Digitalisaatio muuttanut turvallisuutta

Tämän päivän sodankäynti on intensiivistä paitsi Ukrainassa myös tietoverkoissa, sanoo kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän muun muassa tekee väitöskirjaa informaatiovaikuttamisesta ja suomalaisten maanpuolustussuhteesta.

-Sotiemme jälkeen puhuttiin niin sanotusta syvän rauhan ajasta. Se aika on ollut ohi jo 20 vuotta, Moilanen sanoi Informaatiovaikuttamisen kurssilla NASTA Lempi 2022 -harjoituksessa.

-Konfliktit ja taistelut ovat digitaalisessa ympäristössä hyvin toisenlaisia kuin ennen, ja sodan ja rauhan raja on hämärtynyt.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut yllätyksenä, sillä Venäjästä varoiteltiin pitkään. Varoituksia kuitenkin pidettiin niin sanottuna tuomiopäivän kuvien maalaamisena ja jonkinlaisena ryssäfobiana.

-Hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus muuttui ratkaisevasti ja pysyvästi, Moilanen näkee.

Ukrainan sodan täsmällistä alkamisajankohtaa on hankala määrittää, koska jo ennen Krimin valtausta vuonna 2014 oli tapahtunut paljon. Digitaalisessa maailmassa se on vielä hankalampaa. Digitaalisaation myötä sota on muuttanut muotoaan ja sodan tavat ja tavoitteet ovat muuttuneet.

-Taistelujen tilalla on ulottuvuuksia, jotka ovat muodostuneet teknologian kehittyessä. Nykyinen maailma perustuu lähes täysin erilaisten digitaalisten järjestelmien toimintaan.

-Kaikki toiminnot digitalisoidaan mitkä voidaan. Monilla aloilla se on edennyt pitkälle, esimerkkeinä rahaliikenne, hallinto ja viestintä. Laskut maksetaan netissä ja paperinen veroilmoitus on lähes täysin historiaa.

Moilasen mielestä digitalisaatio on muuttanut turvallisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa eri tavoilla.

-Vaikuttaminen digitalisaatioon teknisesti eli kybervaikuttamisella tai vaikuttamalla digitaaliseen maailman kautta informaatioon eli informaatiovaikuttamisella. Varsinkin valtiollisessa kontekstissa digitaalisen ja reaalimaailman vaikuttamisen tapoja yhdistetään keskenään eli hybridivaikuttamisella.

-Hybridivaikuttamista on koko ajan ilmassa, ja tapahtuu asioita, joiden tapahtumisesta ei olla varmoja tai liittyvätkö ne toisiinsa.

Hybridivaikuttaminen pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle tai maiden välille poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja infrastuktuuriin ja informaatioon liittyviä kiiloja.

-Kun kiiloja on tarpeeksi ja monessa kohtaan saadaan yhteiskunta haavoittuvaksi ja pienelläkin lisävoiman käytöllä ne saadaan toisiaan vastaan.

Hybridivaikuttamisen piirteitä on yhdistää sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen informaatiovaikuttamista joka kohdennetaan laajasti yhteiskunnan erilaisiin haavoittuvuuksiin tavalla, joita ei välttämättä perinteisesti oteta huomioon. Se pyrkii vaikuttamaan synkronointiin ja käyttää hyväksi sekavuuksia ja se havaitaan yleensä liian myöhään.

-Vihamielisen vaikuttamisen kohteena on usein yhteiskunnan infra eli maksujärjestelmät, energiasektori, tietoliikenne, terveydenhuolto ja media.

Kurssilla käyty informaatiosota herätti erilaisia tunteita. Terveydenhoitaja Tiina Grip  antoi ennen sotaa psykologisen turvallisuuden rokotuksen.

Kurssinjohtaja Elise Ylitalo ja varajohtaja Anne-Kaisa Olva luonnehtivat sotaa mieleenpainuvaksi.

-Esille nousseet tunteet käsiteltiin kurssilla, joten tuskin se jätti pahaa mieltä.

-Muistijälki varmaankin jäi meille kaikille.

Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kiittelevät Informaatiovaikuttamisen kurssin sisältöä.

Informaatiovaikuttamisen kurssi oli selvä valinta Lempi-harjoitukseen osallistuville kaveruksille. Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kertovat kiinnostuneensa kurssista jo työtaustansa vuoksi.

-Turvallisuusasiat ovat olleet esillä pankkimaailmassakin jo pitkään, sanoo Maija-Liisa, joka on entinen pankin turvallisuuspäällikkö.

-Maailmantilanne, viestinnän murros ja monenlaiset vaikutusyrityksen laittavat miettimään, sanoo Niemi.

-Informaatiovaikuttamisen kurssi varmaankin antaa monipuolista tietoa. 

Naiset hakevat harjoituksesta myös kokemuksia. -Iloisin mielin ja innostuneina tultiin. Kiva nähdä, miltä elämä kasarmilla näyttää. 

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Medialukutaito avainasemassa informaatiovaikuttamisen aikakautena

NASTA-harjoitusten informaatiovaikuttamisen koulutukset ovat supersuosittuja ja kursseille pyritään aina uudestaan.

”Viestintäympäristö muuttuu koko ajan ja on tärkeää tunnistaa muutokset”, kurssilaiset kertovat syykseen osallistua kurssille, ”täällä siihen saa todella laadukkaan opastuksen intensiivisessä, mutta käytännönläheisessä paketissa”.

Kaiken kaikkiaan 31 kurssilaista istuu ryhdikkäinä ja valmiina kuuntelemaan, kun kouluttaja Christina Forsgård esittelee itsensä ja taustansa niin kutsutusta army bratista (so. being relocated all [the] time) globaalin viestintäalan organisaation nimittämäksi maailman pelastajaksi.  Hän nimittäin otti kolme viikkoa sitten vastaan kutsun kansainvälisen viestintätoimistojen kattojärjestön ICCO:n (International Communications Consultancy Organisation) Ethics Chairiksi, jonka myötä hänen tehtävänään on opettaa erottamaan informaatiotulvasta luotettava tieto ja perusteltuun tietoon nojaavat lähteet, kumoamaan valeuutisia sekä virheellistä tietoa. Tätä pätevämpää suomalaista alan kouluttajaa lienee vaikea nimetä.

”Länsimaisen avoimen demokratian perustaa, luottamusta ja sananvapautta, haastetaan kovilla aseilla. Demokratiassa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteiseen. Mediamaailmamme ytimeen ovat tulleet jäädäkseen valeuutiset, trollit, informaatiosodankäynti ja algoritmit, jotka ohjaavat silmiemme eteen joko sitä mitä haluamme tai mitä joku haluaa meidän näkevän.”

Christina Forsgård

Forsgård johdattaa oppilaansa informaatiovaikuttamisen käsitteisiin ja ilmiöihin – siihen, miten samat sanat ja asiat voivat tarkoittaa aivan eri asioita eri konteksteissa ja eri maissa; miten valveutuneisuus tuo myös vastuuta; miten jo kurssille osallistuvien tulee varautua tiettyihin asioihin, kuten maalittamiseen; miten pahan puolellakin on käytävä, jotta ymmärtää, miten hyvän puolella on toimittava. Kaikkeen tähän kurssi on turvallinen paikka harjoitella.

Kansalaistaidot ovat yhä vaativampia, etenkin kun on kyse psykologisesta vaikuttamisesta ts. tunteista, sitä vaikeampi on tunnistaa, missä minua vedätetään! Tilastot ja tutkimukset kertovat armottomasti, että sisäisen turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeätä opettaa mediakriittisyyttä, medialukutaitoa kaikille kaiken taustaisille ja ikäisille kansalaisille, muuten meillä on polarisoituvassa yhteiskunnassa kasvava aikapommi.

”Meidän täytyy ymmärtää vaikuttamisen uudet muodot, tavat, kanavat ja teknologia. Meidän täytyy ymmärtää oma roolimme, vaikuttamismahdollisuutemme ja vastuumme hybridivaikuttamisen aikakaudella.”

Christina Forsgård

Koulutuksessa saatiin aimo annos teoriaa ja käytännön esimerkkejä. Informaatiosotaharjoituksessa päästiin ottamaan tuntumaa myös pimeisiin voimiin.

Vapaaehtoistoiminnan rooli kasvaa, kun hybridivaikuttaminen yleistyy

Niksulassa opiskeltiin perjantaina tämän päivän turvallisuusuhkia ja hybridivaikuttamista. Luennon piti Suomen Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi.

Nurmen mukaan varautumisen iso tavoite on ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Niitä ovat puolustuskyky, valtion sisäinen turvallisuus ja talous, väestön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys sekä valtion toimiva johtaminen.

Luennon keskeisenä teemana oli, että kaikki on nykyisin eritavalla kuin ennen, mutta oikeastaan mikään ei ole muuttunut.

Tätä väitettä Nurmi punnitsi monella eri tasolla. Hän huomautti, että esimerkiksi lentolehtiset olivat informaatiovaikuttamista.

Nurmen mukaan vahvoja muutostrendejä nyky-yhteiskunnassa ovat esimerkiksi verkottuminen, yhteistyö, ulkoistaminen, yksityistäminen ja kansainvälistyminen. Koska valtioiden rajat häilyvät, on tärkeää joustaa yllättävissä muutoksissa. Kansallisen riskiarvion pohjana onkin tulevaisuudessa valmius muutoksiin. Viranomaistoiminnan ohella myös omatoimisen varautumisen rooli kasvaa, ja tässä tarvitaan myös arjen turvallisuutta edistäviä vapaaehtoisia toimijoita.

Nurmi kertoi luennollaan hybridivaikuttamisesta, joka voi olla valtioon kohdistuvaa poliittista ja taloudellista painostusta, sisäistä epäjärjestyksen aiheuttamista, informaatiovaikuttamista, kybervaikuttamista ja sotilaallista voimankäyttöä. Esimerkiksi kyberhyökkäys sähköverkkoihin on yksi hybridivaikuttamisen tapa.

Nurmen mukaan hybridivaikuttamisen aikakautena kansalaisten on pidettävä yhtä, oli tilanne mikä tahansa. Nykyajan sodankäynnissä muutokset tapahtuvat hetkessä ja järkyttävät helposti infrastruktuurin ja sisäisen järjestyksen.

Tulevaisuudessa varautuminen on paljolti yllättävien muutosten ennaltaehkäisyä ja niihin nopeaa puuttumista. Oikeastaan mikään siinäkään ei ole muuttunut entisestä, vaikka uusia uhkia on syntynyt.

Teksti: Niksulan viestintä
Kuva: Tuula Rahkonen

Informaatiovaikuttaminen on arkea

Teksti ja kuva: Tea Lindroos

Informaatiovaikuttamisen kurssilla tutustuttiin informaatiovaikuttamisen eri muotoihin, informaatiosotaan ja propagandalta suojautumiseen. Kurssilla päästiin myös käymään kuvitteellista informaatiosotaa harjoituksessa, joka avasi näkemään virallisen viestinnän vaikeuden huhujen, trollien ja resonaattorien hämmentäessä soppaa.

Myös Suomi on informaatiovaikuttamisen kohteena eikä turvallisuuden todellisuus ole enää sama kuin ennen. Medialukutaidon merkitys korostuu näinä aikoina ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin.

Kun omiin silmiin ei voi enää luottaa

“Valhe ehtii matkustaa puoli maapalloa, kun totuus vasta panee kenkiä jalkaansa”, on Mark Twain kuulemma sanonut. Kuten kouluttaja Hanna Visala valeuutisia käsitelleessä esityksessään totesi, tänään kyse on enää sekunneista. Faktantarkistus vie aikaa, on usein hidasta ja vaativaa työtä. Kaikki eivät sitä vaivaa jaksa nähdä, vaan esim. jakavat tarkistamatta uskomattomiltakin kuulostavia uutisia eteenpäin.

Valeuutisten suosio on jopa suurempaa kuin esim. ammattimedioiden tekemillä poliittisilla uutisilla. Tyypillistä niille on, että ajankohtaisuus ja tunteet sekoittuvat. Tähän asti valeuutiset ovat olleet pääasiassa tekstiä ja kuvia, mutta myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa voi jo manipuloida. Feikkisivustolta someen jaettu uutinen on lisäksi usein hyvin aidon näköinen.

Kun uutisointi vielä on tänä päivänä lähes reaaliaikaista, on uutisvirrasta  vaikea erottaa mikä oli se alkuperäinen uutinen. Kuvia on hyvin helppo muokata ja manipuloida ja siksi isotkin mediatalot ovat haksahtaneet käyttämään vahingossa valekuvia.

Aktiiviset kurssilaiset kuuntelivat keskittyneesti ja esittivät runsaasti kysymyksiä. Ajankohtainen aihe herätti paljon keskustelua.

Mihin siis voi luottaa?

Mieti, ennen kuin jaat. Tarkista lähde. Älä levitä kenenkään yksityiselämää koskevia tai loukkaavia tietoja. Kyseenalaista myös omat ennakkoluulosi. Helpommin tulee jakaneeksi tarkistamatta asioita, jotka tukevat omia käsityksiämme asioista. Koko kurssin kaikissa teemoissa tuntuivat toistuvan nämä samat perusasiat.

Lopuksi Hanna halusi muistuttaa, ettei pelolle pidä antaa valtaa. “Järki käteen. Aina ei takana ole mikään vaarallinen taho. Suurin osa yleistä hämmennystä lietsovista on valeprofiileja.” Vanhaan ei kuitenkaan voi enää palata, joten meidän pitää oppia sen sijaan suodattamaan. Ihan jokaisen kannattaa iästä riippumatta opetella medialukutaitoja. Ja talonpoikaisjärjellä pääsee jo pitkälle.

Varakurssinjohtaja Jaana Lähteenmäki, kouluttaja Hanna Visala ja kurssinjohtaja Merja Pohjankoski.