Tietoa kyberturvallisuudesta

Kyberturvallisuus-kurssi toteutettiin NASTA Friski 2021 -harjoituksessa etäkurssina.

Kurssilaiset olivat tyytyväisiä monipuolisesta kyberkattauksesta, jonka asiantuntevat luennoitsijat tarjosivat. Maria Yllikäinen aloitti kyberturvallisuuden käsitteiden avaamisella. Minna Lounatvuori jatkoi informaatiovaikuttamisella.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Ilmari Limnéll piti monipuolisen esityksen kyberturvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa; hänen mielestään Suomi voisi olla kyberrauhan edistäjä kybersodan aikana.

Jarno Ilmari Limnell puhuu kyberrauhan puolesta.

Ari Haasio avasi uusi ovia viemällä kurssilaiset konkreettisesti ennestään tuntemattomaan TOR-verkkoon, josta moni oli  kuullut, mutta kukaan ei ollut siellä aiemmin käynyt. Mika Linna kertoi kodin tietoturvasta ja esitti kysymyksen, että pitääkö liesituulettimella olla nettiyhteys? Kurssin varajohtaja Arja Iisakkala kertoi tietosuoja-asetuksesta ja miten se vaikuttaa henkilön oikeuksiin saada tietoja siitä, miten hänen tietojaan käsitellään. Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tuli tutuksi, kun Irina Lönnqvist esitteli keskuksen toimintaa. Puolustusvoimien tietosuojapäällikkö Kari J Laitinen kertoi puolustusvoimien kyberturvallisuudesta.

Kyberturvallisuus aiheena sopii oikein hyvin etäkoulutukseen. Moni kurssilainen oli valinnut kurssin, juurikin etätoteutuksen takia.

Tämän takia suosittelen joka naiselle NASTA-harjoituksia

Kirjoittaja: Aino-Mari Kiianmies

NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset ovat vieneet minua niin Vekarajärvelle, Santahaminaan kuin esimerkiksi Parolaan. Lukuisia NASTA-harjoituksia käyneenä sekä SoMa- ja kotiseutuharjoituksiin osallistuneena olen päässyt tutustumaan useisiin kasarmialueisiin, Sotkun munkkeihin ja samanhenkisiin ihmisiin.

Kurssivalikoimista olen poiminut muun muassa johtamista, muutosjohtamista, kurssivääpeliyttä ja kouluttajapätevyyttä, kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, 72h varautumista sekä lapsen auttamista kriiseissä. Partiotaustan omaavana olen jättäytynyt pois maastokursseilta mielenkiintoisempien kokonaisuuksien viedessä ensin mukanaan.

Paljon on jäänyt muistoja ja taitoja selkäreppuun, ja tässä nostan esille kolme syytä, joiden takia suosittelen vahvasti Naisten Valmiusliiton viikonloppuja jokaiselle naiselle.

  1. Johtamistaidot

Kukapa ei arvostaisi jämäkkää johtamista, (toisten) aikataulujen kunnioittamista ja vastuunottoa? Kun Teams-palaverit venyvät, kokoontumisten tavoitteet eivät ole selvillä, vastuuta pakoillaan ja tiimin johtaminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä ja reippaan päämäärätietoista, tulee väkisin ikävä NASTA-harjoituksia. Jokainen varmasti joutuu elämässään, tekipä työkseen mitä tahansa, johtamistilanteisiin – ja silloin on hyvä olla tietoa, taitoa ja kokemusta kipparoida onnistuneesti.

  1. Kriisinjohtamistaidot

Kriiseissä johtaminen korostuu. Mitä paremmin pystytään priorisoimaan ja varmistamaan kriittisten perusasioiden hahmottaminen ja hoitaminen, sitä parempi. Säheltämisen sijaan keskitytään olennaiseen ja sekavan viestinnän sijaan panostetaan selkeään, luottamusta herättävään viestintään. Luottamus kriisin hoitamiseen ansaitaan ottamalla johtajuus ja vastuu tilanteen edellyttämällä tavalla, ja tähän muun muassa NASTA-viikonloput antavat hyviä eväitä.

  1. Resilienssikyky

Kun kriisi kohtaa, olisi hyvä olla fyysistä ja psyykkistä kapasiteettia kohdata asiat mahdollisimman toimintakykyisenä. Pieni tai suurempi epämukavuus arjen peruselämään ei vaikuta toimintakykyyn suuresti, jos on kykyä ja valmiutta ottaa vastaan muutostilanteita, haasteita ja isompiakin kriisejä – ja selvitä niistä varsin kuivin jaloin. Ja sitä valmiutta on mahdollista kehittää esimerkiksi NASTA-harjoituksissa, mielellään etukäteen.

Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Vapaa-ajalla hänet löytää mereltä tai metsäpoluilta, joogamatolta tai kenties kirja kädessä.

Kyberhyökkäyksen sattuessa tilannekuva kirkkaaksi

Luokkahuoneessa on tiivis tunnelma, sillä alkamassa on kyberpelin purku. Nyt konkretisoidaan keskeisiä kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä asioita. Naiset on jaettu viiteen ryhmään. Kuvitteellisessa Keikan kunnassa on tapahtunut oletettu kyberhyökkäys ja osallistujien tehtävänä on ollut eri skenaarioilla muodostaa tilannekuva, jonka perusteella asiasta viestiä ja toimia. Mitä kerrotaan papalle, joka evakuoidaan mökistään? Kuinka tehtaanjohto ottaa haltuun laitteistonsa epävakauden, joka saattaa vaarantaa työntekijöiden terveyden? Miten reagoi kunnan tietohallinto-osasto? Mitä sanoo kunnanjohtaja? Oliko sittenkin kyse virheestä, valehyökkäyksestä vai mittavasta operaatiosta? Miten toimitaan – riittääkö, että koneet otetaan irti verkosta ja palautetaan yksitellen hallitusti vai lähdetäänkö hakemaan apuja laajemmalti?

Tarkoituksena on syventää oppimista ja asettua niin kansalaisen kuin yritysten ja kunnanviranomaisten rooliin. Suurin uhka ei niinkään ole tiedon varastaminen vaan sen muuttaminen tai väärentäminen. Epävarmuuden hallintaa on harjoiteltava. Onko sähkölinjoihin kohdistettu isku todellakin väitetty kyberhyökkäys vai onko linjat lamautettu ihan fyysisin keinoin?

Harjoitusta ohjaa Mika Hyytiäinen, nimimerkki Pimeyden professori, joka muistuttaa, että tilannekuvassa on tärkeä kertoa paitsi viat ja ongelmat, ennen kaikkea se, mikä toimii ja mihin pystytään ongelmasta huolimatta.

”Jos tehtaan seitsemästä koneesta pysähtyy yksi, se tuskin halvauttaa koko tehdasta, koska kuusi niistä kuitenkin on toiminnassa.”

Tapahtuneen tunnistaminen ja sen kuvaaminen konkreettisesti auttaa myös mahdollisuuksien kartoittamisessa.

”Jos ihmiset saadaan objekteista toimijoiksi, opetus toimii”, Hyytiäinen toteaa.

[teksti jatkuu kuvan jälkeen]

Ryhmät esittelivät ratkaisujaan erilaisissa kyberhyökkäystilanteissa.

Kyberturvallisuuskoulutuksessa pyritään ottamaan epävarmuus haltuun. Siihen paras lääke on objektiivisuus, realismi ja konkretisointi, se on sitä ”kaljaa ja makkaraa”, jonka ihminen haluaa kuulla: mitä, missä, milloin, miten tapahtuu ja koska päästään takaisin normaaliin. Toimiiko minun arkeni? Viestintä suunnataan kohderyhmä ja sen tarpeet huomioiden, ketään aliarvioimatta. Kun jotain odottamatonta on sattunut, eri tahoilla tulisi osata tunnistaa, onko kyseessä virhe vai hyökkäys, onko kyseessä fyysinen- vai kyberuhka ja onko se mahdollisesti yksittäinen tapaus vai onko vaarana uhkan eskaloituminen monelle taholle sekä pyritään estämään lisävahingot. Toiminta, yhteistoiminta, ja edelleen viestintä, johdetaan sen mukaan.

Onnistunut harjoitus innostaa eteenpäin

Harjoitus on oppimiskokemus ja kehittää paitsi kurssilaisia myös sen organisaation toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Tyypillistä Nasta-harjoituksille on hyvä fiilis ja positiivinen kehittämisen lähtökohta. Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen veti viikonlopun yhteen seuraavsti:

”Harjoitus on PikkuNASTAksi ollut monipuolinen. Neljä kurssia käsittelivät kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, kouluttajakoulutusta ja jokanaisen selviytymistaitoja. Kurssit ovat tarjonneet niin ensikertalaisille kuin konkareille tietoperustaa ja osaaminen on karttunut tekemisen kautta.

Kouluttajakoulutusta on pyritty kehittämään ja on ollut antoisaa seurata erilaisia näyttöjä, joiden kautta kurssilaiset saavat MPK:n kriteerien mukaisen kouluttajan ensimmäisen tason suoritettua.

Haluan kiittää kaikkia harjoituksessa mukana olleita. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!

Täällä on ollut kaiken kaikkiaan hyvä henki. On ollut mukava nähdä uusia päteviä kurssienjohtajia vetovastuussa. Kokonaisvahvuus on ollut vähän yli 90 henkilöä. Suurin osa Hämeen alueelta.

Luonteva jatko Leijona-harjoitukselle on ollut järjestää Leopardi-PikkuNASTA Hämeessä Parolannummella. Hämeen alueneuvottelukunnalla on aktiivisia jäsenjärjestöjä, joissa on osaavia naisia. Erittäin hienoa, että alueneuvottelukunta on ottanut PikkuNASTAn järjestettäväkseen. Sille on ollut selkeä tilaus. Hyvä yhteistyöperinne Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa on osaltaan tukenut harjoituksen järjestämistä.

Harjoitusviikonloppu on ollut monipuolinen ja täällä on ollut hyvä henki. Harjoitus on nyt päättynyt onnistuneesti ja kurssit ovat poistuneet alueelta. Kiitos kaikille harjoituksessa mukana olleille. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!”

Naisissa on voimaa!

Leopardi 2019 -harjoitus päättyi sunnuntaina kello 15. Majoitustilat tyhjenivät ja vatsat täyttyivät ennen kurssilaisten lähtöä. Naisten kunnia-asiana on jättää paikat parempaan kuntoon kuin lähtiessä. Eikä siinä tittelit painaneet kun johto oli kiinni mopin varressa. Toimeliaan rupeaman jälkeen oli aika kuitnekin istahtaa hetkeksi ja kerata viikonlopun tapahtumat ja tunnelmat.

Harjoituksen johtaja Katja Koukkula kiitti harjoituksen päätteeksi organisaatiotaan ja kurssilaisia:

”Sanon suoraan, että on ollut melko vaiherikas viikonloppu. Olen nauttinut siitä täysillä ja niin ovat kurssilaisetkin. Kaikenlaista on tapahtunut, kaikenlaista on opittu ja kaikesta on selvitty.

Olemme saaneet jokainen elämyksiä ja kartuttaneet arjen taitoja. Kiitos kaikille ihanille ja upeille kurssilaisille. Naisissa on voimaa! Ja se näkyi viikonloppuna.”

Harjoituksen varajohtajana ja turvallisuudesta vastannut Pirkko Lokinperä huikkaa vielä ovenraosta:

”Muistakaahan tulla joukolla Tampereelle itsenäisyyspäivänä! Nyt on tilaisuus ottaa opitut marssitaidot käyttöön ikimuistoisessa itsenäisyyspäivän paraatissa Naisten Valmiusliiton omassa osastossa.”

  • undefined Pirkko Lokinperä

Sata naista varautuu häiriötilanteisiin huippukouluttajien johdolla Parolannummella

Parolannummen maisemiin kokoontuu tulevana viikonloppuna noin sata naista LEOPARDI2019-harjoitukseen opettelemaan turvallisuus- ja varautumistaitoja erilaisten arjen häiriötilanteiden varalta.

Arjen poikkeustilanteet yltävät harvoin valtaisiin mittoihin, mutta pienistäkin sattumuksista voi aiheutua vaaraa, jos niitä ei ole ennakoitu eikä niihin ole osattu varautua. Kyse voi olla sähkökatkosta, munkkirasvan kaatumisesta liedelle, sairauskohtauksesta työpaikalla, pelkoa herättävästä tilanteesta kadulla, oudosta sähköpostiviestistä tai suunnan katoamisesta sieniretkellä. Jo ennakoinnilla saadaan vältettyä vaaranpaikat ja ehkäistä pienten alkujen kehittyminen jopa suuronnettomuuksiksi.

Panssariprikaatissa perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään järjestettävä harjoitus on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä naisille kohdennettu valmiusharjoitus. Varautumisen teemoihin perehdytään tällä kertaa neljällä erillisellä kurssilla.

  • Kurssit ovat vapaaehtoisten naisten toteuttamia, mikä tekee harjoituksiin ainutlaatuisen tunnelman, ilon ja tekemisen meiningin, liiton pääsihteeri Kaariina Suhonen kiittää.

Kyberturvallisuustaitoihin viestintäkonsultti Christina Forsgårdin johdolla. Hänen lisäkseen kouluttamassa muun muassa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja tekniikan professori, kyberturvallisuuden erikoisasiantuntija Catharina Candolin, tietoturvahankkeista ja tietoturvatietoisuuden palveluista vastaava johtaja Pauliina Nikko-Takala ja ”sometohtori” Suvi Uski.

Jokanaisen selviytymistaitoihin johdattavat liikenneturvallisuuden, alkusammutuksen, hätäensiavun, itsepuolustuksen, sähköttä selviytymisen ja kotivaran asiantuntijat. Ohjelmaan kuuluu muun muassa liikenneonnettomuus simulaatio maastossa.

Viikonloppuna kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä valmentaa henkistä kriisinkestävyyttä. Lisäksi yksi kurssi antaa koulutusnäytteet viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon ohjastamalla kouluttajakurssilla.

  • Odotan viikonloppua tässä vaiheessa ihan rauhallisin mielin, vaikka tiedän, että kurssien johtajilla on vipinää, sillä meille on tulossa ihan huippu viikonloppu erittäin korkealuokkaisten kouluttajien johdolla, harjoituksen varajohtaja ja turvallisuudesta vastaava Pirkko Lokinperä sanoo.

Leopardi2019-harjoitus, valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin pikkuNASTA-harjoitus Panssariprikaatissa Parolannummella Hattulassa 24.–26.5.2019. Osallistujia n. 100 henkilöä.

Lisätietoja:

  • Harjoituksen johtaja Katja Koukkula p. 0400 516 811
  • Harjoituksen varajohtaja (myös harjoituksen turvallisuusvastaava) Pirkko Lokinperä p. 050 5571717
  • tiedotusvastaava Chia Koskinen p. 050 381 5205

Naiset harjoittelevat häiriötilanteisiin varautumista viikonloppuna Parolannummella

Parolannummen maisemiin kokoontuu tulevana viikonloppuna noin sata naista LEOPARDI2019-harjoitukseen opettelemaan turvallisuus- ja varautumistaitoja erilaisten arjen häiriötilanteiden varalta.

Arjen poikkeustilanteet yltävät harvoin valtaisiin mittoihin, mutta pienistäkin sattumuksista voi aiheutua vaaraa, jos niitä ei ole ennakoitu eikä niihin ole osattu varautua. Kyse voi olla sähkökatkosta, munkkirasvan kaatumisesta hellalle, sairauskohtauksesta työpaikalla, pelkoa herättävästä tilanteesta kadulla, oudosta sähköpostiviestistä tai suunnan katoamisesta sieniretkellä.

Panssariprikaatissa järjestettävä harjoitus on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä ja vapaaehtoisten naisten toteuttama, naisille kohdennettu valmiusharjoitus.

Perjantaista sunnuntaihin perehdytään kyberturvallisuustaitoihin viestintäkonsultti Christina Forsgårdin johdolla ja kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä valmentaa henkistä kriisinkestävyyttä. Jokanaisen selviytymistaitoihin johdattavat liikenneturvallisuuden, alkusammutuksen, hätäensiavun, itsepuolustuksen, sähköttä selviytymisen ja kotivaran asiantuntijat. Lisäksi yksi kurssi antaa koulutusnäytteet viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon ohjastamalla kouluttajakurssilla.

Leopardi2019-harjoitus, valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin pikkuNASTA-harjoitus Panssariprikaatissa Parolannummella Hattulassa 24.–26.5.2019. Osallistujia n. 100 henkilöä.

Leopardi2019 luo turvaa ja varmuutta

Parolannummen maisemissa pureudutaan toukokuun viimeisenä viikonloppuna huippusuosittuihin aiheisiin, kuten kyberturvallisuuteen, henkiseen kriisinkestävyyteen ja jokanaisen selviytymispakin sisältöön. Neljäntenä kurssina mukana on kouluttajakoulutus, jonka tavoitteena on saada toimintaan mukaan varautumisen ja turvallisuuden kursseille lisää motivoituneita, osaavia kouluttajia.

Niin kutsuttu PikkuNASTA ei ole isosiskoaan vähäisempi kuin kurssien lukumäärässä. Perjantaina aloitetaan kuitenkin vasta kello 17 ja harjoitus päättyy perinteisesti sunnuntaina kello 15.  Kurssit ovat yhtä laajoja kuin muissakin NASTA-harjoituksissa.

Hämäläisessä ilmassa on innostunutta odotusta ja riemullista mieltä kevään edetessä kohti toukokuuta. Leopardi-harjoituksen työrukkaset ovat tavanneet ahkerasti Hämeen linnan kupeessa Ojennuslaitoksella. Kurssien johto ja kouluttajat ovat päivittäneet kuulumisiaan niin toisilleen kuin harjoituksen organisaatiolle.

  • Mun viesti on ollut, että harjoitus vedetään hyvällä ja positiivisella ilmeellä, koska tekijöinä on energisiä ja tekeviä… ja ennen kaikkea, upeita Naisia…., sanoo harjoituksen johtaja Katja Koukkula.

Ja hyvällä mallilla ollaankin, valmiina vastaanottamaan oppimishalukkaat kurssilaiset vastaan. Harjoitus on ylpeä ja kiitollinen erinomaisista kouluttajistaan. Christina Forsgård on kyberturvallisuusasioissa alati ajan hermolla, Pia Yli-Pirilän ohjauksessa herkkyys ja jämäkkyys kohtaavat resilienssinä kriisissä, useat Jokanaisen selviytymispakin kouluttajat saattavat haltuun kukin oman erityisalueensa tiedot ja taidot. Kouluttajia puolestaan valmentaa viestinnän moniottelija Katleena Kortesuo

Osallistuminen maksaa 70 euroa, sisältäen kasarmi- tai puolijoukkuetelttamajoituksen kurssin mukaan, varustuksen sekä ruuat. Kouluttajakoulutus on osallistujille maksuton. Jokanaisen selviytymispakki yöpyy maastossa, Henkinen kriisinkestävyys yöpyy toisen yön maastossa. Ilmoittautuminen päättyy 29. huhtikuuta.

Lämpimästi tervetuloa toukokuiseen Hämeeseen!

#Leopardi2019

Parolannummi 24.-26.5.2019

Kyberturvallisuus – uhka ja mahdollisuus

Kyberturvallisuuskurssille osallistuva turkulainen Minna Storm on sitä mieltä, että kyberturvallisuus ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Kyberturvallisuus tarkoittaa hänen mielestään hereillä olemista ja tietoisuutta siitä, mitä kaikkea siihen liittyy. Stormin mielestä kyberturvallisuuteen liittyvät uhat voitaisiin kääntää kansalliseksi voimavaraksi niin, että asiaan vihkiytyvät kaikki tahot; kotitaloudet, yritykset, liike-elämä ja teollisuus.

Minna Storm

-Voimavarat yhdistämällä Suomesta voitaisiin saada kyberturvallisuuden johtava maa jopa globaalisti. Se on helppo keino nostaa kansalaisten osaamistasoa ja samalla koko maan turvallisuustasoa. Mielestäni kyberturvallisuudella olisi merkitystä jopa Suomen kilpailukyvylle, liike-elämässä työskentelevä nainen visioi.

Hän vertaa kyberturvallisuustason nostamista sauvakävelyyn. Suomalaisten omakseen ottama sauvakävely lisäsi aikoinaan liikuntaa yleisesti. Samanlaisen ilmiön soisi tapahtuvan kyberturvallisuuden kohdalla. Siitä saisi tulla suomalaisille uusi kansalaistaito.

Suomalaisilla on vielä paljon oppimista kyberturvallisuudessa, sanoo kurssilla kouluttajana toiminut tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

-Ja sillä, miten kotitalouksissa toimitaan, on merkitystä koko maan kansalliseen turvallisuuteen.

-Kotitalouksien kautta voi tapahtua vakaviakin hyökkäyksiä koko yhteiskuntaa kohtaan. Pahimmissa skenaarioissa kyberhyökkäyksellä voidaan katkaista sähkönjakelu laajalta alueelta tai tuhota sairaalajärjestelmistä potilastiedot, hän havainnollistaa.

 Lähes jokainen meistä käyttää älypuhelimia, tietokoneita ja muita älylaitteita sekä hoitaa tärkeitä asioitaan verkossa. Koko yhteiskuntahan pyörii nykyisin erilaisten tietojärjestelmien ja -verkkojen toimintaympäristössä. Lisäksi toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia älylaitteiden lisääntyessä

Olemme siis mukana kybermaailmassa – halusimme tai emme. Siksi kybermaailman turvallisuuteen ja sen aiheuttamiin uhkiin kannattaa perehtyä.

Järvisen mielestä olisi erittäin tärkeätä, että jokainen suomalainen ymmärtäisi kyberturvallisuuden perusteet ja osaa kodin tietoturvaan keskeisesti liittyvien teknisten laitteiden suojaamisen, ymmärtää turvallisen toiminnan verkossa ja sosiaalisen median käytön periaatteet sekä tunnistaa niiden riskitekijöitä.

Petteri Järvinen

-Vielä suomalaisilla ei ole tarpeeksi tietoa kaikkien laitteiden suojaamiseen. Nuoret ja lapset ovat paremmassa tilanteessa kuin keski-ikäiset ja vanhat, sillä he saavat tietoa koulusta ja kavereilta.

Vanhemmalle väelle Järvinen suosittaa jonkinlaista älylaitteen ajokorttia, joka tulisi suorittaa ennen tiettyjen älylaitteiden hankintaa ja päivittää aika-ajoin.

-Joka tapauksessa älylaitteiden suojaaminen tulisi ottaa yhteiseksi asiaksi kouluissa, kodeissa ja työpaikoilla.

Tänä päivänä paljon keskustelua herättäneeseen kyberturvallisuuteen muun muassa saa asiantuntijoiden neuvoja joidenkin kodin tietoturvaan keskeisesti liittyvien teknisten laitteiden suojaamiseen, ymmärtää turvallisen toiminnan verkossa ja sosiaalisen median käytön periaatteet sekä tunnistaa niiden riskitekijöitä.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat: Taina Ylikangas