Tämän päivän sodankäynti on intensiivistä paitsi Ukrainassa myös tietoverkoissa, sanoo kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän muun muassa tekee väitöskirjaa informaatiovaikuttamisesta ja suomalaisten maanpuolustussuhteesta.
-Sotiemme jälkeen puhuttiin niin sanotusta syvän rauhan ajasta. Se aika on ollut ohi jo 20 vuotta, Moilanen sanoi Informaatiovaikuttamisen kurssilla NASTA Lempi 2022 -harjoituksessa.
-Konfliktit ja taistelut ovat digitaalisessa ympäristössä hyvin toisenlaisia kuin ennen, ja sodan ja rauhan raja on hämärtynyt.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut yllätyksenä, sillä Venäjästä varoiteltiin pitkään. Varoituksia kuitenkin pidettiin niin sanottuna tuomiopäivän kuvien maalaamisena ja jonkinlaisena ryssäfobiana.
-Hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus muuttui ratkaisevasti ja pysyvästi, Moilanen näkee.
Ukrainan sodan täsmällistä alkamisajankohtaa on hankala määrittää, koska jo ennen Krimin valtausta vuonna 2014 oli tapahtunut paljon. Digitaalisessa maailmassa se on vielä hankalampaa. Digitaalisaation myötä sota on muuttanut muotoaan ja sodan tavat ja tavoitteet ovat muuttuneet.
-Taistelujen tilalla on ulottuvuuksia, jotka ovat muodostuneet teknologian kehittyessä. Nykyinen maailma perustuu lähes täysin erilaisten digitaalisten järjestelmien toimintaan.
-Kaikki toiminnot digitalisoidaan mitkä voidaan. Monilla aloilla se on edennyt pitkälle, esimerkkeinä rahaliikenne, hallinto ja viestintä. Laskut maksetaan netissä ja paperinen veroilmoitus on lähes täysin historiaa.
Moilasen mielestä digitalisaatio on muuttanut turvallisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa eri tavoilla.
-Vaikuttaminen digitalisaatioon teknisesti eli kybervaikuttamisella tai vaikuttamalla digitaaliseen maailman kautta informaatioon eli informaatiovaikuttamisella. Varsinkin valtiollisessa kontekstissa digitaalisen ja reaalimaailman vaikuttamisen tapoja yhdistetään keskenään eli hybridivaikuttamisella.
-Hybridivaikuttamista on koko ajan ilmassa, ja tapahtuu asioita, joiden tapahtumisesta ei olla varmoja tai liittyvätkö ne toisiinsa.
Hybridivaikuttaminen pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle tai maiden välille poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja infrastuktuuriin ja informaatioon liittyviä kiiloja.
-Kun kiiloja on tarpeeksi ja monessa kohtaan saadaan yhteiskunta haavoittuvaksi ja pienelläkin lisävoiman käytöllä ne saadaan toisiaan vastaan.
Hybridivaikuttamisen piirteitä on yhdistää sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen informaatiovaikuttamista joka kohdennetaan laajasti yhteiskunnan erilaisiin haavoittuvuuksiin tavalla, joita ei välttämättä perinteisesti oteta huomioon. Se pyrkii vaikuttamaan synkronointiin ja käyttää hyväksi sekavuuksia ja se havaitaan yleensä liian myöhään.
-Vihamielisen vaikuttamisen kohteena on usein yhteiskunnan infra eli maksujärjestelmät, energiasektori, tietoliikenne, terveydenhuolto ja media.
Kurssilla käyty informaatiosota herätti erilaisia tunteita. Terveydenhoitaja Tiina Grip antoi ennen sotaa psykologisen turvallisuuden rokotuksen.
Kurssinjohtaja Elise Ylitalo ja varajohtaja Anne-Kaisa Olva luonnehtivat sotaa mieleenpainuvaksi.
-Esille nousseet tunteet käsiteltiin kurssilla, joten tuskin se jätti pahaa mieltä.
-Muistijälki varmaankin jäi meille kaikille.
Informaatiovaikuttamisen kurssi oli selvä valinta Lempi-harjoitukseen osallistuville kaveruksille. Maija-Liisa Kettunen Oulusta ja Ulla-Maija Niemi Espoosta kertovat kiinnostuneensa kurssista jo työtaustansa vuoksi.
-Turvallisuusasiat ovat olleet esillä pankkimaailmassakin jo pitkään, sanoo Maija-Liisa, joka on entinen pankin turvallisuuspäällikkö.
-Maailmantilanne, viestinnän murros ja monenlaiset vaikutusyrityksen laittavat miettimään, sanoo Niemi.
-Informaatiovaikuttamisen kurssi varmaankin antaa monipuolista tietoa.
Naiset hakevat harjoituksesta myös kokemuksia. -Iloisin mielin ja innostuneina tultiin. Kiva nähdä, miltä elämä kasarmilla näyttää.
Terttu Niemelä
Lempi 2022
harjoituksen
tiedotusvastaava
NASTA & PikkuNASTA 