Elämme hetkessä, jossa on paljon informaatiouhkaa, ympäristön ja ympäristöä tuomaa uhkaa. Kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme tietoyhteiskunnan tuomaa painolastia. Meidän naisten tuoma turva kodille ja yhteiskunnalle on nyt korostunut ja on erittäin arvokasta meille naisille saada harjoitella turvallisessa ympäristössä hyvässä ohjauksessa mitä ja miten tulisi reagoida, kun jokin uhkaa meitä yksilönä, perheenä tai yhteiskuntaamme tai ihan arkisessa arjessa tarvitsemme apua ja neuvoja. Naisten nastaharjoitukset ovat hyvä ja turvallinen tapa harjoitella ja perehtyä mitä ja miten tulisi toimia. Vaikka sanotaan, että tietoa pystytään omaksumaan rajallisesti, jää jotain kuitenkin meidän mieliimme ja on rauhoittavaa, että itse tiedämme, että osaamme toimia oikein sekä osaamme ohjata muita tekemään oikein. Katsoessani Harjulintu-harjoituksen kurssitarjontaa ovat ne ns. ajanhermolla ja varmasti antavat kurssilaisille paljon valmiuksia ja elämänohjeita selviytyä arjesta sekä uskoa omaan osaamiseen.
Antoisaa ja turvallista harjoitusta meille kaikille.
On torstaiaamu 2.3.2023 ja puolen tunnin päästä aukeaa ensimmäiset HARJULINTU 2023 -ilmoittautumislinkit. Tämä hetki tuo tietynlaista kihelmöintiä kroppaan – ovatko potentiaaliset kurssilaiset löytäneet NASTAharjoituksemme.
Jokainen NASTA on toisaalta samanlainen, mutta toisaalta erilainen ja ainakin erityinen. Vaikka suunnittelun lähtökohdat ovat samat, lopputulemaan vaikuttavat niin tapahtumapaikka kuin myös mukana olevat persoonat niin järjestäjinä kuin kurssilaisina. Tästä syystä NASTAn toteuttaminen on joka kerta riemastuttavaa, koskaan ei ihan varmasti tiedä, mitä on tulossa.
Varsinkin ensikertalaiselle harjoitukseen saapuminen voi tuntua jännittävältä. Ei hätää, sillä kyllä konkareitakin hieman mietityttää, mitä viikonloppu tuo tullessaan. Kotoa kannattaa reppuun pakata pyydettyjen tavaroiden lisäksi avaraa mieltä kohdata uusia ihmisiä ja asioita, silloin lopputulema on erinomainen, jopa koukuttava. Vielä, kun muistaa, että NASTA myös valmentaa häiriö- ja poikkeustilanteita varten, niin omien mukavuusalueiden rajojen ylimenot tai laajennukset vain vahvistavat meitä moneen tulevaan tilanteeseen.
Yhdessä tekeminen ja oppiminen antaa vielä enemmän.
Kun minua kysyttiin valokuvaamaan ensi kevään NASTAHarjulintu-harjoitukseen Säkylään, lupauduin oitis – olihan tapahtumalla niin kaunis nimikin: Harjulintu! No, oikeasti tosin kävi niin, että nimellä oli vähäinen vaikutus siihen, että innostuin osallistumisesta harjoituksen järjestämiseen. Kiinnostuin ja ryhdyin tutustumaan tarkemmin Naisten Valmiusliiton tarkoitukseen ja toimintaan. Minulle avautui uusi, mielenkiintoinen maailma.
Mutta millainen on lintu, joka viihtyy harjumaisemissa? Selvisi, että kyse on Harjureitti-retkeilyreitin varrella olevasta näköalalaavusta Säkylässä. Paikka olisi nähtävä pikimmiten, joten eräänä joulukuun alun sumuisena aamuna lähdin ajelemaan Säkylään tarkoituksena retkeillä laavulle. Tärkeimmät eli kamera ja kahvitermari oli pakattu reppuun, joten ei kun menoksi.
Huovinrinteelle päästyäni jätin auton Paviljongin parkkipaikalle ja suunnistin polulle. Karttatietojen mukaan viiden kilometrin pituisen lenkin puolessa välissä minun pitäisi tulla Harjulintu-laavulle. Jonkin aikaa käveltyäni ja kiivettyäni yhä ylemmäs harjulle aloin olla lähellä etsimääni. Ja sieltähän se laavu löytyi, Porsaanharjulta, harjualueen korkeimmalta kohdalta (143 m merenpinnasta). Upea paikka! Voi vain kuvitella, miten mahtavat maisemat harjulta on eri vuodenaikoina. Aurinkoisena kesäpäivänä voi kuulemma nähdä myös sinisenä siintävän suikaleen Säkylän Pyhäjärvestä.
Samalla kun ihastelin laavua ja paikalta avautuvia näkymiä, otin valokuvia ja istahdin nauttimaan kahvini. Aika riensi ja pian oli lähdettävä paluumatkalle. Tulistelu jäisi siis toiseen kertaan. Mutta sellainen kerta tulisi varmasti!
Nautitaan retkistä talvisessa luonnossa ja kevään tultua nähdään NASTAHarjulinnussa!
Tarja Aho kameran takana NASTAHarjulintu-harjoituksessa
NASTAHarjulintu järjestetään 21.-23.4.2023 Porin prikaatissa, Säkylässä. Ilmoittautuminen käynnistyy alkuvuodesta.
Pihlajanmarjassa opittiin arjen turvallisuusvalmiuksia ja varautumistaitoja. Santahaminassa ensimmäistä kertaa järjestetty PikkuNasta täyttyi perjantaina 16.9.2022 innokkaista kurssilaisista.
Harjoituksen kurssien määrä oli nostettu kuuteen. Yleensä PikkuNastoissa kursseja on kolme-neljä. Kurssimäärän nostaminen johtui alkuvuoden runsaista yhteydenotoista liittoon ja kurssien runsaasta kysynnästä. Korona ja Ukrainan sota ovat ajaneet ihmiset miettimään omaa ja läheisten turvaamista sekä kotivarautumista.
Harjoituksen johtaja Kristiina Slotte avasi tapahtuman perjantaina. Hän painotti puheessaan kotivarautumisen tärkeyttä ja kertoi Naistenvalmiusliiton eri jäsenjärjestöjen aktiivisten jäsenten määrän tuplaantumisesta.
Kristiina Slotte
Viikonlopun aikana koulutettiin 196 kurssilaista, joista uusia oli lähes puolet. Kurssit olivat Arjen turvallisuus, Lapsen kohtaaminen kriiseissä, Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus, Tosielämän ensiapu, Turvallisesti vesillä ja Väestönsuojelun perusteet.
Kurssilaisia avajaisissa
Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus kurssi kiinnosti vihtiläistä Anna Kunnasta, koska hän haluaisi jatkossa toimia Nasta-harjoitusten organisaation huolto- ja johtotehtävissä. Annaa kiinnostaa myös kriisiajan varautuminen sekä hyödyksi oleminen mahdollisessa kriisitilanteessa. Koulutusta Anna piti hyvänä ja mielenkiintoisena. ”Suosittelen Nasta-harjoituksia, koska niissä oppii turvallisuusasioita ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä”, Anna summaa.
Anna Kunnas
Lauantain koulutusilta huipentui illanviettoon rannalla, jossa tarjolla oli Soden munkkeja, teetä ja kahvia. Tunnelman loi mahtava Varusmiesbändi, jonka muodostavat kaartinjääkärit Henri Hytti ja Vili Daniloff. Illan päätti vapaaehtoinen kenttäehtoollinen, jossa pysähdyttiin tähtien alla rauhoittumaan ja miettimään lähimmäisen rakkautta sekä omien tekojemme vaikutuksia toisiin.
Varusmiesbändi
Harjoitus päätettiin sunnuntaina ja kotimatkalle lähti tyytyväisiä kurssilaisia uusien oppien kanssa.
Seuraava Nasta-harjoitus järjestetään Säkylässä huhtikuussa 2023.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Tiina Jussi-Pekka PikkuNASTA Pihlajanmarjan tiedotusvastaava ja varatoimistopäällikkö
Vaasalainen Meira-Pia Lohiluoma kantaa huolta Suomen maatalouden huoltovarmuudesta ja ennen muuta viljelijäväen henkisestä jaksamisesta.
Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt, eikä jäädä odottamaan kriisin syvenemistä tai seuraavaa kriisiä.
-Huoltovarmuuden epävarmuutta lisää, riittääkö meillä tuottajia tuottamaan kotimaista ruokaa, mikä on alan kassatilanne ja miten tuottajaväki jaksaa.
Viljelijät ovat Lohiluoman mielestä perinteisesti sitkeää väkeä, mutta nyt taitaa kamelin selkä olla katkeamassa niin taloudellisesti kuin henkisen jaksamisen kanssa.
-Suomalaista ruokahuolto on syytä miettiä juuri nyt ja varautuminen hoidettava kuntoon.
Kotimainen tuotanto on määrällisesti hyvä, mutta huoltovarmuudessa ollaan liikaa tuonnista riippuvaisia. Kysymys kuuluu, miten kasvatetaan kotimaista omavaraisuutta ruoan tuotannossa, Lohiluoma sanoo.
Kotimaisen ruuan huoltovarmuudesta huolehdittaessa pitää lähteä tilatasolta. Mikä on tilan sähkö- ja vesihuollon varautumistaso. Tilat on pitkälle automatisoitu, joten kuinka pitkiä tuotantokatkoksia tila kestää. Tiloilla ei ole vain ihmiset ja eläimet, vaan paljon muuta, koko tuotantoketju.
Lohiluoman mielestä yksi suurimpia kysymyksiä on tuottajien auttaminen nykyisessä kustannuskriisissä.
-Tilakohtaiselta tasolta tulee edetä kyläkohtaiseen ja edelleen kuntakohtaiseen varautumistasoon.
Koko Eurooppaa ajatellen Suomen ruoantuotannon merkitys kasvaa, muun muassa Euroopassa moninpaikoin vallitsevan kuivuuden vuoksi ja muiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Suomen maataloustuotannon kannalta kaksi seuraavaa viikkoa ratkaisevat ensi talven tilanteen, ja satonäkymissä on isoja vaihteluita.
Henkinen kriisinkestävyys -kurssilla käytiin läpi yksilöllisiä tapoja käyttäytyä kriisissä ja ottaa käyttöön erilaisia vuorovaikutuskeinoja auttaakseen ja tukeakseen kohdatessaan kriisissä olevaa ihmistä.
Kurssi tarjosi laajasti teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa. Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana.
Kurssiin sisältyi Vapepan Henkisen tuen kurssi yhteistyössä Vapepan kanssa.
Vaasalaisen Meira-Piia Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt.
Harjoituksen lopuksi yhteisluennon pitänyt Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhui myös huoltovarmuudesta ja kotimaisen ruuantuotannon tilanteesta.
-Tällä hetkellä yhteiskunta; koko Eurooppa painiskelee energiariittävyyden turvaamiseksi, ruoantuotanto on vaarassa ja yleinen epävarmuus välittyy taloudesta. Kaikki nämä heijastuvat suoraan ihmisten elämään ja elämässä pärjäämiseen.
Ensi talven mahdollinen sähköntarpeen rajoittaminen edellyttää meiltä kaikilta valmistautumista siihen. Näyttää siltä, että viljasadosta on tulossa keskinkertainen, joka on parempi kuin viime kesänä. Kuitenkin alueelliset vaihtelut ovat suuria. Tässä globaalissa tilanteessa Suomen oma alkutuotanto korostuu, myöskin alueellisesti.
Meidän pitää huolehtia siitä, että alkutuotanto säilyy, Savolainen sanoi. (Savolaisen luennosta enemmän omassa blogikirjoituksessa.)
Iloisin mielin ja kiitoksin sanottiin näkemiin NASTALempi 2022 -harjoitukselle sunnuntaina Kajaanissa.
Kainuun Prikaati tarjosi loistavat puitteet ja tukea harjoituksen toteuttamiseen. Sääkin suosi, ja koko harjoituksen yllä leijui hieno NASTA-henki.
-Yhdessä oppiminen ja tekemisen ilo, innostava ja reilu meininki, tiivisti Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri Suvi Aksela harjoituksen tunnelman.
Hän kiitti erityisesti harjoitukseen osallistuneita.
-Teistä jokainen on tärkeä osa sitä ketjua, jonka avulla pidetään yhdessä huolta Suomen ja suomalaisten kriisinkestävyydestä. Kiitos, että olet mukana.
Turvallisuusympäristömme on ratkaisevasti ja pysyvästi muuttunut. Olemme jo yli kaksi vuotta eläneet koronapandemian keskellä ja puoli vuotta sitten Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomalaisten kriisinkestävyyttä on koeteltu.
-Suomen turvallisuusstrategian ydinajatus on, että jokaisella yhteiskunnan toimijalla on tärkeä rooli kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Siis myös sinulla ja minulla, meillä kaikilla.
Yksi hyvä tapa vahvistaa omaa, läheisten ja koko Suomen kriisinkestävyyttä on omien varautumis -ja turvallisuustietojen sekä -taitojen kartuttaminen.
-Ja sitähän te, hyvät NASTAlaiset, olette tämän viikonlopun ajan olleet tekemässä.
Toivottavasti viikonloppu on ollut antoisa ja viette täältä mukananne uusia oivalluksia ja käytännön taitoja. Todennäköisesti olette myös solmineet uusia ystävyyssuhteita. Toivon, että olette kokeneet jotain erilaista ja mieleenpainuvaa, vaikka se olisi vaatinut hiukan omalta mukavuusalueelta poistumista.
Aksela kiitti myös Maanpuolustuskoulutuksen Pohjois-Suomen Kajaanin toimipisteen ja Kainuun prikaatin henkilökuntaa käytännön tuesta harjoituksen toteuttamisessa sekä vieraanvaraisuudesta viikonlopun aikana.
-Tällaisen suuren harjoituksen rakentamiseen ja onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan vahvoja ja luotettavia yhteistyökumppaneita.
Aksela jakoi kiitoksia harjoituksen järjestämisestä myös Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan aktiivisille naisille sekä organisaation jäsenille hyvin tehdystä työstä.
NASTALempi 2022 -harjoituksen kokonaisvahvuus oli viikonlopun ajan noin 270 henkilöä. Tilastokyselyn perusteella eniten osallistujia, noin neljäsosa, on tullut harjoitukseen Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten osallistujia on Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Ensikertalaisia on 55 prosenttia ja jäsenjärjestöihin kuulumattomia lähes saman verran.
-Naisten Valmiusliiton tehtävä on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen avulla sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi.
Valmiusliitto järjestää koulutusta pääasiassa viikonlopun mittaisten NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitusten muodossa.
Elise Ylitalo ja Hanna Komulainen marssin eturivissä kohti Raappanan kenttää.
NASTALempi2022 -harjoituksesta ajatukset ja katseet kääntyivät jo syyskuuhun ja PikkuNASTA Vinkaan. Se järjestetään 9.-11.9. Ilmasotakoululla, Tikkakoskella. Harjoituksen käytännön toteutuksesta vastaa Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta ja harjoituksen johtajana toimii Taina Hämäläinen.
Tämän päivän sodankäynti on intensiivistä paitsi Ukrainassa myös tietoverkoissa, sanoo kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän muun muassa tekee väitöskirjaa informaatiovaikuttamisesta ja suomalaisten maanpuolustussuhteesta.
-Sotiemme jälkeen puhuttiin niin sanotusta syvän rauhan ajasta. Se aika on ollut ohi jo 20 vuotta, Moilanen sanoi Informaatiovaikuttamisen kurssilla NASTA Lempi 2022 -harjoituksessa.
-Konfliktit ja taistelut ovat digitaalisessa ympäristössä hyvin toisenlaisia kuin ennen, ja sodan ja rauhan raja on hämärtynyt.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut yllätyksenä, sillä Venäjästä varoiteltiin pitkään. Varoituksia kuitenkin pidettiin niin sanottuna tuomiopäivän kuvien maalaamisena ja jonkinlaisena ryssäfobiana.
-Hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus muuttui ratkaisevasti ja pysyvästi, Moilanen näkee.
Ukrainan sodan täsmällistä alkamisajankohtaa on hankala määrittää, koska jo ennen Krimin valtausta vuonna 2014 oli tapahtunut paljon. Digitaalisessa maailmassa se on vielä hankalampaa. Digitaalisaation myötä sota on muuttanut muotoaan ja sodan tavat ja tavoitteet ovat muuttuneet.
-Taistelujen tilalla on ulottuvuuksia, jotka ovat muodostuneet teknologian kehittyessä. Nykyinen maailma perustuu lähes täysin erilaisten digitaalisten järjestelmien toimintaan.
-Kaikki toiminnot digitalisoidaan mitkä voidaan. Monilla aloilla se on edennyt pitkälle, esimerkkeinä rahaliikenne, hallinto ja viestintä. Laskut maksetaan netissä ja paperinen veroilmoitus on lähes täysin historiaa.
Moilasen mielestä digitalisaatio on muuttanut turvallisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa eri tavoilla.
-Vaikuttaminen digitalisaatioon teknisesti eli kybervaikuttamisella tai vaikuttamalla digitaaliseen maailman kautta informaatioon eli informaatiovaikuttamisella. Varsinkin valtiollisessa kontekstissa digitaalisen ja reaalimaailman vaikuttamisen tapoja yhdistetään keskenään eli hybridivaikuttamisella.
-Hybridivaikuttamista on koko ajan ilmassa, ja tapahtuu asioita, joiden tapahtumisesta ei olla varmoja tai liittyvätkö ne toisiinsa.
Hybridivaikuttaminen pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle tai maiden välille poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja infrastuktuuriin ja informaatioon liittyviä kiiloja.
-Kun kiiloja on tarpeeksi ja monessa kohtaan saadaan yhteiskunta haavoittuvaksi ja pienelläkin lisävoiman käytöllä ne saadaan toisiaan vastaan.
Hybridivaikuttamisen piirteitä on yhdistää sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen informaatiovaikuttamista joka kohdennetaan laajasti yhteiskunnan erilaisiin haavoittuvuuksiin tavalla, joita ei välttämättä perinteisesti oteta huomioon. Se pyrkii vaikuttamaan synkronointiin ja käyttää hyväksi sekavuuksia ja se havaitaan yleensä liian myöhään.
-Vihamielisen vaikuttamisen kohteena on usein yhteiskunnan infra eli maksujärjestelmät, energiasektori, tietoliikenne, terveydenhuolto ja media.
Kurssilla käyty informaatiosota herätti erilaisia tunteita. Terveydenhoitaja Tiina Grip antoi ennen sotaa psykologisen turvallisuuden rokotuksen.
Kurssinjohtaja Elise Ylitalo ja varajohtaja Anne-Kaisa Olva luonnehtivat sotaa mieleenpainuvaksi.
-Esille nousseet tunteet käsiteltiin kurssilla, joten tuskin se jätti pahaa mieltä.
Informaatiovaikuttamisen kurssi oli selvä valinta Lempi-harjoitukseen osallistuville kaveruksille. Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kertovat kiinnostuneensa kurssista jo työtaustansa vuoksi.
-Turvallisuusasiat ovat olleet esillä pankkimaailmassakin jo pitkään, sanoo Maija-Liisa, joka on entinen pankin turvallisuuspäällikkö.
-Maailmantilanne, viestinnän murros ja monenlaiset vaikutusyrityksen laittavat miettimään, sanoo Niemi.
-Informaatiovaikuttamisen kurssi varmaankin antaa monipuolista tietoa.
Naiset hakevat harjoituksesta myös kokemuksia. -Iloisin mielin ja innostuneina tultiin. Kiva nähdä, miltä elämä kasarmilla näyttää.
Mitä tehdään, kun ihminen näyttää tukehtuvan, kysyy NASTA Lempi 2022 -harjoituksen ensiapuvastaava Pirkko Mattila Arjen turvallisuuskurssilla.
-Melko varmasti hänellä on tarttunut vieras esine keuhkoihin. Se pitäisi sitten saada irtoamaan, hän jatkaa.
-Tehokas keino saada hengitystiet auki on niin sanottu Heimlichin ote.
Aseta takakautta toinen käsi nyrkissä autettavan pallealle (ylävatsalle) ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise kahden nyrkin otteella taakse–ylös. Toista nykäisyjä tarvittaessa viisi kertaa.
-Ellei tämä vielä auta, taivuta autettavan ylävartaloa välillä etukumaraan ja lyö kämmenellä viisi kertaa lapaluiden väliin.
Toista sitten viisi nykäisyä Heimlichin otteella taakse–ylös. Jatka tarvittaessa näin vuorottelemalla. Jos autettavan tila heikkenee, on tehtävä hätäilmoitus numeroon 112.
Mattila korostaa hätäilmoituksen tekemistä.
Kurssilla harjoiteltiin otetta, mutta sitä suositellaan harjoittelemaan nukella, jotta osaa sen tarvittaessa käytännössä.
-Lyöntien voimakkuus lapaluiden väliin riippuu ihmisen koosta. Lapselle luonnollisesti lempeämmin.
Kurssilla opeteltiin ensiavun lisäksi alkusammutusta varautumista (kotivara) ja toimintaa eri turvallisuustilanteissa, kuten kotona ja muissa eri ympäristöissä.
Kurssilainen osaa käyttää 112-sovellusta hätätilanteissa ja eri tiedonhakumenetelmiä- ja kanavia, kuten some, arjen turvallisuuteen liittyen.
Perjantaina kurssilaiset perehtyivät väestön evakuointiin ja väestönsuojeluun.
Tonnikalapastaa kolmelle NASTALempi 2022 -kurssille eli 120 hengelle. Joukkomuonitus maastossa valmisti lauantaina lounaan oman kurssinsa, Selviytyminen maastossa ja Suomalainen nainen maanpuolustajana kurssilaisille.
Kurssin johtaja Susanna Karvonen ja kouluttaja Jouko Talviaho antavat kurssilaisille selkeät ohjeen pastan valmistukseen.
Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi ruuanvalmistuksen teoriaa sekä tutustuttiin puolustusvoimien vanhaan ja uuteen kenttäkeittiökalustoon.
-Kurssilaisille esiteltiin kenttäkeittiön turvallista käyttöäja maastomuonituksen järjestämistä, Talviaho tiivistää.
-Suurin osa kurssilaisista ei ole ollut tekemisissä kenttäkeittimien kanssa, mutta kurssilaiset ovat todella innostuneita oppimaan ja myönteisellä asenteella.
-Nyt on päästy tositoimiin. Lounas on valmistumassa hyvää vauhtia, Talviaho kertoo aamupäivällä.
Armeija marssii vatsallaan- sanonnassa on ainakin puoli totuutta.
Talviahon mielestä huollon rooli on aliarvostettu, koska ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea ruokahuoltoon sisältyy aina hankinnoista ja suunnittelusta lähtien.
Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssilla luennoitsijana ollut Aila Alasalmi Vuolijoelta lounasti Joukkomuonitus maastossa -kurssin ruokia.
-Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, summasi Kainuun lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja.
Pastahan on täyttävää ruokaa. Nyt oli myös maut ja mausteet sopivasti kohdallaan. Lisänä oli näkkäriä ja mehua.
-Sain maistaa myös erikoisruokavalion vaihtoehtoa, koska sen tarvitsijoita oli vähemmän kuin kokit olivat valmistaneet. Sekin oli oikein maukasta, hän kiittelee.
Hyvää ja maittavaa oli myös Hoikanhovin ruoka. Kiitos harjoituksen puolesta!
Kainuun Prikaatin tervehdys Naisten Valmiusliiton NASTALempi 2022-harjoitukseen:
Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Toimintamme tarkoitus on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö maatamme kohtaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa tarvitaan joka ikisenä päivänä, vaikka tilanne Suomen lähialueella onkin tällä hetkellä sotilaallisesti rauhallinen ja suoranaista sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan ei juuri nyt ole.
Puolustusvoimat on kansainvälisen kiristyneen tilanteen johdosta tehostanut toimintaansa eri tavoin ja saanut sitä varten myös lisäresursseja. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneenä harjoitustoimintana mm. kertausharjoitusten osalta. Kokonaisuutena kertausharjoituksien määrä kasvaa KAIPR osalta jo tänä vuonna reilusti yli 50% suunnitellusta.
NATO-prosessi on lisännyt KV-harjoituksia ja Kainuun prikaatin osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemme harjoitelleet heinä-elokuussa yhdessä kumppanimaiden kanssa pohjoisessa jo useamman viikon ajan.
Myös MPK on lisännyt kurssien ja koulutuksen toteutusta merkittävästi. Valtakunnallisesti MPK tuplaa koulutuksensa kasvaneen kysynnän vuoksi, myös MPK on saanut lisäresursseja.
Tähän valmiutta ja varautumista sekä kokonaisturvallisuutta kehittävään harjoitustoimintaan sopii hyvin NASTALempi-harjoituksen valmius ja turvallisuuskoulutus eri aihealueet.
Kansalaisten monipuoliset turvallisuustaidot ovat varautumisessa tärkeitä ja luovat luottoa omaan selviytymiseen erilaisissa tilanteissa ja luovat myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Hyvät harjoitukseen osallistujat:
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
Naisten valmiusliitossa tehdään tärkeää ja konkreettista maanpuolustustyötä, yhteistoimintaa ja yhteishenkeä, maanpuolustustahtoa sekä henkistä kriisinkestävyyttä kehittävää toimintaa. Arvostamme tätä kovasti.
Arvostettavaa on myös se, että yli 10 000 tuhatta naista on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja sijoitettu puolustusvoiminen reserviin.
Jatkossa valmiuteen ja varautumiseen liittyvään harjoitustoimintaan liittyen olemme KAIPR:ssa kiinnostuneita liittämään Kotiseutuharjoituksia helmi-maalis- ja syyskuussa toteutettavien paikallispuolustusharjoitusten yhteyteen. Samalla olisi hyvä tarkastella mahdollinen Naisten valmiusliiton kurssien liittäminen kotiseutuharjoituksen yhteyteen.
Hyvät harjoitukseen osallistujat:
Onnittelut juuri 25 vuotisjuhlaansa viettäneelle naisten valmiusliitolle ja kiitokset panoksestanne harjoituksen erinomaisiin järjestelyihin ja yhteistoimintaan KAIPR kanssa.
Kiitokset aktiivisesta ja konkreettisesta maanpuolustustyöstä
jokaiselle osallistujalle.
Toivotan hyvää harjoitusta teille kaikille.
Kiitos
Vesa Värjyvirta
everstiluutnantti
Puolustusvoimien
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö
NASTA & PikkuNASTA 