PikkuNASTA Pihlajanmarja vastasi yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin

Pihlajanmarjassa opittiin arjen turvallisuusvalmiuksia ja varautumistaitoja. Santahaminassa ensimmäistä kertaa järjestetty PikkuNasta täyttyi perjantaina 16.9.2022 innokkaista kurssilaisista.

Harjoituksen kurssien määrä oli nostettu kuuteen. Yleensä PikkuNastoissa kursseja on kolme-neljä. Kurssimäärän nostaminen johtui alkuvuoden runsaista yhteydenotoista liittoon ja kurssien runsaasta kysynnästä. Korona ja Ukrainan sota ovat ajaneet ihmiset miettimään omaa ja läheisten turvaamista sekä kotivarautumista.

Harjoituksen johtaja Kristiina Slotte avasi tapahtuman perjantaina. Hän painotti puheessaan kotivarautumisen tärkeyttä ja kertoi Naistenvalmiusliiton eri jäsenjärjestöjen aktiivisten jäsenten määrän tuplaantumisesta.

Viikonlopun aikana koulutettiin 196 kurssilaista, joista uusia oli lähes puolet. Kurssit olivat Arjen turvallisuus, Lapsen kohtaaminen kriiseissä, Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus, Tosielämän ensiapu, Turvallisesti vesillä ja Väestönsuojelun perusteet.

Kurssilaiset seisovat ajavaisissa
Kurssilaisia avajaisissa

Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus kurssi kiinnosti vihtiläistä Anna Kunnasta, koska hän haluaisi jatkossa toimia Nasta-harjoitusten organisaation huolto- ja johtotehtävissä. Annaa kiinnostaa myös kriisiajan varautuminen sekä hyödyksi oleminen mahdollisessa kriisitilanteessa. Koulutusta Anna piti hyvänä ja mielenkiintoisena. ”Suosittelen Nasta-harjoituksia, koska niissä oppii turvallisuusasioita ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä”, Anna summaa.

Kuva kurssilaisesta
Anna Kunnas

Lauantain koulutusilta huipentui illanviettoon rannalla, jossa tarjolla oli Soden munkkeja, teetä ja kahvia. Tunnelman loi mahtava Varusmiesbändi, jonka muodostavat kaartinjääkärit Henri Hytti ja Vili Daniloff. Illan päätti vapaaehtoinen kenttäehtoollinen, jossa pysähdyttiin tähtien alla rauhoittumaan ja miettimään lähimmäisen rakkautta sekä omien tekojemme vaikutuksia toisiin.

Kuva Varusmiesbändistä
Varusmiesbändi

Harjoitus päätettiin sunnuntaina ja kotimatkalle lähti tyytyväisiä kurssilaisia uusien oppien kanssa.

Seuraava Nasta-harjoitus järjestetään Säkylässä huhtikuussa 2023.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Tiina Jussi-Pekka
PikkuNASTA Pihlajanmarjan tiedotusvastaava ja varatoimistopäällikkö

Seuraa PikkuNASTA Pihjalanmarjan Facebook-sivua

Huoli suomalaisesta ruuasta

Vaasalainen Meira-Pia Lohiluoma kantaa huolta Suomen maatalouden huoltovarmuudesta ja ennen muuta viljelijäväen henkisestä jaksamisesta.

Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt, eikä jäädä odottamaan kriisin syvenemistä tai seuraavaa kriisiä.

-Huoltovarmuuden epävarmuutta lisää, riittääkö meillä tuottajia tuottamaan kotimaista ruokaa, mikä on alan kassatilanne ja miten tuottajaväki jaksaa.

Viljelijät ovat Lohiluoman mielestä perinteisesti sitkeää väkeä, mutta nyt taitaa kamelin selkä olla katkeamassa niin taloudellisesti kuin henkisen jaksamisen kanssa.

-Suomalaista ruokahuolto on syytä miettiä juuri nyt ja varautuminen hoidettava kuntoon. 

Kotimainen tuotanto on määrällisesti hyvä, mutta huoltovarmuudessa ollaan liikaa tuonnista riippuvaisia. Kysymys kuuluu, miten kasvatetaan kotimaista omavaraisuutta ruoan tuotannossa, Lohiluoma sanoo.

Kotimaisen ruuan huoltovarmuudesta huolehdittaessa pitää lähteä tilatasolta. Mikä on tilan sähkö- ja vesihuollon varautumistaso. Tilat on pitkälle automatisoitu, joten kuinka pitkiä tuotantokatkoksia tila kestää. Tiloilla ei ole vain ihmiset ja eläimet, vaan paljon muuta, koko tuotantoketju.

Lohiluoman mielestä yksi suurimpia kysymyksiä on tuottajien auttaminen nykyisessä kustannuskriisissä.

-Tilakohtaiselta tasolta tulee edetä kyläkohtaiseen ja edelleen kuntakohtaiseen varautumistasoon.

Koko Eurooppaa ajatellen Suomen ruoantuotannon merkitys kasvaa, muun muassa Euroopassa moninpaikoin vallitsevan kuivuuden vuoksi ja muiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Suomen maataloustuotannon kannalta kaksi seuraavaa viikkoa ratkaisevat ensi talven tilanteen, ja satonäkymissä on isoja vaihteluita.

Henkinen kriisinkestävyys -kurssilla käytiin läpi yksilöllisiä tapoja käyttäytyä kriisissä ja ottaa käyttöön erilaisia vuorovaikutuskeinoja auttaakseen ja tukeakseen kohdatessaan kriisissä olevaa ihmistä.

Kurssi tarjosi laajasti teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa. Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana. 

Kurssiin sisältyi Vapepan Henkisen tuen kurssi yhteistyössä Vapepan kanssa.

Vaasalaisen Meira-Piia Lohiluoman mielestä suomalaisen maatalouden tilanne tulisi ratkaista nyt.

Harjoituksen lopuksi yhteisluennon pitänyt Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhui myös huoltovarmuudesta ja kotimaisen ruuantuotannon tilanteesta.

-Tällä hetkellä yhteiskunta; koko Eurooppa painiskelee energiariittävyyden turvaamiseksi, ruoantuotanto
on vaarassa ja yleinen epävarmuus välittyy taloudesta. Kaikki nämä heijastuvat suoraan ihmisten elämään ja elämässä pärjäämiseen.

Ensi talven mahdollinen sähköntarpeen
rajoittaminen edellyttää meiltä kaikilta valmistautumista siihen. Näyttää siltä, että viljasadosta
on tulossa keskinkertainen, joka on parempi kuin viime kesänä. Kuitenkin alueelliset vaihtelut ovat suuria. Tässä globaalissa tilanteessa Suomen oma alkutuotanto korostuu, myöskin
alueellisesti.

Meidän pitää huolehtia siitä, että alkutuotanto säilyy, Savolainen sanoi. (Savolaisen luennosta enemmän omassa blogikirjoituksessa.)

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Näkemiin Lempi -nähdään Vinkassa

Iloisin mielin ja kiitoksin sanottiin näkemiin NASTALempi 2022 -harjoitukselle sunnuntaina Kajaanissa. 

Kainuun Prikaati tarjosi loistavat puitteet ja tukea harjoituksen toteuttamiseen. Sääkin suosi, ja koko harjoituksen yllä leijui hieno NASTA-henki.

-Yhdessä oppiminen ja tekemisen ilo, innostava ja reilu meininki, tiivisti Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri Suvi Aksela harjoituksen tunnelman.

Hän kiitti erityisesti harjoitukseen osallistuneita.

-Teistä jokainen on tärkeä osa sitä ketjua, jonka avulla pidetään yhdessä huolta Suomen ja suomalaisten kriisinkestävyydestä. Kiitos, että olet mukana. 

Turvallisuusympäristömme on ratkaisevasti ja pysyvästi muuttunut. Olemme jo yli kaksi vuotta eläneet koronapandemian keskellä ja puoli vuotta sitten Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomalaisten kriisinkestävyyttä on koeteltu.

-Suomen turvallisuusstrategian ydinajatus on, että jokaisella yhteiskunnan toimijalla on tärkeä rooli kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Siis myös sinulla ja minulla, meillä kaikilla.

Yksi hyvä tapa vahvistaa omaa, läheisten ja koko Suomen kriisinkestävyyttä on omien varautumis -ja turvallisuustietojen sekä -taitojen kartuttaminen.

-Ja sitähän te, hyvät NASTAlaiset, olette tämän viikonlopun ajan olleet tekemässä.

Toivottavasti viikonloppu on ollut antoisa ja viette täältä mukananne uusia oivalluksia ja

käytännön taitoja. Todennäköisesti olette myös solmineet uusia ystävyyssuhteita. Toivon, että olette kokeneet jotain erilaista ja mieleenpainuvaa, vaikka se olisi vaatinut hiukan omalta mukavuusalueelta poistumista.

Aksela kiitti myös Maanpuolustuskoulutuksen Pohjois-Suomen Kajaanin toimipisteen ja Kainuun prikaatin henkilökuntaa käytännön tuesta harjoituksen toteuttamisessa sekä vieraanvaraisuudesta viikonlopun aikana.

-Tällaisen suuren harjoituksen rakentamiseen ja onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan vahvoja ja luotettavia yhteistyökumppaneita.

Aksela jakoi kiitoksia harjoituksen järjestämisestä myös Naisten Valmiusliiton Oulun

alueneuvottelukunnan aktiivisille naisille sekä organisaation jäsenille hyvin tehdystä työstä.

NASTALempi 2022 -harjoituksen kokonaisvahvuus oli viikonlopun ajan noin 270 henkilöä.

Tilastokyselyn perusteella eniten osallistujia, noin neljäsosa, on tullut harjoitukseen

Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten osallistujia on Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Ensikertalaisia on 55 prosenttia ja jäsenjärjestöihin kuulumattomia lähes saman verran. 

-Naisten Valmiusliiton tehtävä on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen avulla sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi.

Valmiusliitto järjestää koulutusta pääasiassa viikonlopun mittaisten NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitusten muodossa.

Elise Ylitalo ja Hanna Komulainen marssin eturivissä kohti Raappanan kenttää.

NASTALempi2022 -harjoituksesta ajatukset ja katseet kääntyivät jo syyskuuhun ja PikkuNASTA Vinkaan. Se järjestetään 9.-11.9. Ilmasotakoululla, Tikkakoskella. Harjoituksen käytännön toteutuksesta vastaa Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta ja harjoituksen johtajana toimii Taina Hämäläinen. 

Terttu Niemelä

NASTALempi

harjoituksen

tiedotusvastaava

Digitalisaatio muuttanut turvallisuutta

Tämän päivän sodankäynti on intensiivistä paitsi Ukrainassa myös tietoverkoissa, sanoo kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän muun muassa tekee väitöskirjaa informaatiovaikuttamisesta ja suomalaisten maanpuolustussuhteesta.

-Sotiemme jälkeen puhuttiin niin sanotusta syvän rauhan ajasta. Se aika on ollut ohi jo 20 vuotta, Moilanen sanoi Informaatiovaikuttamisen kurssilla NASTA Lempi 2022 -harjoituksessa.

-Konfliktit ja taistelut ovat digitaalisessa ympäristössä hyvin toisenlaisia kuin ennen, ja sodan ja rauhan raja on hämärtynyt.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut yllätyksenä, sillä Venäjästä varoiteltiin pitkään. Varoituksia kuitenkin pidettiin niin sanottuna tuomiopäivän kuvien maalaamisena ja jonkinlaisena ryssäfobiana.

-Hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus muuttui ratkaisevasti ja pysyvästi, Moilanen näkee.

Ukrainan sodan täsmällistä alkamisajankohtaa on hankala määrittää, koska jo ennen Krimin valtausta vuonna 2014 oli tapahtunut paljon. Digitaalisessa maailmassa se on vielä hankalampaa. Digitaalisaation myötä sota on muuttanut muotoaan ja sodan tavat ja tavoitteet ovat muuttuneet.

-Taistelujen tilalla on ulottuvuuksia, jotka ovat muodostuneet teknologian kehittyessä. Nykyinen maailma perustuu lähes täysin erilaisten digitaalisten järjestelmien toimintaan.

-Kaikki toiminnot digitalisoidaan mitkä voidaan. Monilla aloilla se on edennyt pitkälle, esimerkkeinä rahaliikenne, hallinto ja viestintä. Laskut maksetaan netissä ja paperinen veroilmoitus on lähes täysin historiaa.

Moilasen mielestä digitalisaatio on muuttanut turvallisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa eri tavoilla.

-Vaikuttaminen digitalisaatioon teknisesti eli kybervaikuttamisella tai vaikuttamalla digitaaliseen maailman kautta informaatioon eli informaatiovaikuttamisella. Varsinkin valtiollisessa kontekstissa digitaalisen ja reaalimaailman vaikuttamisen tapoja yhdistetään keskenään eli hybridivaikuttamisella.

-Hybridivaikuttamista on koko ajan ilmassa, ja tapahtuu asioita, joiden tapahtumisesta ei olla varmoja tai liittyvätkö ne toisiinsa.

Hybridivaikuttaminen pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle tai maiden välille poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja infrastuktuuriin ja informaatioon liittyviä kiiloja.

-Kun kiiloja on tarpeeksi ja monessa kohtaan saadaan yhteiskunta haavoittuvaksi ja pienelläkin lisävoiman käytöllä ne saadaan toisiaan vastaan.

Hybridivaikuttamisen piirteitä on yhdistää sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen informaatiovaikuttamista joka kohdennetaan laajasti yhteiskunnan erilaisiin haavoittuvuuksiin tavalla, joita ei välttämättä perinteisesti oteta huomioon. Se pyrkii vaikuttamaan synkronointiin ja käyttää hyväksi sekavuuksia ja se havaitaan yleensä liian myöhään.

-Vihamielisen vaikuttamisen kohteena on usein yhteiskunnan infra eli maksujärjestelmät, energiasektori, tietoliikenne, terveydenhuolto ja media.

Kurssilla käyty informaatiosota herätti erilaisia tunteita. Terveydenhoitaja Tiina Grip  antoi ennen sotaa psykologisen turvallisuuden rokotuksen.

Kurssinjohtaja Elise Ylitalo ja varajohtaja Anne-Kaisa Olva luonnehtivat sotaa mieleenpainuvaksi.

-Esille nousseet tunteet käsiteltiin kurssilla, joten tuskin se jätti pahaa mieltä.

-Muistijälki varmaankin jäi meille kaikille.

Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kiittelevät Informaatiovaikuttamisen kurssin sisältöä.

Informaatiovaikuttamisen kurssi oli selvä valinta Lempi-harjoitukseen osallistuville kaveruksille. Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kertovat kiinnostuneensa kurssista jo työtaustansa vuoksi.

-Turvallisuusasiat ovat olleet esillä pankkimaailmassakin jo pitkään, sanoo Maija-Liisa, joka on entinen pankin turvallisuuspäällikkö.

-Maailmantilanne, viestinnän murros ja monenlaiset vaikutusyrityksen laittavat miettimään, sanoo Niemi.

-Informaatiovaikuttamisen kurssi varmaankin antaa monipuolista tietoa. 

Naiset hakevat harjoituksesta myös kokemuksia. -Iloisin mielin ja innostuneina tultiin. Kiva nähdä, miltä elämä kasarmilla näyttää. 

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Ensiapua ja alkusammutusta

Mitä tehdään, kun ihminen näyttää tukehtuvan, kysyy NASTA Lempi 2022 -harjoituksen ensiapuvastaava Pirkko Mattila Arjen turvallisuuskurssilla.

-Melko varmasti hänellä on tarttunut vieras esine keuhkoihin. Se pitäisi sitten saada irtoamaan, hän jatkaa.

-Tehokas keino saada hengitystiet auki on niin sanottu Heimlichin ote.

Aseta takakautta toinen käsi nyrkissä autettavan pallealle (ylävatsalle) ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise kahden nyrkin otteella taakse–ylös. Toista nykäisyjä tarvittaessa viisi kertaa. 

-Ellei tämä vielä auta, taivuta autettavan ylävartaloa välillä etukumaraan ja lyö kämmenellä viisi kertaa lapaluiden väliin. 

Toista sitten viisi nykäisyä Heimlichin otteella taakse–ylös. Jatka tarvittaessa näin vuorottelemalla. Jos autettavan tila heikkenee, on tehtävä hätäilmoitus numeroon 112. 

Mattila korostaa hätäilmoituksen tekemistä.

Kurssilla harjoiteltiin otetta, mutta sitä suositellaan harjoittelemaan nukella, jotta osaa sen tarvittaessa käytännössä.

-Lyöntien voimakkuus lapaluiden väliin riippuu ihmisen koosta. Lapselle luonnollisesti lempeämmin.

Kurssilla opeteltiin ensiavun lisäksi alkusammutusta varautumista (kotivara) ja toimintaa eri turvallisuustilanteissa, kuten kotona ja muissa eri ympäristöissä.

Kurssilainen osaa käyttää 112-sovellusta hätätilanteissa ja eri tiedonhakumenetelmiä- ja kanavia, kuten some, arjen turvallisuuteen liittyen.

Perjantaina kurssilaiset perehtyivät väestön evakuointiin ja väestönsuojeluun.

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen tiedotusvastaava

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi

Tonnikalapastaa kolmelle NASTALempi 2022 -kurssille eli 120 hengelle. Joukkomuonitus maastossa valmisti lauantaina lounaan oman kurssinsa, Selviytyminen maastossa ja Suomalainen nainen maanpuolustajana kurssilaisille.

Kurssin johtaja Susanna Karvonen ja kouluttaja Jouko Talviaho antavat kurssilaisille selkeät ohjeen pastan valmistukseen.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi ruuanvalmistuksen teoriaa sekä tutustuttiin puolustusvoimien vanhaan ja uuteen kenttäkeittiökalustoon.

-Kurssilaisille esiteltiin kenttäkeittiön turvallista käyttöäja maastomuonituksen järjestämistä, Talviaho tiivistää.

-Suurin osa kurssilaisista ei ole ollut tekemisissä kenttäkeittimien kanssa, mutta kurssilaiset ovat todella innostuneita oppimaan ja myönteisellä asenteella. 

-Nyt on päästy tositoimiin. Lounas on valmistumassa hyvää vauhtia, Talviaho kertoo aamupäivällä.

Armeija marssii vatsallaan- sanonnassa on ainakin puoli totuutta.

Talviahon mielestä huollon rooli on aliarvostettu, koska ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea ruokahuoltoon sisältyy aina hankinnoista ja suunnittelusta lähtien.

Kurssilaiset valmistautuvat lounaan valmistukseen tutustumalla resepteihin.

Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssilla luennoitsijana ollut Aila Alasalmi Vuolijoelta lounasti Joukkomuonitus maastossa -kurssin ruokia.

-Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, summasi Kainuun lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Pastahan on täyttävää ruokaa. Nyt oli myös maut ja mausteet sopivasti kohdallaan. Lisänä oli näkkäriä ja mehua.

-Sain maistaa myös erikoisruokavalion vaihtoehtoa, koska sen tarvitsijoita oli vähemmän kuin kokit olivat valmistaneet. Sekin oli oikein maukasta, hän kiittelee.

Hyvää ja maittavaa oli myös Hoikanhovin ruoka. Kiitos harjoituksen puolesta!

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Prikaatin tervehdys

Kainuun Prikaatin tervehdys Naisten Valmiusliiton NASTALempi 2022-harjoitukseen:

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Toimintamme tarkoitus on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö maatamme kohtaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa tarvitaan joka ikisenä päivänä, vaikka tilanne Suomen lähialueella onkin tällä hetkellä sotilaallisesti rauhallinen ja suoranaista sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan ei juuri nyt ole.

Puolustusvoimat on kansainvälisen kiristyneen tilanteen johdosta tehostanut toimintaansa eri tavoin ja saanut sitä varten myös lisäresursseja. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneenä harjoitustoimintana mm. kertausharjoitusten osalta. Kokonaisuutena kertausharjoituksien määrä kasvaa KAIPR osalta jo tänä vuonna reilusti yli 50% suunnitellusta.

NATO-prosessi on lisännyt KV-harjoituksia ja Kainuun prikaatin osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemme harjoitelleet heinä-elokuussa yhdessä kumppanimaiden kanssa pohjoisessa jo useamman viikon ajan.

Myös MPK on lisännyt kurssien ja koulutuksen toteutusta merkittävästi. Valtakunnallisesti MPK tuplaa koulutuksensa kasvaneen kysynnän vuoksi, myös MPK on saanut lisäresursseja.

Tähän valmiutta ja varautumista sekä kokonaisturvallisuutta kehittävään harjoitustoimintaan sopii hyvin NASTALempi-harjoituksen valmius ja turvallisuuskoulutus eri aihealueet.

Kansalaisten monipuoliset turvallisuustaidot ovat varautumisessa tärkeitä ja luovat luottoa omaan selviytymiseen erilaisissa tilanteissa ja luovat myös henkistä kriisinkestävyyttä.

Hyvät harjoitukseen osallistujat:

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.

Naisten valmiusliitossa tehdään tärkeää ja konkreettista maanpuolustustyötä, yhteistoimintaa ja yhteishenkeä, maanpuolustustahtoa sekä henkistä kriisinkestävyyttä kehittävää toimintaa. Arvostamme tätä kovasti.

Arvostettavaa on myös se, että yli 10 000 tuhatta naista on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja sijoitettu puolustusvoiminen reserviin.

Jatkossa valmiuteen ja varautumiseen liittyvään harjoitustoimintaan liittyen olemme KAIPR:ssa kiinnostuneita liittämään Kotiseutuharjoituksia helmi-maalis- ja syyskuussa toteutettavien paikallispuolustusharjoitusten yhteyteen. Samalla olisi hyvä tarkastella mahdollinen Naisten valmiusliiton kurssien liittäminen kotiseutuharjoituksen yhteyteen.

Hyvät harjoitukseen osallistujat:

Onnittelut juuri 25 vuotisjuhlaansa viettäneelle naisten valmiusliitolle ja kiitokset panoksestanne harjoituksen erinomaisiin järjestelyihin ja yhteistoimintaan KAIPR kanssa.

Kiitokset aktiivisesta ja konkreettisesta maanpuolustustyöstä

jokaiselle osallistujalle.

Toivotan hyvää harjoitusta teille kaikille.

Kiitos

Vesa Värjyvirta

everstiluutnantti 

Puolustusvoimien

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö

”Rauha teille”

Kynttilät valaisevat Kainuun Prikaatin Voiton tie -kenttäkirkon alttaria. Kenttärovasti Penna Parviainen asettelee ehtoollisen valmiiksi tarjottavaksi Lempi 2022 -harjoituksen väelle perjantain hämärtyvässä illassa. 

Likeisen lammen lumpeet kelluvat tyvenessä vedessä ja lähistöllä uimari nauttii rauhallisesta iltauinnista.

Kenttärovasti on valinnut puheensa aiheeksi rauhan Jeesuksen sanoista “Rauha teille”, jotka lausui opetuslapsilleen.

Rauha on viime aikoina ollut Ukrainan sodan vuoksi paljon esillä. Kenttärovasti liitti hartauden rukouksessaan rauhan saavuttamisen Ukrainaan.

Kenttärovasti pohti rauha-sanan eri ulottuvuuksia.

-Henkilökohtainen mielen rauha voi horjua, jolloin ihmisen on tärkeä saada tukea toisilta. Rauha perheen, muiden läheisten ja naapuruston kesken on kallis asia. Tärkein ulottuvuus on kuitenkin rauha Jumalan kanssa.

Kenttärovasti Penna Parviainen valmisteli iltahartauden ehtoollista.Kuva: Marjut Holappa.

Harjoituksen johtaja Kaisu Palosaari pohti puheessaan asioita, jotka saavat hänet kerta toisensa jälkeen lähtemään Naisten Valmiusliiton harjoituksiin.

Mustikkametsässä ukkosen jyrähdellessä maisemassa tuli ajatuksiin hiljattainen myrsky.

-Miten toimia, jos sähköt katkeavat tai myrsky katkoo tieyhteyksiä. Miten kohdata ystävä, joka on juuri kohdannut vastoinkäymisen.

Mitä jos eksyisin metsään? Näihin kaikkiin marjametsän pohdintoihini löytyy vastaus naisten harjoituksista.

-Lempi-harjoituksessa, kuten muissakin NASTA- ja PikkuNASTA -harjoituksissa, opitaan ja kerrataan asioita poikkeustilanteen yllättäessä ihan tavalliseen arkeen.

Palosaaren mielestä iso asia harjoituksista innostumiseen on niiden ilmapiiri.

-Olemme kaikki tasavertaisia. Yhtenäisesti “kurkkusalaattiin” pukeutuvassa joukossa ei tarvitse miettiä pukeutumista ja kohtaamme ihmisen ihmisenä.

Harjoitus on myös irtiotto arjesta. Ei tarvitse miettiä työ- tai kotiasioita tai aikatauluja, kun täällä on kaikki valmiina.

Ennen iltahartautta suoritettu luvunlasku kertoi, että paikalla oli 127 naista eli lähes puolet Lempi-harjoituksen osallistujista. Kuva:Marjut Holappa.

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

NASTA Lempille lempeä ja lämmin lähtö

Elokuinen aurinko helottaa lempeästi Kainuun Prikaatin Hoikankankaan varuskunnassa perjantaina heti aamusta. NASTA Lempi 2022 -harjoitukseen saapuvien naisten kasvoilla loistaa auringon lisäksi ilo ja innostus. 

Naisten valmiusliiton lippu tuli Raappanan kentälle MPK:n soittokunnan tahdissa.Kuva: Marjut Holappa.

Halu oppia uutta, halu tutustua uusiin ihmisiin ja halu kuulua samanhenkisten joukkoon toi Kajaaniin perjantaiksi 250 naista eri puolilta maatamme.

Ilmoittautuminen ja varustaminen sujuvat aamusta sutjakkaasti ja pian koko naisjoukko on pukeutuneena “kurkkusalaatiin, majoittunut ja valmiina koulutuksiin.

Aurinko paistaa iltapäivän avajaisissa jo suorastaan kuumasti kurssien marssiessa muodostelmissa Raappanan kentälle Naisten Valmiusliiton lippua seuraten. Harjoituksen koulutus-ja turvallisuuspäällikkö Ilona Suppanen kantaa lippua MPK:n soittokunnan tahdissa.

Harjoituksen toimiston päällikön Riitta Wedmanin ja varajohtaja Jenni Martiskaisen nostettua Suomen lipun salkoon julistaa harjoituksen johtaja Kaisu Palosaari NASTALempi 2022 – harjoituksen avatuksi.

-Nauttikaa viikonlopusta hyvässä seurassa, ammentakaa itsellenne arjen taitoja ja unohtakaa harjoituksen ajaksi työ- ja kotiasiat, antaa Palosaari lempeän neuvon harjoituksen väelle. 





Kaisu Palosaari avasi NASTALempi 2022 -harjoituksen.Kuva: Marjut Holappa.

NASTALempi 2022 -harjoituksen valmistelut aloitettiin keväällä -21. 

-Valmistelussa ja järjestelyissä olemme saaneet kiitettävästi tukea Kainuun Prikaatilta ja MPK:n Pohjois-Suomen, erityisesti Kainuun toimistolta. Suuri osa valmistelusta ja järjestelyistä on kuitenkin vastuutettu vapaaehtoisille, reippaille ja osaaville naisille, Palosaari kohdisti kiitoksensa järjestelyihin osallistuneille. 

-Mukana on meitä kokeneita konkareita, mutta myös uusia, aktiivisia, innokkaita naisia pääsääntöisesti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta, Palosaari kertoi.

Naisten Valmiusliiton pääsihteerin Pia Lindellin mukaan yhteiskunnan turvallisuustilanteen nopean muuttumisen myötä Valmiusliiton toiminta on entistä tärkeämpää.

-Mitä useampi kansalainen kykenee selviytymää poikkeavasta tilanteesta itsenäisesti voivat viranomaiset keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin. 

-Naisten Valmiusliitolla on tavoitteena myös saada Suomeen turvallisuuskoulutettujen rekisteri, josta viranomaiset löytäisivät erilaisiin poikkeusolojen tehtäviin osaavia tekijöitä.

Niin Korona-aika kuin myös Ukrainan sota on herättänyt yhä useamman huomaamaan, ettei turvallisuus tule tyhjästä ja yhtäkkiä, vaan tilanteisiin on hyvä varautua etukäteen.

-Turvallisuus on tunne, jota voidaan vahvistaa lisäämällä tietoja ja taitoja. Kiitos, että olet mukana vahvistamassa itsesi sekä lähipiirisi turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta koko yhteiskunnan resilienssi vahvistuu. 

Tällä hetkellä maanpuolustustahto on huippulukemissa ja sen merkitys on ollut yksi keskeisimmästä voimavaraoista Ukrainan puolustustaistelussa. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessämme myös menneiden sukupolvien uhraukset itsenäisen Suomen hyväksi, Lindell muistutti.

Juhlalliset avajaiset päätti Kainuun maakuntalaulu. Nälkämaan laulu kajahti komeasti Raappanan kentän yllä.

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Lempi antoi nimen harjoitukselle

Kajaanin NASTA-harjoitus tulevana viikonloppuna kantaa suomussalmelaisen Lempi Seppäsen nimeä. NASTA Lempi 2022 on kunnianosoitus Arolan tilan Lempi-emännän toiminnalle talvisodan syttyessä. Hän oli ensimmäinen silminnäkijä, kun puna-armeija hyökkäsi Suomussalmelle 30. marraskuuta vuonna 1939. Seppänen vei sanaa hyökkäyksestä järven jäitä pitkin kotoaan kolmen kilometrin päähän Juntusrantaan.

Lempi Seppänen oli aamutoimissa. Aviomies oli sen ajan mukaisesti metsätöissä poissa kotoa. 

Emäntää seurannut talon koira alkoi haukkua oudosti ja käyttäytyä levottomasti. Lempi aavisti pahaa ja nousi kotinsa palotikkaille, josta oli näkymä muutaman sadan metrin päässä olevaan naapuritaloon. Puna-armeijan sotilaat juoksivat kohti taloa.

Silloin Lempille tuli kiire. Kiire pelastaa kolme pientä lastaan turvaan ja kiire viemään sanaa hyökkäyksestä kilometrien päähän Juntusrantaan.

Raskaana ollut äiti otti 3-, 5- ja 8-vuotiaat tyttäret mukaansa ja suuntasi jäälle, koska tielle ei ollut enää mahdollista mennä.

 Lapset hän sai jätettyä matkan varrelle tuttavan hoiviin ja itse jatkoi Kiantajärven jäätä pitkin kohti Juntusrantaa. Marraskuinen jääpeite oli vielä heikko, mutta onneksi se kantoi sananviejää. Kiitos Lempin uroteon lapset pääsivät turvaan, ja tieto vihollisista saavutti Juntusrannan kyläläiset ajoissa.

-Lempi Seppäsen toiminta silloisissa poikkeusoloissa oli hyvin esimerkillistä. Sitä ohjasi maalaisjärki, rohkeus ja valtava tarve suojata perhettään sekä omaa kotiseutuaan, luonnehtii NASTA Lempi -harjoituksen johtaja Kaisu Palosaari naisen urotekoa sodan ja hädän keskellä.

Harjoitus kunnioittaa Lempi Seppäsen rohkeutta muistuttaen samalla sotasukupolvien kokemuksista.

Naisten Valmiusliitto kannustaa koulutuksin ja harjoituksin nykypäivän naisia hankkimaan arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisäämään naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. 

Meitä naisia tarvitaan tänäkin päivänä maanpuolustuksen saralla.

NASTA Lempi 2022 -harjoituksen järjestelyistä vastaa Naisten valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunta yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa.

Lempi Seppäsen esimerkki siivittäköön viikonlopun harjoitusta. Otetaan harjoituksesta kaikki irti turvallisuus- ja valmiustaitojen kartuttamiseksi oman ja yhteiskuntamme hyväksi.

Terttu Niemelä

harjoituksen

tiedotusvastaava