Tämän takia suosittelen joka naiselle NASTA-harjoituksia

Kirjoittaja: Aino-Mari Kiianmies

NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset ovat vieneet minua niin Vekarajärvelle, Santahaminaan kuin esimerkiksi Parolaan. Lukuisia NASTA-harjoituksia käyneenä sekä SoMa- ja kotiseutuharjoituksiin osallistuneena olen päässyt tutustumaan useisiin kasarmialueisiin, Sotkun munkkeihin ja samanhenkisiin ihmisiin.

Kurssivalikoimista olen poiminut muun muassa johtamista, muutosjohtamista, kurssivääpeliyttä ja kouluttajapätevyyttä, kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, 72h varautumista sekä lapsen auttamista kriiseissä. Partiotaustan omaavana olen jättäytynyt pois maastokursseilta mielenkiintoisempien kokonaisuuksien viedessä ensin mukanaan.

Paljon on jäänyt muistoja ja taitoja selkäreppuun, ja tässä nostan esille kolme syytä, joiden takia suosittelen vahvasti Naisten Valmiusliiton viikonloppuja jokaiselle naiselle.

1. Johtamistaidot

Kukapa ei arvostaisi jämäkkää johtamista, (toisten) aikataulujen kunnioittamista ja vastuunottoa? Kun Teams-palaverit venyvät, kokoontumisten tavoitteet eivät ole selvillä, vastuuta pakoillaan ja tiimin johtaminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä ja reippaan päämäärätietoista, tulee väkisin ikävä NASTA-harjoituksia. Jokainen varmasti joutuu elämässään, tekipä työkseen mitä tahansa, johtamistilanteisiin – ja silloin on hyvä olla tietoa, taitoa ja kokemusta kipparoida onnistuneesti.

2. Kriisinjohtamistaidot

Kriiseissä johtaminen korostuu. Mitä paremmin pystytään priorisoimaan ja varmistamaan kriittisten perusasioiden hahmottaminen ja hoitaminen, sitä parempi. Säheltämisen sijaan keskitytään olennaiseen ja sekavan viestinnän sijaan panostetaan selkeään, luottamusta herättävään viestintään. Luottamus kriisin hoitamiseen ansaitaan ottamalla johtajuus ja vastuu tilanteen edellyttämällä tavalla, ja tähän muun muassa NASTA-viikonloput antavat hyviä eväitä.

3. Resilienssikyky

Kun kriisi kohtaa, olisi hyvä olla fyysistä ja psyykkistä kapasiteettia kohdata asiat mahdollisimman toimintakykyisenä. Pieni tai suurempi epämukavuus arjen peruselämään ei vaikuta toimintakykyyn suuresti, jos on kykyä ja valmiutta ottaa vastaan muutostilanteita, haasteita ja isompiakin kriisejä – ja selvitä niistä varsin kuivin jaloin. Ja sitä valmiutta on mahdollista kehittää esimerkiksi NASTA-harjoituksissa, mielellään etukäteen.

Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Vapaa-ajalla hänet löytää mereltä tai metsäpoluilta, joogamatolta tai kenties kirja kädessä.

Kohtaamien

Miten kohdata lasta kriisissä? Sunnuntai aamuna lapset kriisissä kurssi pohtii lapsiystävällistä tilaa. Lapsiystävällisellä tilalla on tarkoitus mahdollistaa lapsen kehittymistä, leikkiä ja ruokkia lapsen mielikuvitusta. Häiriötilanteen aikana alueellinen valmiuskeskus kokoaa yhteen viranomaisten ja kansalaisten palveluita häiriötilanteen aikana. Valmiuskeskusten kanssa on mietitty minkälaisia tiloja olisi lapsille tärkeitä. Vuorovaikutuksen laatu on tärkeä kriisitilanteessa. Silloin jo pieni laukku voi olla lapselle turvallinen tila. Kurssilaiset toivat myös omia näkemyksiä ja kokemuksia esille.  

3xL Pelastakaa lapset ovat koonneet kolme tärkeää asiaa mitä muistaa, kun kohtaat lasta kriisissä 

• Look, katso lasta silmiin
• Listen, kuuntele tarkkaan mitä lapsi sanoo ja hyväksy lapsen tunteita 
• Link, pyri saattamaan lapsen läheisen luo ja tarvitseman avun piiriin. 

Nämä asiat helposti unohtuvat, kun on stressaantunut olo. Lapsille ja lapsiperheille on todella tärkeä, että on oma paikka missä rauhoittua ja tietää että siellä on ihmisiä jotka voi auttaa. 

Ensimmäisen illan keskustelut

Första hjälp i det verkliga livet  

Kris och krisarbete behandlas under fredagskvällen på första hjälp kursen. Vad är det? Militärpastor Markus Weckström hade tagit på sig ansvaret att besvara denna frågan. Men genast från början kastade Markus bollen till kursdeltagarna. De fick i små grupper fundera på någon kris de upplevt och vad som gjort att de kommit över den och hur de gått vidare.  Olika typer av kriser kom på tal under kvällen, akut, livs eller situation eller personrelaterad kris. Själv hade jag svårt att komma på en kris, men kursdeltagarna diskuterade aktivt. 

Lapset kriisissä 

Keskusteluaiheena on ”tilanne jolloin olet kokenut lapsena turvallisuutta” Keskustelu kuuluu käytävään asti, joten keskustelun aiheita tuntuu riittävän. Läheisten läsnäolo, tunnelma, turvallinen vanhempi ja koti ovat asioita jotka vahvistavat turvallisuuden tunnetta.  Keskusteltavaa on, vaikka koko yöksi! 

Vaikka kyseessä olisi vauva tai teini turvallinen olo ja turva, onko se sitten aikuisen syli, oma nalle tai terveydenhuollon henkilö ovat tärkeitä asioita. Kursin tavoitteena ovat esimerkiksi saada työkaluja, miten kohdataan ja tuetaan lasta kriisitilanteessa.  Kysymys joka esitettiin kurssilaisen toimesta ”Onko yhteiskunnan turva meille Suomessa itsestään selvä asia?” on kysymys mitä jokainen voisi pohtia. Miten kokemukset yhteiskunnan turvasta eroavat toisistaan. Kokeeko lapsi joka elää ydinperheessä yhteiskuntaa eri tavalla kuin lapsi joka on sijoitettu sijaisperheeseen tai lapsi joka tulee pakolaisena Suomeen yhteiskunnan antama turvallisuus eri tavalla ja miten he tiedostavat tämän turvan. 

• 

•