Digitalisaatio muuttanut turvallisuutta

Tämän päivän sodankäynti on intensiivistä paitsi Ukrainassa myös tietoverkoissa, sanoo kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän muun muassa tekee väitöskirjaa informaatiovaikuttamisesta ja suomalaisten maanpuolustussuhteesta.

-Sotiemme jälkeen puhuttiin niin sanotusta syvän rauhan ajasta. Se aika on ollut ohi jo 20 vuotta, Moilanen sanoi Informaatiovaikuttamisen kurssilla NASTA Lempi 2022 -harjoituksessa.

-Konfliktit ja taistelut ovat digitaalisessa ympäristössä hyvin toisenlaisia kuin ennen, ja sodan ja rauhan raja on hämärtynyt.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut yllätyksenä, sillä Venäjästä varoiteltiin pitkään. Varoituksia kuitenkin pidettiin niin sanottuna tuomiopäivän kuvien maalaamisena ja jonkinlaisena ryssäfobiana.

-Hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus muuttui ratkaisevasti ja pysyvästi, Moilanen näkee.

Ukrainan sodan täsmällistä alkamisajankohtaa on hankala määrittää, koska jo ennen Krimin valtausta vuonna 2014 oli tapahtunut paljon. Digitaalisessa maailmassa se on vielä hankalampaa. Digitaalisaation myötä sota on muuttanut muotoaan ja sodan tavat ja tavoitteet ovat muuttuneet.

-Taistelujen tilalla on ulottuvuuksia, jotka ovat muodostuneet teknologian kehittyessä. Nykyinen maailma perustuu lähes täysin erilaisten digitaalisten järjestelmien toimintaan.

-Kaikki toiminnot digitalisoidaan mitkä voidaan. Monilla aloilla se on edennyt pitkälle, esimerkkeinä rahaliikenne, hallinto ja viestintä. Laskut maksetaan netissä ja paperinen veroilmoitus on lähes täysin historiaa.

Moilasen mielestä digitalisaatio on muuttanut turvallisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa eri tavoilla.

-Vaikuttaminen digitalisaatioon teknisesti eli kybervaikuttamisella tai vaikuttamalla digitaaliseen maailman kautta informaatioon eli informaatiovaikuttamisella. Varsinkin valtiollisessa kontekstissa digitaalisen ja reaalimaailman vaikuttamisen tapoja yhdistetään keskenään eli hybridivaikuttamisella.

-Hybridivaikuttamista on koko ajan ilmassa, ja tapahtuu asioita, joiden tapahtumisesta ei olla varmoja tai liittyvätkö ne toisiinsa.

Hybridivaikuttaminen pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle tai maiden välille poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja infrastuktuuriin ja informaatioon liittyviä kiiloja.

-Kun kiiloja on tarpeeksi ja monessa kohtaan saadaan yhteiskunta haavoittuvaksi ja pienelläkin lisävoiman käytöllä ne saadaan toisiaan vastaan.

Hybridivaikuttamisen piirteitä on yhdistää sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen informaatiovaikuttamista joka kohdennetaan laajasti yhteiskunnan erilaisiin haavoittuvuuksiin tavalla, joita ei välttämättä perinteisesti oteta huomioon. Se pyrkii vaikuttamaan synkronointiin ja käyttää hyväksi sekavuuksia ja se havaitaan yleensä liian myöhään.

-Vihamielisen vaikuttamisen kohteena on usein yhteiskunnan infra eli maksujärjestelmät, energiasektori, tietoliikenne, terveydenhuolto ja media.

Kurssilla käyty informaatiosota herätti erilaisia tunteita. Terveydenhoitaja Tiina Grip  antoi ennen sotaa psykologisen turvallisuuden rokotuksen.

Kurssinjohtaja Elise Ylitalo ja varajohtaja Anne-Kaisa Olva luonnehtivat sotaa mieleenpainuvaksi.

-Esille nousseet tunteet käsiteltiin kurssilla, joten tuskin se jätti pahaa mieltä.

-Muistijälki varmaankin jäi meille kaikille.

Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kiittelevät Informaatiovaikuttamisen kurssin sisältöä.

Informaatiovaikuttamisen kurssi oli selvä valinta Lempi-harjoitukseen osallistuville kaveruksille. Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kertovat kiinnostuneensa kurssista jo työtaustansa vuoksi.

-Turvallisuusasiat ovat olleet esillä pankkimaailmassakin jo pitkään, sanoo Maija-Liisa, joka on entinen pankin turvallisuuspäällikkö.

-Maailmantilanne, viestinnän murros ja monenlaiset vaikutusyrityksen laittavat miettimään, sanoo Niemi.

-Informaatiovaikuttamisen kurssi varmaankin antaa monipuolista tietoa. 

Naiset hakevat harjoituksesta myös kokemuksia. -Iloisin mielin ja innostuneina tultiin. Kiva nähdä, miltä elämä kasarmilla näyttää. 

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Ensiapua ja alkusammutusta

Mitä tehdään, kun ihminen näyttää tukehtuvan, kysyy NASTA Lempi 2022 -harjoituksen ensiapuvastaava Pirkko Mattila Arjen turvallisuuskurssilla.

-Melko varmasti hänellä on tarttunut vieras esine keuhkoihin. Se pitäisi sitten saada irtoamaan, hän jatkaa.

-Tehokas keino saada hengitystiet auki on niin sanottu Heimlichin ote.

Aseta takakautta toinen käsi nyrkissä autettavan pallealle (ylävatsalle) ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise kahden nyrkin otteella taakse–ylös. Toista nykäisyjä tarvittaessa viisi kertaa. 

-Ellei tämä vielä auta, taivuta autettavan ylävartaloa välillä etukumaraan ja lyö kämmenellä viisi kertaa lapaluiden väliin. 

Toista sitten viisi nykäisyä Heimlichin otteella taakse–ylös. Jatka tarvittaessa näin vuorottelemalla. Jos autettavan tila heikkenee, on tehtävä hätäilmoitus numeroon 112. 

Mattila korostaa hätäilmoituksen tekemistä.

Kurssilla harjoiteltiin otetta, mutta sitä suositellaan harjoittelemaan nukella, jotta osaa sen tarvittaessa käytännössä.

-Lyöntien voimakkuus lapaluiden väliin riippuu ihmisen koosta. Lapselle luonnollisesti lempeämmin.

Kurssilla opeteltiin ensiavun lisäksi alkusammutusta varautumista (kotivara) ja toimintaa eri turvallisuustilanteissa, kuten kotona ja muissa eri ympäristöissä.

Kurssilainen osaa käyttää 112-sovellusta hätätilanteissa ja eri tiedonhakumenetelmiä- ja kanavia, kuten some, arjen turvallisuuteen liittyen.

Perjantaina kurssilaiset perehtyivät väestön evakuointiin ja väestönsuojeluun.

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen tiedotusvastaava

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi

Tonnikalapastaa kolmelle NASTALempi 2022 -kurssille eli 120 hengelle. Joukkomuonitus maastossa valmisti lauantaina lounaan oman kurssinsa, Selviytyminen maastossa ja Suomalainen nainen maanpuolustajana kurssilaisille.

Kurssin johtaja Susanna Karvonen ja kouluttaja Jouko Talviaho antavat kurssilaisille selkeät ohjeen pastan valmistukseen.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi ruuanvalmistuksen teoriaa sekä tutustuttiin puolustusvoimien vanhaan ja uuteen kenttäkeittiökalustoon.

-Kurssilaisille esiteltiin kenttäkeittiön turvallista käyttöäja maastomuonituksen järjestämistä, Talviaho tiivistää.

-Suurin osa kurssilaisista ei ole ollut tekemisissä kenttäkeittimien kanssa, mutta kurssilaiset ovat todella innostuneita oppimaan ja myönteisellä asenteella. 

-Nyt on päästy tositoimiin. Lounas on valmistumassa hyvää vauhtia, Talviaho kertoo aamupäivällä.

Armeija marssii vatsallaan- sanonnassa on ainakin puoli totuutta.

Talviahon mielestä huollon rooli on aliarvostettu, koska ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea ruokahuoltoon sisältyy aina hankinnoista ja suunnittelusta lähtien.

Kurssilaiset valmistautuvat lounaan valmistukseen tutustumalla resepteihin.

Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssilla luennoitsijana ollut Aila Alasalmi Vuolijoelta lounasti Joukkomuonitus maastossa -kurssin ruokia.

-Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, summasi Kainuun lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Pastahan on täyttävää ruokaa. Nyt oli myös maut ja mausteet sopivasti kohdallaan. Lisänä oli näkkäriä ja mehua.

-Sain maistaa myös erikoisruokavalion vaihtoehtoa, koska sen tarvitsijoita oli vähemmän kuin kokit olivat valmistaneet. Sekin oli oikein maukasta, hän kiittelee.

Hyvää ja maittavaa oli myös Hoikanhovin ruoka. Kiitos harjoituksen puolesta!

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys -kurssi toteutettiin NASTA Friski 2021 -harjoituksessa etäyhteyksin. Kurssilaiset saivat tietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa.

Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja samalla mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana. Kurssilaiset osallistuivat pohdintoihin Teamsin pienryhmissä.

Sari Somppi kertoi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnasta, siitä miten rikosprosessi toimii ja miten osin vapaaehtoisvoimin toimiva RIKU tukee rikosprosessin ajan. Kurssilaisten palaute: ”Olisin voinut kuunnella Saria vaikka monta tuntia lisää. Valtavan kiinnostava aihe ja Sari esitteli teemaa todella hyvin.”

Minna Heinonen kertoi Vapepan toiminnasta, ja samalla kurssilaiset saivat suorittaa henkisen ensiavun kurssin.

Etätoteutuksesta tuli positiivista palautetta, koska se on mahdollistanut osallistumisen laajalta alueelta.

Väestönsuojelukurssi etänä

NASTA Friski 2021-harjoituksessa Väestönsuojelu oli yksi kolmesta etäyhteydellä toteutettavista kursseista.

Kurssin aikana osallistujat ovat perehtyneet varautumiseen ja väestönsuojeluun. Kurssilaisten mielestä asia on ollut mielenkiintoista ja esimerkit ovat tuoneet luentoihin eloa ja auttaneet ymmärtämään asiaa käytännönläheisesti.

Asiantunteva kouluttaja on saanut mielenkiinnon heräämään jopa siinä määrin, että osallistuja on käynyt ruokatauolla tutustumassa taloyhtiön väestönsuojaan.

Avaruuslakana joululahjalistalle

Jokanaisen selviytymispakki -kurssilla opetellaan monipuolisesti maastotaitoja. Kurssilla perehdytään mm. hätämajoitteen ja tulen tekoon, veden puhdistukseen, maastokartan lukuun sekä erilaisiin toimenpiteisiin eksymistilanteissa. Lisäksi perehdytään puukon ja kirveen käsittelyyn.

Kurssilla opeteltiin mm puukon hiomista.

Helsinkiläinen Maarit on NASTA-harjoituksessa ensimmäistä kertaa. Hän tuli Kauhavalle Friski 2021 -harjoitukseen Jokanaisen selviytymispakki -kurssille ystävän houkuttelemana. Kurssilla opittuja puukon käyttötaitoja voi hyödyntää kesämökillä touhutessa.

Kurssilaisista huokui hyvä ryhmähenki jo perjantai-iltana. Yhteinen tekeminen yhdistää! Kurssin antiin varsin tyytyväiset naiset tosin totesivat joululahjatoivelistan menevän uusiksi, kun kurssilla opittujen asioiden johdosta ostoslistalle ovat kiivenneet erilaiset retkitarvikkeet, kuten avaruuslakanat ja retkisahat.

Kurssilla harjoiteltiin alkusammutusta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johdolla. Koulutuksessa käytiin läpi palavan henkilön pelastamista sekä jauhesammuttimen ja sammutuspeitteen oikeanlaista käyttöä. Sammutuspeitettä hankkiessa on hyvä ostaa astetta suuri kuin pieni peite!

Kurssilaiset telttamajoitusta purkamassa.

Teksti: Tanja Aarnikuru, Friski 2021-harjoituksen tiedotusvastaava
kuvat: Mari Huttunen, harjoituksen valokuvaaja, sekä kurssinjohtajat

Väkivalta raaistunut ja turvattomuus lisääntynyt

Hiljattaiset rankat kouluväkivaltatapaukset Vantaalla puhuvat turvallisuuskouluttaja Pekka Savolaisen mielestä karua kieltään. -Väkivalta on raaistunut. Lähes allapäin hän sanoo tietävänsä myös syyn. -Monet lapset elävät tuuliajolla, kun vanhemmat eivät joko kykene tai omien kiireidensä vuoksi jaksa huolehtia heistä. Lasten elämän täyttävät ruutuaika eri välineissä, heiltä puuttuvat harrastukset, kaverit ja aikuisen läsnäolo.

Savolainen tietää mistä puhuu. Hän on kiertänyt oppilaitoksissa luennoimassa turvallisuudesta vuodesta 1983 ja jutellut paljon lasten ja nuorten kanssa.

-Liian monen lapsen elämä on vailla haaveita, tulevaisuus näköalatonta ja turvatonta. 

Siksi hän vetoaa vanhempiin ja muihin aikuisiin: antakaa aikaa perheelle, viettäkää aikaa yhdessä ja suunnitelkaa tulevaa aluksi vaikka vain viikon päähän. Olkaa aidosti kiinnostuneita, missä lapset liikkuvat ja kenen kanssa. Lapset tarvitsevat ehdottomasti kotiintuloajat.

-Tämän kummempaa se ei vaadi. Mutta juuri tuo tavallinen elämä tuntuu olevan aikuisiltakin hukassa, hän lataa.

Savolaisen mielestä on surullista, miten maailma on mennyt tähän. Se alkoi jo 90-luvun lamavuosina ja vain kiihtyy. Nyt olisi korkea aika ryhtiliikkeeseen kasvatusasioissa ja syytä jopa palata ajassa taaksepäin.

-Ennenkin painittiin ja nahisteltiin, mutta ketään ei sentään potkittu kun “tappelupukari” oli saatu kenttään. Nyt nahistelu on muuttunut väkivallaksi ja yhä raaemmaksi.

Huumeiden käyttö on karannut käsistä, sillä neuloja löytyy pientenkin koulujen vessoista. Kun ennen huolta ja pelkoa aiheuttivat alkoholiongelmaiset, on heidän tilalleen tulleet arvaamattomasti käyttäytyvät huumehörhöt. 

Turvallisuus merkitsee lapselle ja nuorelle eniten kodin turvaa, sitä että on joku joka huolehtii ja kaveri, jolle puhua, jakaa ilot ja surut. Vanhempien tehtävänä on luoda lapsiin tulevaisuuden valoa, toveikkuutta ja valaa uskoa itseensä.

Itsepuolustustaidot ovat Savolaisen mielestä kansalaistaitoja, joita tulisi opettaa jokaiselle jo koulussa viimeistään toisella asteella.

Teksti ja kuva: Terttu Niemelä

Turvallisuuskouluttaja Pekka Savolainen on murheellinen lasten turvattomuudesta. Lapselle ja nuorelle turvallisuus merkitsee kodin turvaa, hän sanoo.

Ennakoi, varaudu ja käytä maalaisjärkeä

Miten tunnistan ja estän uhkaavan henkilön lähestymisen tai valitsen turvallisen poistumisreitin? Kuinka puolustaudun puhumalla tai irrottaudun otteista? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tarjottiin vastauksia Arjen turvallisuus -kurssilla PikkuNASTA Fanni 2020 -harjoituksessa lauantaina Taivalkoskella.

Naisten valmiusharjoitukseesa itsepuolustusosion vetäneen  Pekka Savolaisen mielestä jonkinlainen keinovalikoima puolustautua tulisi kuulua jokaisen naisen “työkalupakkiin”. 

Itsepuolustusosiossa taivalkoskelaiset Taimi Koivuvaara ja Kirsa Katajisto harjoittelivat otteesta irrottautumista. Turvallisuuskouluttaja Pekka Savolainen ohjeistaa.

Ihan siltä varalta, että joutuu itsestä riippumatta tavalla tai toisella pulmatilanteeseen. Sen voi aiheuttaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, jolloin on nopeasti pystyttävä puolustautumaan. – Tärkeätä on kiinnittää ulkopuolisten huomio, jos tilanne sattuu vaikka kadulla, asemalla, kauppakeskuksessa tai muussa paikassa, jossa on lähistöllä muita ihmisiä. Yksi hyvä keino on pitää mahdollisimman kovaa ääntä. Suomalainen yleensä kyllä rientää avuksi.

“Nyrkkisääntönä” voi pitää, että huuda, pyri irti ja pakene. Nuo keinot käyttöön, jos tilanne ei laukea kieltämällä lähestymään käsimerkeillä ja puhumalla.

Itsepuolustus lähtee siitä, että ennakoi ja varautuu mahdollisiin epämukaviin kohtaamisiin. Ja jos sellainen tulee eteen, on terveen maalaisjärjen käyttö suotavaa.

Ennakointi tarkoittaa sitä, ettei kulje etenkään pimeässä yksin, ei pukeudu liian huomiota herättävästi ja tarkkailee ympäristöä, jossa liikkuu.

Orivedellä asuva ja matkailuyrittäjänä Kuusamossa toimiva Heidi Savolainen pitää sammutustaitoja tärkeinä. Arjen turvallisuuskurssilla hän harjoitteli alkusammutusta, jota seuraa kurssin kouluttaja Pekka Savolainen.

Itsepuolustustaidot, niin tarpeellisia kuin ovatkin, eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia arjen ongelmatilanteita. Arjen turvallisuus on mukana kaikkialla ja kaikenikäisten ihmisten elämässä, kotona, koulussa, työelämässä, vapaa-ajalla, kadulla ja kokoontumisissa.

Eteen voi tulla monenlaista pulmaa: sähköt katkeavat, tulipalo syttyy, lähimmäinen loukkaa itsensä tai joudut keskelle liikenneonnettomuutta. Arjen turvallisuus – kurssi antaa välineitä naisten “työkalupakkiin” myös näitä tilanteita varten.

Maijanlammella riitti toimintaa koko lokakuiseksi viikonlopuksi, kun naisille opetettiin käytännön neuvoin ja melkeinpä “kädestä pitäen” keinoja selviytyä arjessa eteen tulevista pulmatilanteista.

Kädestä pitäen on tässä yhteydessä hieman liioitteleva ilmaus, sillä koronan vuoksi harjoituksessa pidettiin kiinni turvaväleistä ja hygieniaohjeista. Kasvomaskeja ja käsidesiä oli tarjolla joka nurkalla, ja käsiä putsattiin joka välissä.

Kurssilla harjoiteltiin alkusammutusta ja hätäensiavun antamista, tutustuttiin kotivaraan sekä kodin ja lähiyhteisön varautumisasioihin. 

Teksti ja kuvat: Terttu Niemelä

Arki täynnä yllätyksiä

Arki on täynnä vaaroja 

Kaduilla voi tapahtua todella paljon, ainakin jos seuraa toiminta väkivaltaisessa ääritilanteessa kurssia. Aamupäivä meni ensiavun merkeissä. Kurssilaiset harjoittelivat perus ensiaputaitoja. Nyt jokainen on harjoitellut elvytystä, painesiteen laittoa ja paljon muuta. Samaan aikaan koulutettiin itsepuolustusta. 

Iltapäivällä huudot kaikuvat varastojen välillä. Kun lähestyy huomaa tilanteen olevan päällä. Kurssi harjoittelee rastikoulutuksia. Yksi tilanne on sellainen, että haavoittunut mies löydetään maasta.  Kun ryhmä lähestyy auto ajaa paikalle ja ulos hyppää kaksi miestä, yhdellä pesäpallomaila ja pistooli toinen kirves kädessä. Mitä tehdään? 

Kaikki kurssilaiset toimivat todella hienosti ja olivat selvästi kuunnelleet mitä kouluttajat olivat kertoneet. Tämmöisessä tilanteissa ei ole aikaa miettiä on vain pakko toimia jollakin tavalla. Rastin jälkeen käytiin hieman läpi mitä olisi voitu tehdä toisin. 

Selviytyminen sähköttä. 

Aamupäivällä vapaapalokunta kävi kouluttamassa kurssia. Alkusammutuksessa harjoiteltiin mitä tehdään, jos henkilö on syttynyt palaamaan ja sammuteltiin roskiksia. Kurssi sai myös simuloida miltä tuntuu olla asunnossa, joka on täynnä savua. 

Miten selviäisit kotona ilman sähköä pari päivää? Tilanne voi olla todella erilainen riippuen siitä asut kerrostalossa tai omakotitalossa missä on oma kaivo. Kotivara pitäisi riittää useammalle päivälle. Säilykkeet, lastenruokia, näkkileipää, pikariisiä, linssejä, pastaa, iskukuumennettua maitoa ja muuta joka säilyy pitkään. Noin pari litraa vettä on myös hyvä olla kotona. 

Kurssi siirtyi päivänaikana myös maastoon harjoittelemaan trangian käyttöä. Mitäköhän ruokaa siellä valmisteltiin? Huomenna sitten teemana esiapua. 

Arjen turvallisuudesta hyvä pohja kotiin ja työhön

”Huuda: Irti! Mene pois! Apua! Pakene ihmisten suuntaan, vaikka kauppaan.”

Itsepuolustuskouluttajat Peter Söderström ja Joona Kamu käyvät läpi henkilökohtaisen turvallisuuden käytännön harjoituksia liikuntasalissa ja näyttävät erilaisia irrottautumistekniikoita.  Puolustautumisessa tärkeintä on kuitenkin horjuttaa hyökkääjän itsevarmuutta ja kiinnittää ulkopuolisten huomio pitämällä mahdollisimman kovaa ääntä, päästä irti tavalla tai toisella sekä ennen kaikkea paeta paikalta.

Karita Rosnell ja Pauliina Puukko eivät tunne toisiaan ennalta, mutta molemmat ovat tulleet Arjen turvallisuus -kurssille ja Nasta-harjoitukseen ensimmäistä kertaa.

Karita Rosnell ja Pauliina Puukko ovat harjoituksessa enikertalaisia, mutta saaneet jo NASTA-kärpäsen pureman.

Karita oli vuoden 2018 tammikuussa vierailulla Santahaminassa omaisten päivänä, kun hänen poikansa suoritti asevelvollisuutta. Naisten Valmiusliiton ständi toi tietoisuuteen naisten valtakunnalliset harjoitukset. Hän havahtui miettimään yhteiskunnan sähköriippuvuutta ja oli hakeutumassa Selviytyminen sähköttä -kurssille.  Paljon matkustavana hän sattui juuri ilmoittautumisen aikaan olemaan lentokoneessa ja sen laskeuduttua kurssi oli täynnä. Varapaikan jonottamisen sijaan nainen ilmoittautui Arjen turvallisuuteen, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi, lauantai-iltapäivään mennessä on tullut jo runsaasti uutta tietoa ja hyviä vinkkejä. Kurssi antaa laajan kattauksen turvallisuustekijöihin ja varautumiseen kotona ja sen ulkopuolella alkusammutuksesta hätäensiapuun.

Pauliinan piti tulla kurssille jo 18 vuotta sitten, mutta sitten syntyi ensimmäinen lapsi. Työ vei mukanaan ja lapset ottivat äidin huomion, mutta nyt business-naisen kalenteriin mahtuu omiakin harrastuksia. Vantaan maanpuolustusnaisiin puolitoista vuotta sitten liittynyt nainen päätti aloittaa kouluttautumisen perusasioista ja käydä sitten järjestelmällisesti kaikki kurssit läpi!

Toinen matkustaa paljon vapaa-ajallaan ja toinen työkseen, silti kumpikaan ei ollut aikaisemmin kuulut matkustusilmoituksen tekemisestä. Ulkoministeriön kouluttajat saavat naisilta kiitosta myös terrorismin uhkaan varautumisen näkökulmasta. Kotiin onkin viemisinä monta ohjetta ja tarkistettavaa asiaa.

Arjen turvallisuustaitoja harjoitellaan niin teoriassa kuin käytännössä, sisällä ja ulkona. Opetellaan ruuan valmistamista trangialla, alkusammutusta ja hätäensiavun antamista, valmentautumista kodin ja lähiyhteisön varautumiseen, kurssiin kuuluu myös henkilökohtaista turvallisuutta ja matkustusturvallisuutta.