaimmat kiitokset hyvin tehdystä työstä. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa kulkea vierellänne harjoituksen suunnittelusta aina tähän viikonlopun toteutukseen asti. Suunnitteluvaiheessa ja paikan päällä on ollut ”ratkaistavana monia haasteita”, sillä jo koulutustilojen organisointi ja majoitustilojen järjestelyt ovat vaatineet huolellista suunnittelua. Vastaavasti kurssinjohtajat ovat rekrytoineet loistavia kouluttajia ja valmistelleet alusta loppuun nämä kurssit. Jokaista henkilöä kuljettajasta johtajiin on tarvittu, jotta tällainen kokonaisuus saatu toteutettu. Lämmin kiitos Teille kaikille!

Mikään harjoitusei kuitenkaan synny yksin, vaan tähän on tarvittu yhteistyökumppaneita; eri alojen asiantuntijoita ja viranomaisia, jäsenjärjestöjen upeita ja osaavia vapaaehtoisia, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja Puolustusvoimia. Yhteistyö on se suuri voimia, jolla onnistumme tässä. Suomessa on ns. kokonaisturvallisuuden toimintamalli, minkä toimivuus on testattu tänä viikonloppuna. Emme aina osaa arvostaa sitä itse, mutta sitä tullaan katsomaan myös muista maista. Yhteistyö on sujunut kaikkien kanssa joustavasti ja hyvin. Erityiskiitos vielä koulutuspäällikkö Juha Suvisaarelle (MPK) ja yhteysupseeri Petri Ylä-Mellalle (KAARTJR) arvokkaasta käytännöntuesta sekä kapellimestari Heino Koistiselle (Etelä-Suomen maanpuolustussoittokunta) upeasta musiikista!

Hyvät kurssilaiset!

Pihlaja -harjoitus lähenee loppuaan ja on aika arvioida oppimaansa ja kokemustaan kurssin onnistumisesta. Pyydämmekin teiltä tänään tärkeää palautetta niin onnistumisesta kuin kehittämiskohteista, jotta voimme kehittyä ja vastata koulutuksellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Toivon, että olette saaneet myös uusia ystäviä ja verkostoituneet, kokeneet jotakin ihan uutta sekä joutuneet omalta mukavuusalueeltanne ulos.

Mahdollisesti nähdään tulevissa NASTA – ja PikkuNASTA – harjoituksissa. Ensi vuonna NASTA -harjoitukset järjestetään Vekaranjärvellä ja Tikkakoskella. Keväällä on Savotar 2020 24.-26.4 ja syksyllä Vinka 2020 28.-30.8.

Muistakaa harjoituksen johtajat sanat Pihlajasta, taipuu vaan ei taivu ja kestää tuulta ja tuiskua.

Toivotan koko organisaation puolesta kaikille turvallista syksyä ja pitäkää huolta itsestänne! 

Kohtaamien

Miten kohdata lasta kriisissä? Sunnuntai aamuna lapset kriisissä kurssi pohtii lapsiystävällistä tilaa. Lapsiystävällisellä tilalla on tarkoitus mahdollistaa lapsen kehittymistä, leikkiä ja ruokkia lapsen mielikuvitusta. Häiriötilanteen aikana alueellinen valmiuskeskus kokoaa yhteen viranomaisten ja kansalaisten palveluita häiriötilanteen aikana. Valmiuskeskusten kanssa on mietitty minkälaisia tiloja olisi lapsille tärkeitä. Vuorovaikutuksen laatu on tärkeä kriisitilanteessa. Silloin jo pieni laukku voi olla lapselle turvallinen tila. Kurssilaiset toivat myös omia näkemyksiä ja kokemuksia esille.  

3xL Pelastakaa lapset ovat koonneet kolme tärkeää asiaa mitä muistaa, kun kohtaat lasta kriisissä 

  • Look, katso lasta silmiin
  • Listen, kuuntele tarkkaan mitä lapsi sanoo ja hyväksy lapsen tunteita 
  • Link, pyri saattamaan lapsen läheisen luo ja tarvitseman avun piiriin. 

Nämä asiat helposti unohtuvat, kun on stressaantunut olo. Lapsille ja lapsiperheille on todella tärkeä, että on oma paikka missä rauhoittua ja tietää että siellä on ihmisiä jotka voi auttaa. 

Apua, ihmiset katsoo!

Apua, jännittää. Posket ja kaula punoittavat. Sanat menevät sekaisin, ajatus ei kulje. Tuttua varmasti jokaiselle jossain määrin oli kyse sitten kouluesityksestä, seminaarissa esiintymisestä tai ison yritystapahtuman Keynote –puhujana toimiminen. Muiden tarkkailtavana oleminen ja itsensä muiden arvioitavaksi altistaminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Kun keho tulkitsee tilanteen itselleen vaativaksi, hermosto reagoi ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Syke nousee, hikoiluttaa, vapisuttaa, ehkä jopa huimaa. Esiintymisjännitys voi aiheuttaa stressiä, joka saattaa pahimmillaan johtaa kaikenlaisen esilläolon välttämiseen.

Esiintymisjännitys on hyvin yleistä. Kaikille, jopa kokeneille kouluttajille ja esiintyjille tulee erilaisia oireita jossain määrin. Fyysisten oireiden lisäksi yleisön edessä puhujalle voi nousta epäilyjä omasta osaamisestaan. Huomaako kaikki jännityksen ja epäröinnin? Eivät huomaa, vain pieni osa jännityksen oireista yleensä näkyy ulospäin. Koulutuksia arvioidessa mietitään useimmiten sitä, onko kouluttaja ollut ymmärrettävä ja onko sanomalla ollut toivottu seuraus, onko koulutuksen tavoite saavutettu. Ei siis haittaa, vaikka kasvot punoittavat tai ääni värisisi.

Esiintymistä voi kuitenkin harjoitella ja jännitystä vähentää. Esiintymisjännityksen lievittämiseen on useita keinoja; rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, liikuntaa, mielikuvaharjoitteita, puheviestintäkoulutusta. Jokaisen tulee itse miettiä, mitkä ovat sellaisia keinoja, jotka sopivat juuri minulle jännityksen lieventämiseksi.

Kuvateksti: Joo tehdään -harjoitus menossa.

Kouluttajakurssilla harjoiteltiin improvisaation avulla heittäytymistä hetkeen. Koulutuksen aikana kurssilaiset opettelivat improvisaation kolmen perussääntöjen (hyväksy, vaikutu, tarjoa) avulla olemaan läsnä hetkessä ja kuuntelemaan vastapuolta. Pohdimme myös mm. häpeäkynnystä. Häpeäkynnys on se piste, jonka ylittäminen tarkoittaa siirtymistä mukavuusalueelta häpeän tunteen alueelle. Häpeäkynnys toki suojaa meitä sosiaalisilta virheiltä, mutta pääasiallisesti se rajoittaa meitä tekemästä sellaisia asioita, joista voisimme nauttia. Jatkuva häpeäkynnyksen ylittäminen epämukavuusalueelle on kuitenkin raskasta ja siksi meidän tuleekin altistaa itseämme erilaisille tilanteille pikkuhiljaa sekä harjoittaa lisäksi todellisuustarkastuksia: Mikä on pahinta mitä voisi oikeasti tapahtua? Muista, että yleensä ei tapahdu yhtään mitään! Voit kouluttajana lohduttautua aina sillä.

Teksti ja kuva Annu Kajanne.