Tämän takia suosittelen joka naiselle NASTA-harjoituksia

Kirjoittaja: Aino-Mari Kiianmies

NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset ovat vieneet minua niin Vekarajärvelle, Santahaminaan kuin esimerkiksi Parolaan. Lukuisia NASTA-harjoituksia käyneenä sekä SoMa- ja kotiseutuharjoituksiin osallistuneena olen päässyt tutustumaan useisiin kasarmialueisiin, Sotkun munkkeihin ja samanhenkisiin ihmisiin.

Kurssivalikoimista olen poiminut muun muassa johtamista, muutosjohtamista, kurssivääpeliyttä ja kouluttajapätevyyttä, kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, 72h varautumista sekä lapsen auttamista kriiseissä. Partiotaustan omaavana olen jättäytynyt pois maastokursseilta mielenkiintoisempien kokonaisuuksien viedessä ensin mukanaan.

Paljon on jäänyt muistoja ja taitoja selkäreppuun, ja tässä nostan esille kolme syytä, joiden takia suosittelen vahvasti Naisten Valmiusliiton viikonloppuja jokaiselle naiselle.

  1. Johtamistaidot

Kukapa ei arvostaisi jämäkkää johtamista, (toisten) aikataulujen kunnioittamista ja vastuunottoa? Kun Teams-palaverit venyvät, kokoontumisten tavoitteet eivät ole selvillä, vastuuta pakoillaan ja tiimin johtaminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä ja reippaan päämäärätietoista, tulee väkisin ikävä NASTA-harjoituksia. Jokainen varmasti joutuu elämässään, tekipä työkseen mitä tahansa, johtamistilanteisiin – ja silloin on hyvä olla tietoa, taitoa ja kokemusta kipparoida onnistuneesti.

  1. Kriisinjohtamistaidot

Kriiseissä johtaminen korostuu. Mitä paremmin pystytään priorisoimaan ja varmistamaan kriittisten perusasioiden hahmottaminen ja hoitaminen, sitä parempi. Säheltämisen sijaan keskitytään olennaiseen ja sekavan viestinnän sijaan panostetaan selkeään, luottamusta herättävään viestintään. Luottamus kriisin hoitamiseen ansaitaan ottamalla johtajuus ja vastuu tilanteen edellyttämällä tavalla, ja tähän muun muassa NASTA-viikonloput antavat hyviä eväitä.

  1. Resilienssikyky

Kun kriisi kohtaa, olisi hyvä olla fyysistä ja psyykkistä kapasiteettia kohdata asiat mahdollisimman toimintakykyisenä. Pieni tai suurempi epämukavuus arjen peruselämään ei vaikuta toimintakykyyn suuresti, jos on kykyä ja valmiutta ottaa vastaan muutostilanteita, haasteita ja isompiakin kriisejä – ja selvitä niistä varsin kuivin jaloin. Ja sitä valmiutta on mahdollista kehittää esimerkiksi NASTA-harjoituksissa, mielellään etukäteen.

Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Vapaa-ajalla hänet löytää mereltä tai metsäpoluilta, joogamatolta tai kenties kirja kädessä.

Eväitä työelämään

Johtamisen kurssi antoi eväitä työelämään, tiivisti Ulla Niskanen kurssin tarjonnan sunnuntaiaamuna edellispäivän ryhmätöitä purettaessa.

-Myös itselle kurssista oli paljon hyötyä, vaikka olen rivityöntekijä. On hyvä tietää, mitä hyvä johtaminen on ainakin teoriassa.

-Nythän minä voin seurata esimiehiäni miten he tehtävästään suoriutuvat, hän naurahti.

-Kurssi antoi kurssikuvauksen lupauksen mukaisesti teoriatietoa johtamisesta ja itsensä johtamisesta.

Sirpa Karlsson ja Ulla Niskanen

Kurssilla keskityttiin ihmisten johtamiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen johtamisen osana. Lisäksi harjoiteltiin erilaisia johtamistilanteita ja harjaannuttiin palautteen antamiseen.

Sunnuntain palautepalaverissa tuli esille avoimen keskustelun merkitys vuorovaikutuksessa ja palautteen antaminen osana turvallisuuden tunteen edistämistä.

-Johtamisessa tärkeintä on johdonmukaisuus ja määrätietoisuus, sanoo yrittäjänä työskentelevä Sirpa Karlsson.

-On tärkeätä, että tehtävä kuin tehtävä viedään loppuun. Se herättää luottamusta, että asiat eivät jää kesken.

Kurssin johtaja Mirja Vaittinen pitää tärkeänä johtamisessa itsensä kehittämistä johtajana.

Ideaalitapauksessa itsensä johtamisella saadaan aikaan yhteistä hyvää koko työyhteisölle. Sillä miten johtaja jaksaa ja suoriutuu työstään, on suuri vaikutus yhteiseen jaksamiseen ja työkykyyn.

Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen saattaa palvella monia tarkoitusperiä työyhteisössä ja sen tavoitteissa.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuva: Taina Ylikangas