Merituuli 2021 -harjoitus on onnellisesti ohi. Harjoitus toteutettiin kokonaan etäkursseina. Kaipaus lähikoulutukseen on suuri kaikilla NASTA-faneilla, joten toiveet syksyn Friski-harjoituksen onnistumiseen lähikurssein ovat korkealla. Nämä toiveet jakaa myös Friski-harjoituksen johtaja Maria Luodes, joka toivottaa kurssilaiset tervetulleiksi syyskuussa Etelä-Pohjanmaalle.
Friski-harjoitus järjestetään 17.–19.9.2021 LSK Business Parkissa Kauhavalla. Harjoituksen johtaja Maria Luodes kertoo, että tämän paikannimen taakse kätkeytyy entisen Kauhavan ilmasotakoulun alue. Ilmasotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.
”Meillä on täällä kolme maakuntaa: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, mutta ei ole omaa varuskuntaa. Kauhava on suhteellisen keskellä aluetta, joten se valikoitui harjoituksen järjestämispaikaksi”, Maria Luodes kertoo.
Organisaatio kasassa
Friski-harjoituksen järjestelyt alkoivat syksyllä 2019 Vaasan alueneuvottelukunnan päättäessä harjoituksen järjestämisestä. Maria Luodes teki tunnusteluja asiaan jo aiemmin. Hän toimii alueneuvottelukunnan koulutusvastaavana ja valittiin myöhemmin liiton toimesta harjoituksen johtajaksi.
”Olen ollut melkein kaikissa NASTA-harjoituksissa mukana vuodesta 2013 lähtien joko kurssilaisena tai organisaatiossa”, Maria Luodes kertoo. Hänellä on kokemusta NASTA-harjoituksista, mutta alueella kokemus on aika vähäistä, sillä edellinen NASTA-harjoitus järjestettiin Vaasan alueneuvottelukunnan alueella vuonna 2009.
”Meillä organisaation haasteena on vähän ehkä noviisius, mutta halua löytyy. Tärkeää on, ettei organisaatiossa ole kitkoja. Jokainen päällikkö on saanut koota itse oman tiimiinsä”, Maria toteaa ja kertoo organisaation olevan hyvin kasassa. Friski-harjoituksen koulutuspäällikkö on ollut ottamassa oppia PikkuNASTA Huovitar -harjoituksessa ja nyt järjestetyssä Merituuli 2021 -harjoituksessa.
Friski-harjoituksen johtaja Maria Luodes korostaa, että on etuoikeus päästä kouluttautumaan tällaisen valtakunnallisen ison NASTA-harjoituksen johtamiseen. ”Se on työelämässä tavallisena rivitekijänä olevalle iso asia ja harjoituksesta saa johtamiseen ja organisointiin arvokasta kokemusta”, Maria Luodes toteaa.
Tarjolla kymmenen kurssia
Friski-harjoituksessa tarjolla on kymmenen kurssia, joista yksi on organisaation kurssi. Kurssitarjonnasta erikoisuutena voisi nostaa esille Väestönsuojelun perusteet -kurssin. Maria Luodes kertoo kurssin tulleen Friskin kurssivalikoimaan, kun koulutuspäällikkö on erittäin kiinnostunut väestönsuojeluasioista.
”Tavoitteena on järjestää kurssit livenä. Uskoisin, että ne saadaan hyvin täyteen, sillä pitkään aikaan kukaan ei ole päässyt mihinkään”, Maria toteaa.
”Korona varmasti näkyy syksyn harjoituksen järjestelyissä ja varotoimia noudatetaan koko harjoituksen ajan sen hetkisen ohjeistuksen mukaisesti”, Maria Luodes toteaa. Maria on seurannut aitiopaikalta korona-tilanteen kehittymistä, sillä hän toimii sairaalahuoltajana Seinäjoen keskussairaalassa. Tällä hetkellä harjoituksen suunnittelu etenee niin, että kurssilaiset pääsisivät kokemaan harjoituksen Kauhavalla paikan päällä.
”Tämä on poikkeustilan kouluttautumista joka tapauksessa. Me menemme kansallisten ja alueellistenohjeiden mukaan. Onneksi itse ei tarvitse päättää harjoituksen järjestämisestä, vaan Naisten Valmiusliitto ja MPK päättävät asian. Naisten Valmiusliiton pääsihteerin siiven alla on turvallista olla”, Maria Luodes toteaa.
Hyvät kurssilaiset, kouluttajat ja harjoituksen organisaatio sekä yhteistyökumppanit!
”Upeaa, Erittäin hyvä luento, Harmillista vaan, ettei kurssia pystytty järjestämään normaalisti. Innolla mukana, loistavaa porukkaa, aktiivista keskustelua, Huikeita kouluttajia, korkeatasoisia luentoja, kaikki on toiminut loistavasti,”
– tässä joitakin kommentteja eiliseltä niin kurssilaisilta kuin organisaatioltakin.
Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju
Naisten Valmiusliiton 45. valmiusharjoitus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa etänä, mutta johdetusti Haminan Reserviupseerikoululta. Vaikka harjoitus toteutettiin uudella tavalla, niin harjoituksen tavoite on pysynyt samana: Kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä mahdollisuuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa.
On todettu, että omien turvallisuustaitojen vahvistaminen lisää myös omaa turvallisuuden tunnetta. Toivon, että olette saaneet kursseilta tietoa siitä, miten ennaltaehkäistä ja tunnistaa vaaratilanteita sekä toimia niitä kohdatessa. Kannustan ylläpitämään myös osaamistanne tämän jälkeenkin ja olemaan aktiivisia turvallisuusasioissa.
Harjoitukseen kokonaisvahvuus on ollut tänä viikonloppuna 89-93 henkilöä. Tilastokyselyn perusteella eniten osallistujia on tullut harjoitukseen Uudeltamaalta, ainoastaan Kainuusta ei ollut yhtään osallistujaa tällä kertaa. Suurin ikäryhmä on ollut 40-59 -vuotiaat, mutta muuten ikähaitari on ollut hyvinkin laaja. Järjestöön kuulumattomia osallistujista on 27 %. Naisten Valmiusliiton keskeinen viesti onkin, että turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille.
Hyvät kurssilaiset!
Merituuli -harjoitus lähenee loppuaan. Toivon, että tässäkin harjoituksessa on ollut läsnä NASTA-henki. Yhdessä oppiminen, oman henkisen kriisinkestävyyden vahvistuminen ja tekemisen riemu, vaikka toimintaympäristö on ollut erilainen. Etäyhteys on ollut nyt ainoa tapa varmistaa kurssiturvallisuus, mikä on meille arvokas asia.
Syksyllä on tavoitteena päästä jälleen toteuttamaan lähiopetuksena PikkuNASTA- ja NASTA -harjoitus entiseen malliin. PikkuNASTA Savotar toteutetaan 15.-17.8. Mikkelissä ja NASTA Friski Kauhavalla 17.-19.9.2021. Kurssit näkyvät tarkemmin liiton kotisivuilla.
Harjoituksen organisaatiolle haluan lausua parhaimmat kiitokset hyvin tehdystä työstä. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa kulkea vierellänne harjoituksen suunnittelusta aina tähän viikonlopun toteutukseen asti. Etenkin kurssinjohtajat ovat osoittaneet vahvaa paineensietokykyä ja joustavuutta monissa muutoksissa. Olette kaikki tukeneet ja sparranneet toisianne haasteista huolimatta. Uskon, että harjoituksen valmistelu ja toteutus on opettanut teille paljon johtamisesta ja viestinnän merkityksestä isossa kokonaisuudessa.
Mikään harjoitus ei kuitenkaan synny yksin, vaan siihen tarvitaan yhteistyökumppaneita; eri alojen asiantuntijoita ja viranomaisia, jäsenjärjestöjen upeita ja osaavia vapaaehtoisia, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja Puolustusvoimia. Yhteistyö on ollut se suuri voimia, jolla olemme onnistuneet tässä. Kiitos teille kaikille!
Erityisesti haluan kiittää MPK:n koulutuspäällikkö Mika Ramua sekä Maasotakoulun komendantti Samuli Kontista ja yhteysupseeri Timo Lehtistä. Nämä miehet ovat ennakoineet ja ymmärtäneet toiveemme koulutuksen järjestelyissä. Toivon, että välitätte kiitoksemme myös Reserviupseerikoulun johdolle vieraanvaraisuudesta.
Lopuksi toivotan kaikille turvallista kevättä. Pitäkää huolta itsestänne, sillä voidakseen auttaa muita, on huolehdittava myös itsestä!
Merituuli 2021 -harjoituksen Viestintä-kurssilla lauantaina aamusta sukellettiin esiintymiseen videolla ja mediassa. Kurssin pääkouluttaja Katleena Kortesuo korostaa, että esiintymisessä meidän tärkein työkalu on oma persoona. ”Ole stressitön, avoin, luonnollinen”, Katleena kehottaa. Mitä muuta esiintymisessä pitäisi huomioida? Tässä on koottuna muutama tärppi. Lisäoppiin kannattaa tulla kurssille.
Persoonan ohessa katse on tärkeä osa esiintymistä. Näin etäesiintymisten aikaan moni miettii, että mihin tuijottaisi puhuessaan. Katsonko läppärin kameran mustaa pistettä vai toiselta näytöltä esitykseni muistiinpanoja?
”Etätilaisuuksiin kannattaa tietokone nostaa sen verran korkealle, että kamera tulee kutakuinkin silmien korkeudelle”, Katleena Kortesuo vinkkaa. Tällöin puhuja on hyvällä korkeudelle kameran edessä. Korona-aikaan monet mediahaastattelut tehdään etätoteutuksella ja käytäntö todennäköisesti jää yhdeksi toimintamalliksi tulevaisuudessakin. Aika usein näkee haastatteluista, että tietokone on pöydällä alempana kuin puhuja. Haastateltava ei ehkä tätä huomaa, mutta katsojille kuvakulma saattaa olla epämiellyttävä seurata.
Merituuli 2021 -harjoituksen viestintäkurssin pääkouluttaja Katleena Kortesuo on vankka viestinnän ammattilainen, joka on erikoistunut kriisiviestintään. Kuva: Jarno Lindholm
Näin kuntavaalien aikaan monella ehdokkaalla on edessään vaalivideon teko. Vaalivideolla Katleena Kortesuo kehottaa katsomaan suoraan kameraan ja puhumaan videon katselijalle. Jos tilanteessa on mukana haastattelija, niin silloin katsotaan haastattelijaa. Hartialinjan voi kääntää puoliksi kameran ja haastattelijan väliin, jotta kamera ei välitä haastateltavasta sivukuvaa.
”Tilaisuudessa on monesti useampi haastateltava samaan aikaan. Tällöin kannattaa niidenkin, jotka eivät juuri ole haastattelun ja kuvauksen keskipisteenä, katsella puhujia eikä tuijotella vaikkapa kattoon. Katseen harhailu välittää varsin negatiivisen viestin henkilöstä”, Katleena Kortesuo toteaa.
Mihin kädet ja jalat?
Katleena Kortesuo vinkkaa seisomaan noin hartian levyisessä asennossa jalkaterät suoraan eteenpäin.
”Ryhti kannattaa pitää hyvänä, sillä se tuo pituutta ja pitkiä ihmisiä pidetään uskottavina. Minäkin laitan korkokengät jalkaan, jotta olen esiintyessäni vähän pidempi”, Katleena Kortesuo toteaa.
Käsien liikehdintää ja muuhunkin liikkumiseen esityksen aikana vaikuttaa estradi, jolla esiinnytään. Etätilaisuuksissa kannattaa esityksen aikana kamera rajata kutakuinkin passikuvan kokoon. Tällöin käsien liikkeitä ei näy kamerassa, joten ne on hyvä pitää paikoillaan tai liikkeet voivat olla pieniä, rintalastan korkeudella tehtäviä. Katleena Kortesuo vinkkaa, että kannattaa pysyä esiintymisessään muutenkin paikoillaan eikä esimerkiksi heilutella tuoliaan, koska esiintyjän liike rasittaa kuulijaa.
Suuremmilla estradeilla, kuten esiintymislavoilla, Katleena sen sijaan kehottaa ottamaan lavan haltuun ja lähestymään kuulijoita puheen aikana lavan eri kohdista reunoilta. Jos persoonaan kuuluu laajat käden liikkeet, niin isolla lavalla ne ovat paikallaan.
Tunnista toimittajan tekniikat
Katleena Kortesuo kertoi toimittajien neljästä tekniikasta, jotka on hyvä tunnistaa. Ladattuun kysymykseen, kuten ”Oletko lakannut ajamasta humalassa”, Katleena kehottaa vastaamaan ohi, koska kysymykseen ei yksikertaisesti voi vastata.
Niin sanottuun vaitioloon eli toimittajan odottaessa mikrofonin kanssa lisää kommenttejasi kannattaa vaikkapa hymyillä toimittajalle lisäkommentoinnin sijaan. ”Trust me” –käytökseen ja painostukseen Katleenan vinkkinä on, että älä luota äläkä alistu painostukseen.
Katleena Kortesuo on toiminut Naisten Valmiusliiton monissa viestintäkoulutuksissa asiantuntijana ja kouluttajana. Hänelle on myönnetty Naisten Valmiusliiton standaardi, jonka Hämeen alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Pirkko Lokinperä ojensi Katleena Kortesuolle viestintäkurssin alkajaisiksi. Kuva: Hanna Heikkilä
Miten Viestintä-kurssi sujuu etänä?
Viestintä-kurssi onnistuu etänä todella mainiosti. Katleena Kortesuo piti esiintymistä käsittelevän luennon sujuvasti ilman mitään erillistä ruudulla näytettävää esitystä. Hän oli tiiviisti läsnä kurssilaisille koko koulutuksen ajan. Katleena toi esille luennollaan, ettei kannata linnoittautua esimerkiksi puhujapöntön taakse, vaan rohkeasti astua lähemmäs kuulijoita ja olla läsnä.
Läsnäolo ja vuorovaikutteisuus konkretisoitui luennon aikana muun muassa sillä, että Zoom-sovelluksen keskustelupalsta oli koko ajan käytössä ja Katleena poimi sieltä sujuvasti kurssilaisten kysymykset osaksi esitystään.
Merituuli 2021 harjoituksen Viestintä-kurssin kurssinjohtajana toimii Katja Koukkula. Viestinnän organisaatio johtotiimin ”päämaja” oli harjoituksen ajan Business Park Parkki -toimistohotellissa Hämeenlinnassa Kuva: Hanna Heikkilä
Kurssin sujuvuutta auttaa kurssinjohtajien ja pääkouluttajan tiivis yhteistyö. Viestintä-kurssin kurssinjohtajana toimii Katja Koukkula ja varakurssinjohtajana Hanna Heikkilä. Katleena Kortesuo on viestintäkurssin pääkouluttaja. Katleena ei toki kaikkia koulutuksia hoida itse, vaan kurssilla on vierailevina kouluttajina oman alansa asiantuntijoita.
Viestinä-kurssin varajohtaja Hanna Heikkilä rakkaan harrastuksensa neulomisen parissa kurssin johtamisen lomassa. Kuva: Katja Koukkula
Miltä NASTA-harjoitus tuntuu kurssilaisista, kun armeijan kasarmin sijasta opiskellaan kukin kotoamme? Kysyimme kuulumisia kahdelta Informaatiovaikuttaminen-kurssin kurssilaiselta Liisa Hyytiäiseltä ja Marina Djakonoffilta. He pitivät etäkurssin antia ja toteutusta erinomaisena.
”Kurssi on ollut todella hyvä. Järjestelyt ovat sujuneet hyvin ja asioista on informoitu selkeästi. Kouluttajat ovat olleet kiinnostavat ja asiantuntevat”, Liisa Hyytiäinen kertoo. Liisa Hyytiäinen osallistui Informaatiovaikuttaminen-kurssille Pirkkalasta Pirkanmaalta. Hänellä on aiempaa kokemusta Naisten Valmiusliiton kursseista PikkuNASTA Huovitar-harjoituksen kyberturvallisuuden kurssista. Tuolloin opiskeltiin myös etänä.
”Informaatiovaikuttaminen-kurssi on sujunut yllättävän hyvin ja olen tykännyt siitä, vaikka olisi ollut ihana tulla Haminaan”, Marina Djakonoff toteaa.
Helsinkiläisellä Marina Djakonoffilla on monen vuoden kokemus NASTA-harjoituksista kurssilaisena ja yhdessä myös organisaation jäsenenä. Hän on osallistunut myös MPK:n varautumiskursseille. Etäkurssilla hän ei ole ollut aiemmin.
Marina Djakonoff kertoo pyrkineensä muutamalle muutamalle informaatiovaikuttamisen ja kyberturvallisuuden kurssille aiemminkin. Merituuli 2021 -harjoituksessa tärppäsi Informaatiovaikuttaminen-kurssi. Marina on tehnyt työuran yritysturvallisuuden ja turvatekniikan parissa ja nyt menossa ovat myös IT-alan AMK-opinnot. Kuva: Marinan kotialbumi
Merituuli 2021 –harjoituksen Informaatiovaikuttaminen-kurssin järjestelyistä ja organisoinnista ovat vastanneet kurssinjohtaja Iina Palonen ja varakurssinjohtaja Satu Maria-Töyrylä. Kurssin pääkouluttajana on toiminut sotatieteiden tohtori, informaatiovaikuttamisen asiantuntija Saara Jantunen.
Etäkurssin etuna paikkariippumattomuus
Liisa Hyytiäinen ja Marina Djakonoff toteavat, että Informaatiovaikuttaminen-kurssi on aiheeltaan sellainen, että sen sisältö on väkisinkin hyvin luentopainotteinen. Siksi etätoteutus sopii siihen luontaisesti hyvin. Luentojen lomassa on jätetty tilaa aiheisiin liittyville keskusteluille.
Pirkkalalainen Liisa Hyytiäinen työskentelee tällä hetkellä viestinnän parissa, ja hän opiskelee työn ohella taloutta ja hallintoa. Hän osallistuu Merituuli 2021 -harjoituksen Informaatiovaikuttaminen-kurssille, koska häntä kiinnostaa IT-alaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Kuva: Liisan kotialbumi
Liisa Hyytiäinen korostaa etäkurssin etuna paikkariippumattomuutta. Etätoteutus antaa mahdollisuuden osallistumiseen, jos kuuluu riskiryhmään esimerkiksi terveyden perusteella tai on haastavaa irrottautua koko viikonlopuksi kotoa.”, Liisa Hyytiäinen toteaa.
Marina Djakonoffin mielestä voisi olla hyvä, että naisten varautumiskoulutusta järjestettäisiin etäkursseina jatkossakin.
Ihmisten tapaamiset jäävät pois
Liisa ja Marina pitävät etäkurssin negatiivisempana asiana ehkä sitä, ettei pysty tapaamaan toisia kurssilaisia. Liisa kaipailee toisten kurssilaisten kanssa keskusteluja tauoilla.
Marinalla on kokemusta aiemmista NASTA-harjoitusten lähikoulutuksista, joten hänen kaipaus-listansa on vähän pidempi. ”Yhteiset illanvietot, aamuheräämiset kasarmilla, maastopuvut. Aito miljöö luo toisenlaisen fiiliksen”, Marina toteaa.
Mitä seuraavaksi?
”Kovasti odotan sitä, että pääsisin osallistumaan lähikoulutukseen”, Liisa Hyytiäinen haaveilee, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ettei tässä etäkurssissa ole mitään vikaa ja kaikki on sujunut erinomaisesti.
”Ehdottomasti haluan mukaan seuraavaan NASTA-harjoitukseen. Voisin mennä uudelleen Informaatiovaikuttaminen-kurssillekin, sillä tämä aihe on niin mielenkiintoinen. Kurssi avasi näkökulmia siihen miten informaatiovaikuttamista nykymaailmassa käytetään ja missä laajuudessa, ja millaista yhteiskunnallista ja kansainvälistäkin merkitystä sillä on. Myös asian psykologinen puoli oli tosi mielenkiintoinen ja kiehtova ulottuvuus. Tämä on laaja kokonaisuus. Aivan uskomattoman mielenkiintoista”, Marina Djakonoff toteaa.
Kristiina Kokljuschkinin ja Riitta Janssonin tie Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin johtajiksi on ollut polveileva. Merituuli 2021 -harjoituksen organisaatiossa he ovat olleet viime syksystä lähtien. Alun perin heidän piti toimia Pohjoinen turva -kurssilla kurssivääpeleinä hoitamassa kurssilaisten logiikkaa.
Kristiina Kokljuschkin asuu Helsingissä ja työskentelee IT-alalla. NASTA-henkeen hän tutustui ensimmäistä kertaa neljä vuotta sitten kurssilaisena. Sen jälkeen NASTA-harjoitukset ja MPK:n kurssit ovat tulleet tutuiksi niin kurssilaisena kuin kurssinjohtajana. Vantaalaiseen Riitta Janssoniin Kristiina tutustui NASTA-kurssilla. Riitalla on myös useamman vuoden kokemus eri NASTA-kursseista kurssilaisena. Nyt Riitta on ensimmäistä kertaa organisaatiossa. Kurssin jälkeen yhteydenpito jatkui ja yhteistyö NASTA-harjoitusten kurssien johtajina.
Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin johtajana toimii Kristiina Kokljuschkin. Hän pitää hyvänä asiana, että kurssinjohtaja on ollut itse kurssilaisena NASTA-harjoituksessa.
Pohjoisen turvan sijasta lasten kriisejä
Pohjoinen turva -kurssi on uusi kurssi NASTA-harjoitusten kurssivalikoimassa. Se piti järjestää ensimmäisen kerran syksyllä 2020 Vinka-harjoituksessa Tikkakoskella. Tämän kurssin suunnittelu oikeastaan toimi alkusysäyksenä Kristiinan ja Riitan yhteistyölle. Korona-tilanteen takia Vinka-harjoitus jouduttiin perumaan kokonaan. Kristiina ja Riitta olivat mukana Pohjoinen turva -kurssin järjestelyissä myös Merituuli-harjoituksessa, mutta kurssi jouduttiin perumaan, sillä osallistujat olivat Itämeren maista. Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssilta puuttui kurssinjohtaja ja varajohtaja, joten Kristiina ja Riitta hyppäsivät uusiin rooleihin Merituuli 2021 -harjoituksen organisaatiossa.
”Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssi toteutetaan normaalisti lähikurssina”, Kristiina kertoo.
”Kurssi on Pelastakaa Lapset järjestön konseptikurssi, joka on mukana Naisten Valmiusliiton koulutusohjelmassa. Heiltä tulee myös kurssin kouluttajat”, Riitta jatkaa.
Riitta Janssonin taustajärjestö on Sotilaskotiyhdistys. Kristiina Kokljuschkinin kanssa Riitan tie kohtasi NASTA-harjoituksessa, jossa Kristiina oli kurssinjohtajana ja Riitta kurssilaisena. Merituuli 2021 -harjoituksessa Riitta toimii Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin varajohtajana.
Etäkurssilla etuja ja haasteita
Kristiina ja Riitta kertovat, että Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssia ryhdyttiin suunnittelemaan etäkurssiksi jo varhaisessa vaiheessa vuoden vaihteessa.
”On hyvä etu, että kurssinjohtaja on ollut kurssilaisena. Tällöin osaa katsoa kurssin sujuvuutta kurssilaisen näkökulmasta”, Kristiina toteaa. Naisten Valmiusliiton toiminta mahdollistaa nousujohteisuuden kurssilaisesta kurssinjohtajaksi ja/tai kouluttajaksi.
”Kurssilaisten osallistaminen kurssin ohjelmaan on kouluttajien suurin haaste. Normaalin toiminnan sijasta istutaan kotona luurit päässä ja katsotaan kuinka toinen tekee asian. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka lauantain aamupäivän kouluttaja toteutti lasten ensiavun etänä, vaikka kokemus kouluttajalle oli uusi. Saimme hyviä ja konkreettisia vinkkejä muun muassa lapsen ensiavun erityispiirteistä ja kohtaamisen haasteista kriisitilanteissa. ”Kaikkea ei välttämättä pysty tekemään, mutta tee se hyvin minkä voit” oli hyvä arkinen ohje kouluttajalta. ”
”Lauantain ja sunnuntain ohjelmaan sisältyy esimerkiksi lapsen kehitystä ja reaktioita kriisitilanteissa sekä auttajan jaksamista Pelastakaa Lapset ry:n ammattilaisten kouluttamana”, Kristiina jatkaa. Kurssilaisille on toki tarjolla kurssiohjelmassa toimintaa verkon välityksellä. Osallistujat jaetaan tarvittaessa pienempii ryhmiin, joissa keskustellaan ja kehitetään opittavia asioita eteenpäin.
”Etäkurssissa kontaktointi toisiin kurssilaisiin jää vähemmälle. Toisaalta kurssi tarjoaa kurssilaiselle mahdollisuuden yksilöosaamisen kehittämiseen”, Riitta toteaa.
Muina etuina kurssilaisille Kristiina ja Riitta listaavat maantieteellisyyden. Etäkurssille voi tulla mukaan sellaisia ihmisiä, jotka muuten eivät tulisi mukaan pitkien välimatkojen tai muiden syiden takia.
Lotta Svärd järjestö perustettiin sata vuota sitten. Lotta Svärd säätiö jatkaa lottatyön tukemista ja edistää naisten maanpuolustuksellista työtä. Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo juhlavuoden kaksi keskeistä tavoitetta olevan, että lotat saavat kiitoksen tekemästään työstä ja kannustetaan ihmisiä toimimaan lotta-hengessä.
Lotta Svärd -järjestö piti lakkauttaa sotien jälkeen vuonna 1944. Kuukautta ennen järjestön lakkauttamista perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyinen Lotta Svärd säätiö, huolehtimaan lottien paluusta siviiliin: työllistämisestä, kuntoutuksesta ja asuttamisesta. Sodan loppuvaiheessa oli 150 000 lottaa ja pikkulottaa, nykyisin vajaa 10 000.
”Rouva Haukio totesi lottien määrän kuultuaan, että kiitettävää on vielä paljon”, toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo tapaamisestaan Lotta Svärd 100v -juhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukion kanssa.
Sotien loppuminen vuonna 1944 merkitsi jatkosodassa olleiden 95 000 lotan palaamista rintamalta kotiin. Tosin kaikki eivät palanneet kotiin, sillä noin 300 naista menetettiin rintamalla ja kodittomia oli 6 000 naista. Naisten kouluttaminen ja asuttaminen oli Huoltosäätiön tärkeä tehtävä.
Rintamalla lotat olivat harjaantuneet haasteellisissa oloissa muonituksen järjestämiseen. Huoltosäätiön toimesta perustettiin muonitusyhdistys, Työmaahuolto ry, joka hoiti muun muassa Lapin jälleenrakentajien muonituksen. Säännöstelyjen vuoksi yhdistys lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin Työmaahuolto Oy, jolla oli parhaimmillaan yli 250 ruokalaa. Emäntiä ja muuta henkilökuntaa koulutettiin ruokaloita varten. Työmaahuolto oli uranuurtaja mm. keskuskeittiöiden ja ruoanjakelun kehittämisessä. Vuonna 1978 Työmaahuolto myytiin Fazerille. Se oli tehnyt tehtävänä ja tarjonnut sodan jälkeen työtä, toimeentuloa ja koulutusta tuhansille naisille.
Suomen Naisten Huoltosäätiö aloitti vaatimattomalla pääomalla, mutta viisaat talousnaiset sijoittivat ja kasvattivat erilaisin liiketoiminnoin kuten Työmaahuolto Oy:n avulla yhtiön varallisuutta. Nykyisin Lotta Svärd säätiön omaisuus on kymmeniä miljoonia euroja.
”Säätiön ideana on, että se voisi toimia ikuisesti. Siksi varallisuuden hoito on tärkeää säätiön toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.
Lotta Svärd säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen pitää naisten kouluttautumista kriisien varalle erittäin tärkeänä asiana. Siksi säätiö tekee tiivistä yhteistyötä Naisten Valmiusliiton kanssa.
Kolme tärkeää tehtävää
Lotta Svärd säätiön toiminta määritellään säätiön säännöissä. Merkittävin säätiön tehtävä on edelleen elossa olevien vajaan 10 000 lotan ja pikkulotan avustaminen ja kuntouttaminen. Lottien perinteestä ja historiasta kerrotaan säätiön ylläpitämässä Lottamuseossa, joka avautui vuonna 1996 Tuusulan rantatien varteen.
Keskeisenä tehtävänä säätiö tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja erityisesti naisten kouluttautumista kriisien varalle.
Tuusulan Lottamuseoon kootussa näyttelyssä esitellään lottien 100-vuotistoimintaa: Kuva: Lottamuseon kokoelmat
Tulevaisuuden toiminnan painopisteet
Lottien avustaminen ja auttaminen on ollut keskeinen osa säätiön toimintaa. Vuodet tekevät tehtävänsä ja autettavien määrä vähenee koko ajan. Lottien perintö tulee näkymään säätiön toiminnassa tulevaisuudessakin, mutta mihin avustus- ja auttamistoimintaa kohdistetaan jatkossa? Anne Nurminen kertoo, että säätiön toiminnasta on tehty tulevaisuusstrategia.
”Lotilta on kysytty, mihin he haluaisivat säätiön keskittyvän tulevaisuudessa. Yksiselitteinen vastaus on ollut ”auttakaa lapsia”. Lapset ovat olleet lotille aina tärkeitä”, Anne Nurminen sanoo. Lapsiperheitä säätiö on tukenut eri tavoin koko olemassaolonsa ajan. Helsingissä säätiö ylläpiti 1940-luvulla päiväkotia alle kouluikäisille. Päiväkoti oli tarkoitettu varattomille ja yksinhuoltaperheille.
Lottien toivetta kohdentaa heidän jälkeen säätiön toimintaa lapsiperheiden auttamiseen on jo edistetty säätiössä. Säätiö on esimerkiksi pilotoinut kriisin kohdanneiden lasten auttamista.
”Naisten kouluttaminen maanpuolustustyöhön on tärkeää jatkossakin. Naisten roolia osana Suomen valmiustoimia ei ehkä riittävästi ymmärretä. Vuonna 1927 lottajärjestö liitettiin osaksi liikekannallejärjestelmää. Naisten rooli maanpuolustuksessa on ollut merkittävä koko itsenäisyytemme ajan..”
”Naisten Valmiusliiton työ on todella tärkeää ja välttämätöntä. Säätiö tekee Naisten Valmiusliiton kanssa yhteistyötä ja tukee liiton toimintaa. Yhteistyö tulee olemaan jatkossakin tärkeää ja säätiö haluaa olla aktiivisesti mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.
Merituuli 2021 -harjoituksen yhteisluennolla Aalto yliopiston professori, kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll toi esille moderniin turvallisuuteen liittyviä asioita. Mielenkiintoisen luennon alkajaisiksi hän esitti kurssilaisille, että jokainen meistä on tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä.
Jarno Limnéll toi esille, että turvallisuus on suomalaisille kaikkein tärkein tarve. Hän harmitteli turvallisuuden sijasta liian usein puhuttavan turvattomuudesta.
”Turvallisuus pitää nähdä positiivisena asiana”, Jarno Limnéll korostaa.
Modernissa turvallisuudessa Limnéllin mielestä yksilön vastuu korostuu entisestään ja enemmän kuin aiemmin. Herää kysymys, että millaisia asioita meidän on yksilöinä hallittava?
”Monet asiat turvallisuudessa liittyvät luottamukseen. Kamppailemme fyysisen korona-viruksen lisäksi informaatiopandemiaa vastaan. Väärä tieto on jo tappanut tuhansia. Miten saadaan ihmiset luottamaan oikeaan tietoon”, professori Jarno Limnéll pohtii Merituuli 2021 -harjoituksen luennossaan.
Kansalaistaidot korostuvat
”Oma lähipiiri vaikuttaa kaikkein merkittävimmin ihmisen turvallisuuden tunteeseen”, Jarno Limnéll toteaa ja jatkaa, että turvallisuus tehdään oikeasti lähellä. Turvallisuus on yksilölähtöistä eli yksittäisen ihmisen toiminnalla on turvallisuuteen suuri merkitys.
”Yksilön kyky sietää erilaisia tilanteita vaihtelee. Kriisitilanteissa, kuten nyt koronassa, viestinnän merkitys korostuu. Viestinnän tulee olla arkista, ihmisläheistä ja vastata kysymykseen, miten tämä asia vaikuttaa minun elämään”, Jarno Limnéll korostaa.
Jarno Limnéll toteaa, että turvallisuus on yksinkertaisesti yksilön arjen tekoja kuten käytöstavat, vastuullisuus ja toistemme tukeminen.
Uhkakuvat ja kriisit liittyvät turvallisuuteen
Osa uhkista on Jarno Limnéllin mukaan vanhan kertaamista, sillä Suomen geopoliittinen asema on entisellään ja siihen liittyvät uhkakuvat. Toiset uhkakuvat ovat seurausta nopeasti tapahtuvista muutoksista, joista keskeinen on teknologian vallankumouksellinen kehitys. On ennustettu, että ihmiskunta muuttuu enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin se muuttui kuluneen 300 vuoden aikana.
”Elämme kahdessa maailmassa. Meillä on selkeä näkyvä fyysinen maailma ja digitaalinen maailma, jota voidaan kutsua myös kybertoimintaympäristöksi. Näitä kahta maailmaa ei pidä nähdä erillisenä, sillä ne menevät yhtä tiiviimmin yhteen”, Jarno Limnéll muistuttaa. Hän selkeyttää asiaa esimerkillä, että fyysinen maailma toimii yhtä enemmän digitaalisen maailman turvin kuten vaikkapa junaliikenne. Fyysinen ja digitaalinen maailma tulee nähdä yhtenä.
Haasteena on, että digitaaliseen maailmaan liittyy paljon uhkia kuten tietomurtoja ja verkkorikollisuutta. Voidaankin todeta, etteivät maailmaa välttämättä hallitse hallitsijat, vaan tahot, jotka hallitsevat meistä ihmisistä kerättävää dataa.
Seuraava harmaa sarvikuono?
Jarno Limnéll toteaa, että koronasta puhutaan vähän ehkä virheellisesti mustana joutsenena, kun pitäisi kuvata asiaa harmaana sarvikuonona. Harmaa sarvikuono on uhka, joka tiedetään tulevan ja olevan merkittävä, mutta siihen ei ole varauduttu.
”Mikä on seuraava harmaa sarvikuono? Onko se kyberpandemia eli viestintäverkkojen ja -palvelujen vakava häiriö.”
Digitaalisuus on luonut Suomelle uudenlaisen haasteen. Miten kykenemme turvaamaan Suomea, kun valtiollinen ja ei-valtiollinen toiminta kyberympäristössä kasvaa jatkuvasti. Kybervaikuttaminen puolestaan on päivittäistä normaalioloissa tapahtuvaa toimintaa.
”Meidän on kyettävä valvomaan ja turvaamaan kybersuvereniteettimme. Tällaisen toimintaympäristön muutos edellyttää sekä pehmeän että kovan kyberturvallisuuden kehittämistä laaja-alaisesti”, Jarno Limnéll toteaa.
Hybridivaikuttamisessa horjutetaan rauhaa ilman sodan julistusta. Miten tämä näkyisi suomalaisessa yhteiskunnassa? Keinoina tähän ovat mm. demokratian heikentäminen esim. vaalit, tietomanipulaatio, viranomaisluottamuksen heikentäminen ja sähkökatkot.
”Vaaleja ja äänestämistä ei kannata nykyisellään digitalisoida. Äänestämisen ja demokratian turvaamiseksi luotetaan parhaiten kynään ja vaalilippuihin.”
Sietokyky vaikuttaa eniten turvallisuuteen
Turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkein on yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön sietokyky. Sietokyky käsitetään henkisenä ja toiminnallisena. Miten me toimimme, kun jotain ikävää tapahtuu?
Tunne turvallisuudesta on toiseksi tärkein. Tunteeseen liittyvät mielikuva turvallisuudesta ja koettu turvallisuuden tunne. Muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kulttuuriin liittyvät tavat toimia ja arvot sekä todellisuus kuten muutosnopeus, ennalta-arvaamattomuus ja kompleksiuus.
”Miten luottamusta vahvistetaan Suomessa ja miten siihen saadaan osallistettua mahdollisimman moni”, Jarno Limnéll pohtii turvallisuuden oleellista kysymystä.
Emme tienneet kaksi vuotta sitten, että koronapandemia tulee osaksi harjoitustamme. Aloitimme innokkaasti suunnittelun ja kursseja olisi maastossa ja sisätiloissa. Odotimme innokkaasti, kuinka runsas joukko naisia kohtaisi toisensa. Harjoituksen suunnittelu eteni ja koronapandemia valtasi maailman – kuinka harjoituksemme tulisi onnistumaan, onnistuisiko ollenkaan?
Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju
Nyt olemme harjoitusviikonlopussa – etäkurssit pyörähtivät käyntiin tänään ja lähikursseja ei ole. Vaikka koronapandemia rajoittaa tekemistä, niin me Merituuli 2021 -harjoitukseen osallistuvat toimimme!
Toiminta sujuu hyvin myös etänä ja saamme samalla harjoitusta toiminnasta poikkeusoloissa. Vain johtoryhmä toimii Haminassa, RUK:n päärakennuksessa, historian havinaa täynnä olevassa rakennuksessa. Saatte muistoksi Merituuli 2021 -maskin Suomenlippu-logolla varustettuna.
Lämpimästi tervetuloa mukaan NASTA-harjoitukseen, joka kokonaisuudessaan toimii etänä ja on Naisten Valmiusliiton ensimmäinen iso NASTA-harjoitus, joka toteutuu etänä!
Reipasta kurssimieltä kaikille ja isot kiitokseni kaikille siitä, että olette mukana.
Hyvät NASTA Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja sekä kaikki harjoituksen tekijät ja osallistujat!
Lämmin kiitos työstänne jo tässä vaiheessa.
Paula Risikko aloitti Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuoden 2021 alussa. Hän välitti terveisensä NASTA Merituuli 2021 -harjoitukseen Seinäjoelta.
Naisten Valmiusliitto on naisten turvallisuustaitojen kehittäjä ja valmiuskoulutuksen koordinoija. NASTA-harjoitukset ovat liiton vahva työkalu lisätä kokonaisturvallisuutta maassamme.
NASTA-harjoitukset antavat osallistujille maamme ajantasaisen turvallisuuden tilannekuvan sekä turvallisuus- ja yhteistyötaitoja ja paljon muuta. Tärkeää on aina myös henkisen kriisikestokyvyn vahvistuminen.
Turvallisuuden merkitys on entisestään korostunut nopeasti muuttuvassa maailmassa. Uhkat ovat muuttaneet muotoaan. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle on tullut uusia uhkia. Nykyään puhutaan esimerkiksi kyberhyökkäyksistä ja hybridivaikuttamisesta.
Sisällöltään ja järjestelyiltään monipuolisille koulutus- ja harjoitustoimille on suuri tarve ja tilaus. Samoin entistäkin enemmän on tilausta järjestöjen ja ihmisten väliselle yhteistyölle. Yhdessä olemme vahvempia kokonaisturvallisuuden tekemisessä ja tuottamisessa.
Koronaepidemia ja sen edellyttämät vaatimukset ovat aikaansaaneet tarpeen myös uudistaa tapoja organisoida harjoituksia ja koulutuksia. Harjoituksen toteutus on tuottanut paljon lisää suunnittelua ja työtä. ISO kiitos teille kaikille asiantuntijuudestanne, ahkeruudestanne ja sisukkuudestanne.
Olen toiminut muutaman kuukauden Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana ja häikäistynyt liiton ammattimaisesta ja vaikuttavasta toiminnasta. Tehtäväni liiton puheenjohtajana on mm. luoda edellytyksiä Naisten Valmiusliiton toiminnalle ja koulutuksille. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että koulutuksia entistäkin enemmän hyödynnetään työelämässä sekä jatkokoulutuksissa ja -opinnoissa.
Niin ikään jatkan työtä turvallisuuskoulutettujen naisten rekisterin saamiseksi. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että kaikenikäisten turvallisuustaidot kehittyvät. Tärkeää on saada niihin liittyviä oppisisältöjä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Tänään käynnistyy NASTA Merituuli 2021! Toivotan kaikille mitä parhainta viikonloppua turvallisuustaitojen ja yhteistyön parissa.
NASTA & PikkuNASTA 