Miten pärjäisit, jos myrsky katkaisisi sähköt? Entä osaisitko kokata ruokaa poikkeusoloissa jopa sadoille nälkäisille? Ei hätää, näitä taitoja voi opiskella NASTA-harjoituksessa. Kati-Erika Timperi ja Leila Saikkonen kertovat omista NASTA-kokemuksistaan ja pohtivat harjoituksen tärkeyttä poikkeusoloihin varautumisessa.
Naisten Valmiusliitto organisoi valtakunnallisia naisille kohdennettuja valmiusharjoituksia kaksi kertaa vuodessa. NASTA-harjoitukset toteutetaan varuskunnissa eri puolilla Suomea. Kurssilaiset tutustuvat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja näkevätvaruskunnan toimintaa. Yöpyminen kasarmilla tai maastossa on monelle ainutkertainen kokemus. Seuraava harjoitus, Vinka 2020 tutustuttaa osallistujat syksyisiin Tikkakosken maisemiin.
NASTA-harjoituksen tavoitteena on antaa osallistujille arjen turvallisuusvalmiuksia ja varautumistaitoja. Tarkoituksena on antaa taitoa toimia kaikenlaisissa arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kevät 2020 on osoittanut, että poikkeustiloja voi tulla myös rauhan aikana ja niihin varautuminen on tärkeää. Esimerkiksi Hätämajoitus-kurssin opit voivat tulla tarpeeseen myös viruksien levitessä tai joukkomuonitus-kurssi turvaa isompien häiriötilanteiden ruokalogistiikan. Harjoituksessa ei opeteta käyttämään aseita, mutta voidaan opettaa, miten kohdataan uhkaavia tilanteita ja miten ase on mahdollista tehdä vaarattomaksi.
Hyödyllinen harrastus
Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi toimi kurssinjohtajana Selviytyminen sähköttä –kurssilla Tikkakoskella Syyslento 2015 -harjoituksessa. Hän on kouluttanut myös kotitalouksien varautumista poikkeusoloihin.
– Armeija kiinnosti aikoinaan, mutta naisten palvelus tuli mahdolliseksi vasta sitten, kun olin valmistunut ensimmäiseen ammattiini. Työ veti puoleensa, joten vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä tuli harrastukseni, Timperi kertoo taustastaan.
– Pidän NASTA-harjoituksia yhteiskuntamme kannalta tärkeinä ja naisille varsin hyvänä vaihtoehtona varusmiespalvelukselle. Itse näkisin melkeinpä kansalaisvelvollisuutena, että jokainen nainen kävisi edes muutaman valmiuskurssin. Valmiuskurssit lisäävät osallistujien arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Ne valmentavattoimimaan erilaisissa johto- ja kouluttajatehtävissä, Timperi pohtii.
Leila Saikkonen on osallistunut NASTA-harjoituksiin useita kertoja sekä kurssilaisena että kurssin vetäjänä.
– Olen ollut mukana, muutamia mainitakseni, Henkinen tuki, Talosuojelu, Kriisin kohtaaminen ja Henkilökohtainen turvallisuus -kursseilla, Saikkonen muistelee.
– Käymäni kurssit ovat avartaneet katsettani monessa kohdassa. Henkisen tuen kurssit ovat olleet hyvin tärkeitä siksi, että osaan olla rinnallakulkija tarvitsevalle. Edellisessä Tikkakoskella pidetyssä Syyslento 2015 -harjoituksessa olin Kriisin kohtaaminen -kurssin johtajana ja sain sinne huippukouluttajat. Tieto, jota kurssilla sain, on erityisen tarpeellinen tähän kevääseen, Saikkonen kertoo.
Tarve koulutukselle kasvaa
Tarve vapaaehtoiselle valmiuskoulutukselle kasvaa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä myrskyt, tulvat ja sähkönjakelun häiriöt lisääntyvät.
– Olemme koronan myötä huomanneet, myös muut poikkeusolot vaativat aiempaa parempaa kotitalouksien varautumista. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle, Kati-Erika Timperi painottaa.
Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen
Kuvat: Kati-Erika Timperin ja Leila Saikkosen kotialbumit.
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen välissä 1.5.2020
NASTA & PikkuNASTA 