Huoli suomalaisesta ruuasta

Vaasalainen Meira-Pia Lohiluoma kantaa huolta Suomen maatalouden huoltovarmuudesta ja ennen muuta viljelijäväen henkisestä jaksamisesta.

Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt, eikä jäädä odottamaan kriisin syvenemistä tai seuraavaa kriisiä.

-Huoltovarmuuden epävarmuutta lisää, riittääkö meillä tuottajia tuottamaan kotimaista ruokaa, mikä on alan kassatilanne ja miten tuottajaväki jaksaa.

Viljelijät ovat Lohiluoman mielestä perinteisesti sitkeää väkeä, mutta nyt taitaa kamelin selkä olla katkeamassa niin taloudellisesti kuin henkisen jaksamisen kanssa.

-Suomalaista ruokahuolto on syytä miettiä juuri nyt ja varautuminen hoidettava kuntoon. 

Kotimainen tuotanto on määrällisesti hyvä, mutta huoltovarmuudessa ollaan liikaa tuonnista riippuvaisia. Kysymys kuuluu, miten kasvatetaan kotimaista omavaraisuutta ruoan tuotannossa, Lohiluoma sanoo.

Kotimaisen ruuan huoltovarmuudesta huolehdittaessa pitää lähteä tilatasolta. Mikä on tilan sähkö- ja vesihuollon varautumistaso. Tilat on pitkälle automatisoitu, joten kuinka pitkiä tuotantokatkoksia tila kestää. Tiloilla ei ole vain ihmiset ja eläimet, vaan paljon muuta, koko tuotantoketju.

Lohiluoman mielestä yksi suurimpia kysymyksiä on tuottajien auttaminen nykyisessä kustannuskriisissä.

-Tilakohtaiselta tasolta tulee edetä kyläkohtaiseen ja edelleen kuntakohtaiseen varautumistasoon.

Koko Eurooppaa ajatellen Suomen ruoantuotannon merkitys kasvaa, muun muassa Euroopassa moninpaikoin vallitsevan kuivuuden vuoksi ja muiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Suomen maataloustuotannon kannalta kaksi seuraavaa viikkoa ratkaisevat ensi talven tilanteen, ja satonäkymissä on isoja vaihteluita.

Henkinen kriisinkestävyys -kurssilla käytiin läpi yksilöllisiä tapoja käyttäytyä kriisissä ja ottaa käyttöön erilaisia vuorovaikutuskeinoja auttaakseen ja tukeakseen kohdatessaan kriisissä olevaa ihmistä.

Kurssi tarjosi laajasti teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa. Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana. 

Kurssiin sisältyi Vapepan Henkisen tuen kurssi yhteistyössä Vapepan kanssa.

Vaasalaisen Meira-Piia Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt.

Harjoituksen lopuksi yhteisluennon pitänyt Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhui myös huoltovarmuudesta ja kotimaisen ruuantuotannon tilanteesta.

-Tällä hetkellä yhteiskunta; koko Eurooppa painiskelee energiariittävyyden turvaamiseksi, ruoantuotanto
on vaarassa ja yleinen epävarmuus välittyy taloudesta. Kaikki nämä heijastuvat suoraan ihmisten elämään ja elämässä pärjäämiseen.

Ensi talven mahdollinen sähköntarpeen
rajoittaminen edellyttää meiltä kaikilta valmistautumista siihen. Näyttää siltä, että viljasadosta
on tulossa keskinkertainen, joka on parempi kuin viime kesänä. Kuitenkin alueelliset vaihtelut ovat suuria. Tässä globaalissa tilanteessa Suomen oma alkutuotanto korostuu, myöskin
alueellisesti.

Meidän pitää huolehtia siitä, että alkutuotanto säilyy, Savolainen sanoi. (Savolaisen luennosta enemmän omassa blogikirjoituksessa.)

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys -kurssi toteutettiin NASTA Friski 2021 -harjoituksessa etäyhteyksin. Kurssilaiset saivat tietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa.

Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja samalla mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana. Kurssilaiset osallistuivat pohdintoihin Teamsin pienryhmissä.

Sari Somppi kertoi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnasta, siitä miten rikosprosessi toimii ja miten osin vapaaehtoisvoimin toimiva RIKU tukee rikosprosessin ajan. Kurssilaisten palaute: ”Olisin voinut kuunnella Saria vaikka monta tuntia lisää. Valtavan kiinnostava aihe ja Sari esitteli teemaa todella hyvin.”

Minna Heinonen kertoi Vapepan toiminnasta, ja samalla kurssilaiset saivat suorittaa henkisen ensiavun kurssin.

Etätoteutuksesta tuli positiivista palautetta, koska se on mahdollistanut osallistumisen laajalta alueelta.

Tämän takia suosittelen joka naiselle NASTA-harjoituksia

Kirjoittaja: Aino-Mari Kiianmies

NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset ovat vieneet minua niin Vekarajärvelle, Santahaminaan kuin esimerkiksi Parolaan. Lukuisia NASTA-harjoituksia käyneenä sekä SoMa- ja kotiseutuharjoituksiin osallistuneena olen päässyt tutustumaan useisiin kasarmialueisiin, Sotkun munkkeihin ja samanhenkisiin ihmisiin.

Kurssivalikoimista olen poiminut muun muassa johtamista, muutosjohtamista, kurssivääpeliyttä ja kouluttajapätevyyttä, kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, 72h varautumista sekä lapsen auttamista kriiseissä. Partiotaustan omaavana olen jättäytynyt pois maastokursseilta mielenkiintoisempien kokonaisuuksien viedessä ensin mukanaan.

Paljon on jäänyt muistoja ja taitoja selkäreppuun, ja tässä nostan esille kolme syytä, joiden takia suosittelen vahvasti Naisten Valmiusliiton viikonloppuja jokaiselle naiselle.

1. Johtamistaidot

Kukapa ei arvostaisi jämäkkää johtamista, (toisten) aikataulujen kunnioittamista ja vastuunottoa? Kun Teams-palaverit venyvät, kokoontumisten tavoitteet eivät ole selvillä, vastuuta pakoillaan ja tiimin johtaminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä ja reippaan päämäärätietoista, tulee väkisin ikävä NASTA-harjoituksia. Jokainen varmasti joutuu elämässään, tekipä työkseen mitä tahansa, johtamistilanteisiin – ja silloin on hyvä olla tietoa, taitoa ja kokemusta kipparoida onnistuneesti.

2. Kriisinjohtamistaidot

Kriiseissä johtaminen korostuu. Mitä paremmin pystytään priorisoimaan ja varmistamaan kriittisten perusasioiden hahmottaminen ja hoitaminen, sitä parempi. Säheltämisen sijaan keskitytään olennaiseen ja sekavan viestinnän sijaan panostetaan selkeään, luottamusta herättävään viestintään. Luottamus kriisin hoitamiseen ansaitaan ottamalla johtajuus ja vastuu tilanteen edellyttämällä tavalla, ja tähän muun muassa NASTA-viikonloput antavat hyviä eväitä.

3. Resilienssikyky

Kun kriisi kohtaa, olisi hyvä olla fyysistä ja psyykkistä kapasiteettia kohdata asiat mahdollisimman toimintakykyisenä. Pieni tai suurempi epämukavuus arjen peruselämään ei vaikuta toimintakykyyn suuresti, jos on kykyä ja valmiutta ottaa vastaan muutostilanteita, haasteita ja isompiakin kriisejä – ja selvitä niistä varsin kuivin jaloin. Ja sitä valmiutta on mahdollista kehittää esimerkiksi NASTA-harjoituksissa, mielellään etukäteen.

Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Vapaa-ajalla hänet löytää mereltä tai metsäpoluilta, joogamatolta tai kenties kirja kädessä.

Onneksi täällä ei vielä kriisiä ole

Henkinen kriisinkestävyys kurssi ovat tänään ehtineet käsitellä monia asioita. Kriisinkestävyys teoriaa on ollut, on tutustuttu sotilaskodin toimintaan ja saatu runsaasti tietoa Santahaminan historiasta. Ennen lounasta käytiin keskustelua viestinnästä. 

Rikosylikomisario Maarit Pikkarainen kertoi poliisin viestinässä ja viranomaisten yhteistyöstä. Poliisi käyttää paljon sosiaalista mediaa viestinnässä. Tämä koska viestit pitää saada nopeasti ulos ja tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Seuraatko poliisia twitterissä? Twitter on yksi tärkeimmistä kanavoista mitä poliisi käyttää, sillä tavoitetaan päättäjiä, mediaa sekö kansalaisia. Instagram on taas suunnattu enemmän nuorille ja siellä viestitellään enemmän kuvien pohjalta, facebook on myös käytössä. 

Lounaan jälkeen kurssi siirtyi ulos tekemään rastitehtäviä. Siellä pohdittiin seuraavia kysymyksiä: 

• Saavut liikenneonnettomuuspaikalle, miten kohtaat hätääntyneitä ja hysteerisiä (ei loukkaantuneita) bussimatkustajia? 
• Ystäväsi joutui väkivaltaisen ryöstön uhriksi ja on puolen vuoden jälkeen edelleen hermostunut ja sulkeutunut. Mitä teet? 
• Kuinka helposti on hakea ammattimaista kriisiapua? Voisiko kynnystä madaltaa? 

Illalla kurssi purkaa rastitehtäviä. Kurssilaiset ovat hyvällä tuulella ja päällimmäisenä mielessä heillä on että he ovat oppineet kuinka Suomessa toimii hyvin viranomaisyhteistyö 

Onnistunut harjoitus innostaa eteenpäin

Harjoitus on oppimiskokemus ja kehittää paitsi kurssilaisia myös sen organisaation toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Tyypillistä Nasta-harjoituksille on hyvä fiilis ja positiivinen kehittämisen lähtökohta. Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen veti viikonlopun yhteen seuraavsti:

”Harjoitus on PikkuNASTAksi ollut monipuolinen. Neljä kurssia käsittelivät kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, kouluttajakoulutusta ja jokanaisen selviytymistaitoja. Kurssit ovat tarjonneet niin ensikertalaisille kuin konkareille tietoperustaa ja osaaminen on karttunut tekemisen kautta.

Kouluttajakoulutusta on pyritty kehittämään ja on ollut antoisaa seurata erilaisia näyttöjä, joiden kautta kurssilaiset saavat MPK:n kriteerien mukaisen kouluttajan ensimmäisen tason suoritettua.

Haluan kiittää kaikkia harjoituksessa mukana olleita. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!

Täällä on ollut kaiken kaikkiaan hyvä henki. On ollut mukava nähdä uusia päteviä kurssienjohtajia vetovastuussa. Kokonaisvahvuus on ollut vähän yli 90 henkilöä. Suurin osa Hämeen alueelta.

Luonteva jatko Leijona-harjoitukselle on ollut järjestää Leopardi-PikkuNASTA Hämeessä Parolannummella. Hämeen alueneuvottelukunnalla on aktiivisia jäsenjärjestöjä, joissa on osaavia naisia. Erittäin hienoa, että alueneuvottelukunta on ottanut PikkuNASTAn järjestettäväkseen. Sille on ollut selkeä tilaus. Hyvä yhteistyöperinne Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa on osaltaan tukenut harjoituksen järjestämistä.

Harjoitusviikonloppu on ollut monipuolinen ja täällä on ollut hyvä henki. Harjoitus on nyt päättynyt onnistuneesti ja kurssit ovat poistuneet alueelta. Kiitos kaikille harjoituksessa mukana olleille. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!”

Naisissa on voimaa!

Leopardi 2019 -harjoitus päättyi sunnuntaina kello 15. Majoitustilat tyhjenivät ja vatsat täyttyivät ennen kurssilaisten lähtöä. Naisten kunnia-asiana on jättää paikat parempaan kuntoon kuin lähtiessä. Eikä siinä tittelit painaneet kun johto oli kiinni mopin varressa. Toimeliaan rupeaman jälkeen oli aika kuitnekin istahtaa hetkeksi ja kerata viikonlopun tapahtumat ja tunnelmat.

Harjoituksen johtaja Katja Koukkula kiitti harjoituksen päätteeksi organisaatiotaan ja kurssilaisia:

”Sanon suoraan, että on ollut melko vaiherikas viikonloppu. Olen nauttinut siitä täysillä ja niin ovat kurssilaisetkin. Kaikenlaista on tapahtunut, kaikenlaista on opittu ja kaikesta on selvitty.

Olemme saaneet jokainen elämyksiä ja kartuttaneet arjen taitoja. Kiitos kaikille ihanille ja upeille kurssilaisille. Naisissa on voimaa! Ja se näkyi viikonloppuna.”

Harjoituksen varajohtajana ja turvallisuudesta vastannut Pirkko Lokinperä huikkaa vielä ovenraosta:

”Muistakaahan tulla joukolla Tampereelle itsenäisyyspäivänä! Nyt on tilaisuus ottaa opitut marssitaidot käyttöön ikimuistoisessa itsenäisyyspäivän paraatissa Naisten Valmiusliiton omassa osastossa.”

• 

Sata naista varautuu häiriötilanteisiin huippukouluttajien johdolla Parolannummella

Parolannummen maisemiin kokoontuu tulevana viikonloppuna noin sata naista LEOPARDI2019-harjoitukseen opettelemaan turvallisuus- ja varautumistaitoja erilaisten arjen häiriötilanteiden varalta.

Arjen poikkeustilanteet yltävät harvoin valtaisiin mittoihin, mutta pienistäkin sattumuksista voi aiheutua vaaraa, jos niitä ei ole ennakoitu eikä niihin ole osattu varautua. Kyse voi olla sähkökatkosta, munkkirasvan kaatumisesta liedelle, sairauskohtauksesta työpaikalla, pelkoa herättävästä tilanteesta kadulla, oudosta sähköpostiviestistä tai suunnan katoamisesta sieniretkellä. Jo ennakoinnilla saadaan vältettyä vaaranpaikat ja ehkäistä pienten alkujen kehittyminen jopa suuronnettomuuksiksi.

Panssariprikaatissa perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään järjestettävä harjoitus on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä naisille kohdennettu valmiusharjoitus. Varautumisen teemoihin perehdytään tällä kertaa neljällä erillisellä kurssilla.

• Kurssit ovat vapaaehtoisten naisten toteuttamia, mikä tekee harjoituksiin ainutlaatuisen tunnelman, ilon ja tekemisen meiningin, liiton pääsihteeri Kaariina Suhonen kiittää.

Kyberturvallisuustaitoihin viestintäkonsultti Christina Forsgårdin johdolla. Hänen lisäkseen kouluttamassa muun muassa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja tekniikan professori, kyberturvallisuuden erikoisasiantuntija Catharina Candolin, tietoturvahankkeista ja tietoturvatietoisuuden palveluista vastaava johtaja Pauliina Nikko-Takala ja ”sometohtori” Suvi Uski.

Jokanaisen selviytymistaitoihin johdattavat liikenneturvallisuuden, alkusammutuksen, hätäensiavun, itsepuolustuksen, sähköttä selviytymisen ja kotivaran asiantuntijat. Ohjelmaan kuuluu muun muassa liikenneonnettomuus simulaatio maastossa.

Viikonloppuna kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä valmentaa henkistä kriisinkestävyyttä. Lisäksi yksi kurssi antaa koulutusnäytteet viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon ohjastamalla kouluttajakurssilla.

• Odotan viikonloppua tässä vaiheessa ihan rauhallisin mielin, vaikka tiedän, että kurssien johtajilla on vipinää, sillä meille on tulossa ihan huippu viikonloppu erittäin korkealuokkaisten kouluttajien johdolla, harjoituksen varajohtaja ja turvallisuudesta vastaava Pirkko Lokinperä sanoo.

Leopardi2019-harjoitus, valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin pikkuNASTA-harjoitus Panssariprikaatissa Parolannummella Hattulassa 24.–26.5.2019. Osallistujia n. 100 henkilöä.

Lisätietoja:

• Harjoituksen johtaja Katja Koukkula p. 0400 516 811
• Harjoituksen varajohtaja (myös harjoituksen turvallisuusvastaava) Pirkko Lokinperä p. 050 5571717
• tiedotusvastaava Chia Koskinen p. 050 381 5205

Naiset harjoittelevat häiriötilanteisiin varautumista viikonloppuna Parolannummella

Parolannummen maisemiin kokoontuu tulevana viikonloppuna noin sata naista LEOPARDI2019-harjoitukseen opettelemaan turvallisuus- ja varautumistaitoja erilaisten arjen häiriötilanteiden varalta.

Arjen poikkeustilanteet yltävät harvoin valtaisiin mittoihin, mutta pienistäkin sattumuksista voi aiheutua vaaraa, jos niitä ei ole ennakoitu eikä niihin ole osattu varautua. Kyse voi olla sähkökatkosta, munkkirasvan kaatumisesta hellalle, sairauskohtauksesta työpaikalla, pelkoa herättävästä tilanteesta kadulla, oudosta sähköpostiviestistä tai suunnan katoamisesta sieniretkellä.

Panssariprikaatissa järjestettävä harjoitus on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä ja vapaaehtoisten naisten toteuttama, naisille kohdennettu valmiusharjoitus.

Perjantaista sunnuntaihin perehdytään kyberturvallisuustaitoihin viestintäkonsultti Christina Forsgårdin johdolla ja kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä valmentaa henkistä kriisinkestävyyttä. Jokanaisen selviytymistaitoihin johdattavat liikenneturvallisuuden, alkusammutuksen, hätäensiavun, itsepuolustuksen, sähköttä selviytymisen ja kotivaran asiantuntijat. Lisäksi yksi kurssi antaa koulutusnäytteet viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon ohjastamalla kouluttajakurssilla.

Leopardi2019-harjoitus, valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin pikkuNASTA-harjoitus Panssariprikaatissa Parolannummella Hattulassa 24.–26.5.2019. Osallistujia n. 100 henkilöä.

Leopardi2019 luo turvaa ja varmuutta

Parolannummen maisemissa pureudutaan toukokuun viimeisenä viikonloppuna huippusuosittuihin aiheisiin, kuten kyberturvallisuuteen, henkiseen kriisinkestävyyteen ja jokanaisen selviytymispakin sisältöön. Neljäntenä kurssina mukana on kouluttajakoulutus, jonka tavoitteena on saada toimintaan mukaan varautumisen ja turvallisuuden kursseille lisää motivoituneita, osaavia kouluttajia.

Niin kutsuttu PikkuNASTA ei ole isosiskoaan vähäisempi kuin kurssien lukumäärässä. Perjantaina aloitetaan kuitenkin vasta kello 17 ja harjoitus päättyy perinteisesti sunnuntaina kello 15.  Kurssit ovat yhtä laajoja kuin muissakin NASTA-harjoituksissa.

Hämäläisessä ilmassa on innostunutta odotusta ja riemullista mieltä kevään edetessä kohti toukokuuta. Leopardi-harjoituksen työrukkaset ovat tavanneet ahkerasti Hämeen linnan kupeessa Ojennuslaitoksella. Kurssien johto ja kouluttajat ovat päivittäneet kuulumisiaan niin toisilleen kuin harjoituksen organisaatiolle.

• Mun viesti on ollut, että harjoitus vedetään hyvällä ja positiivisella ilmeellä, koska tekijöinä on energisiä ja tekeviä… ja ennen kaikkea, upeita Naisia…., sanoo harjoituksen johtaja Katja Koukkula.

Ja hyvällä mallilla ollaankin, valmiina vastaanottamaan oppimishalukkaat kurssilaiset vastaan. Harjoitus on ylpeä ja kiitollinen erinomaisista kouluttajistaan. Christina Forsgård on kyberturvallisuusasioissa alati ajan hermolla, Pia Yli-Pirilän ohjauksessa herkkyys ja jämäkkyys kohtaavat resilienssinä kriisissä, useat Jokanaisen selviytymispakin kouluttajat saattavat haltuun kukin oman erityisalueensa tiedot ja taidot. Kouluttajia puolestaan valmentaa viestinnän moniottelija Katleena Kortesuo. 

Osallistuminen maksaa 70 euroa, sisältäen kasarmi- tai puolijoukkuetelttamajoituksen kurssin mukaan, varustuksen sekä ruuat. Kouluttajakoulutus on osallistujille maksuton. Jokanaisen selviytymispakki yöpyy maastossa, Henkinen kriisinkestävyys yöpyy toisen yön maastossa. Ilmoittautuminen päättyy 29. huhtikuuta.

Lämpimästi tervetuloa toukokuiseen Hämeeseen!

#Leopardi2019

Parolannummi 24.-26.5.2019

Läheisten merkitys kriisissä tärkeää

Läheisten ihmisten merkitystä kriisistä selviytymisessä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tätä mieltä olivat Henkinen kriisinkestävyys -kurssilaiset yksimielisesti, keskustellessaan luennosta Läheisten verkosto. Työkaluja omaan työhön sekä omaan jaksamiseen tulivat kurssilta hakemaan tamperelaiset opettajakollegat Noora Vuorinen ja Tuija Ahola.

-Kriisin tunnistamisessa on monia keinoja, mutta myös haasteita, koska yksi sulkeutuu ja toinen itkee. Lapsella sen sijaan jokin traumaattinen kokemus voi purkautua vasta paljon tapahtuman jälkeen, naiset toteavat.

-Kriisistä selviytymisessä läheisten; kodin, sukulaisten ja kavereiden muodostamat tukiverkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Pitää vain pyytää ja ottaa vastaan apua.

Kriisistä voi naisten mielestä selviytyä jopa ilman ammattilaisten apua, sillä monesti riittää kuuntelija ja lohduttaja.

-Kriisi on hyvin henkilökohtainen asia ja ihmiset kokevat saman asian kovin eri tavalla.

Kriiseihin suhtautuminen on etääntynyt ihmisistä, samalla tavalla kuin kuoleman kohtaaminen, sanoo kurssin johtaja Ulla Hiltunen.

-Ennen kuoleman kohtaaminen oli luonnollista, mutta nykyisin se on ulkoistettu sairaaloille. Sama koskee kriisin käsittelyä. Kynnys pyytää apua läheisiltä ja kavereilta on noussut. Halutaan selviytyä yksin tai sitten turvaudutaan vain yhteiskunnan apuun.

-Hyvä, että ympärillämme on toimiva yhteiskunta, ja liian usein tuudittaudutaan siihen. Esimerkiksi lasten kasvatus ja siihen liittyvät kriisit on ulkoistettu koululle ja viranomaisille, harmitteli kouluttajana toiminut Sisko Koskiniemi.

-Ennen ei hälytetty apua, vaan asiat hoidettiin pitkälle perhepiirissä. Apu oli lähellä. Olisi hyvä, että asioita yritetään ratkaista enemmän kotona jo siksi, että lapsi oppii luottamaan siihen, että vanhempansa hoitavat lasta koskevat asiat parhain päin, yhtyi näkemykseen Rovaniemen seurakunnan aluekappalainen Mirja-Liisa Lindström.

-Lapsuus on nostettu jonkinlaiselle jalustalle, irtonaiseksi osaksi perhettä, ja jotenkin ongelmien käsittelyssä on unohdettu terve maalaisjärki. Tuntuu, että kaikki on valmiiksi säänneltyä ja lasten osallistuminen normaaliin perhe-elämään rajattua, hän kritisoi.

-Toisaalta taas huolestuttaa lasten ja nuorten joukko, joka joutuu elämään päihderiippuvaisten vanhempien vaikutuksessa ja se, että vanhemmuuden katoamisesta myös muista syistä on tullut hyväksyttävää.

Kurssilla sai teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa. Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja samalla mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana.

Ulla Hiltunen, Annikki von Pandy, Sisko Koskiniemi ja Karoliina Hiltunen

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat: Taina Ylikangas