Sinä olet tärkein turvallisuuden tekijä

Merituuli 2021 -harjoituksen yhteisluennolla Aalto yliopiston professori, kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll toi esille moderniin turvallisuuteen liittyviä asioita. Mielenkiintoisen luennon alkajaisiksi hän esitti kurssilaisille, että jokainen meistä on tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä.

Jarno Limnéll toi esille, että turvallisuus on suomalaisille kaikkein tärkein tarve. Hän harmitteli turvallisuuden sijasta liian usein puhuttavan turvattomuudesta.

”Turvallisuus pitää nähdä positiivisena asiana”, Jarno Limnéll korostaa.

Modernissa turvallisuudessa Limnéllin mielestä yksilön vastuu korostuu entisestään ja enemmän kuin aiemmin. Herää kysymys, että millaisia asioita meidän on yksilöinä hallittava?

”Monet asiat turvallisuudessa liittyvät luottamukseen. Kamppailemme fyysisen korona-viruksen lisäksi informaatiopandemiaa vastaan. Väärä tieto on jo tappanut tuhansia. Miten saadaan ihmiset luottamaan oikeaan tietoon”, professori Jarno Limnéll pohtii Merituuli 2021 -harjoituksen luennossaan.

Kansalaistaidot korostuvat

”Oma lähipiiri vaikuttaa kaikkein merkittävimmin ihmisen turvallisuuden tunteeseen”, Jarno Limnéll toteaa ja jatkaa, että turvallisuus tehdään oikeasti lähellä. Turvallisuus on yksilölähtöistä eli yksittäisen ihmisen toiminnalla on turvallisuuteen suuri merkitys.

”Yksilön kyky sietää erilaisia tilanteita vaihtelee. Kriisitilanteissa, kuten nyt koronassa, viestinnän merkitys korostuu. Viestinnän tulee olla arkista, ihmisläheistä ja vastata kysymykseen, miten tämä asia vaikuttaa minun elämään”, Jarno Limnéll korostaa.

Jarno Limnéll toteaa, että turvallisuus on yksinkertaisesti yksilön arjen tekoja kuten käytöstavat, vastuullisuus ja toistemme tukeminen.

Uhkakuvat ja kriisit liittyvät turvallisuuteen

Osa uhkista on Jarno Limnéllin mukaan vanhan kertaamista, sillä Suomen geopoliittinen asema on entisellään ja siihen liittyvät uhkakuvat. Toiset uhkakuvat ovat seurausta nopeasti tapahtuvista muutoksista, joista keskeinen on teknologian vallankumouksellinen kehitys. On ennustettu, että ihmiskunta muuttuu enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin se muuttui kuluneen 300 vuoden aikana.

”Elämme kahdessa maailmassa. Meillä on selkeä näkyvä fyysinen maailma ja digitaalinen maailma, jota voidaan kutsua myös kybertoimintaympäristöksi. Näitä kahta maailmaa ei pidä nähdä erillisenä, sillä ne menevät yhtä tiiviimmin yhteen”, Jarno Limnéll muistuttaa. Hän selkeyttää asiaa esimerkillä, että fyysinen maailma toimii yhtä enemmän digitaalisen maailman turvin kuten vaikkapa junaliikenne. Fyysinen ja digitaalinen maailma tulee nähdä yhtenä.

Haasteena on, että digitaaliseen maailmaan liittyy paljon uhkia kuten tietomurtoja ja verkkorikollisuutta. Voidaankin todeta, etteivät maailmaa välttämättä hallitse hallitsijat, vaan tahot, jotka hallitsevat meistä ihmisistä kerättävää dataa.

Seuraava harmaa sarvikuono?

Jarno Limnéll toteaa, että koronasta puhutaan vähän ehkä virheellisesti mustana joutsenena, kun pitäisi kuvata asiaa harmaana sarvikuonona. Harmaa sarvikuono on uhka, joka tiedetään tulevan ja olevan merkittävä, mutta siihen ei ole varauduttu.

”Mikä on seuraava harmaa sarvikuono? Onko se kyberpandemia eli viestintäverkkojen ja -palvelujen vakava häiriö.”

Digitaalisuus on luonut Suomelle uudenlaisen haasteen. Miten kykenemme turvaamaan Suomea, kun valtiollinen ja ei-valtiollinen toiminta kyberympäristössä kasvaa jatkuvasti. Kybervaikuttaminen puolestaan on päivittäistä normaalioloissa tapahtuvaa toimintaa.

”Meidän on kyettävä valvomaan ja turvaamaan kybersuvereniteettimme. Tällaisen toimintaympäristön muutos edellyttää sekä pehmeän että kovan kyberturvallisuuden kehittämistä laaja-alaisesti”, Jarno Limnéll toteaa.

Hybridivaikuttamisessa horjutetaan rauhaa ilman sodan julistusta. Miten tämä näkyisi suomalaisessa yhteiskunnassa? Keinoina tähän ovat mm. demokratian heikentäminen esim. vaalit, tietomanipulaatio, viranomaisluottamuksen heikentäminen ja sähkökatkot.

”Vaaleja ja äänestämistä ei kannata nykyisellään digitalisoida. Äänestämisen ja demokratian turvaamiseksi luotetaan parhaiten kynään ja vaalilippuihin.”

Sietokyky vaikuttaa eniten turvallisuuteen

Turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkein on yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön sietokyky. Sietokyky käsitetään henkisenä ja toiminnallisena. Miten me toimimme, kun jotain ikävää tapahtuu?

Tunne turvallisuudesta on toiseksi tärkein. Tunteeseen liittyvät mielikuva turvallisuudesta ja koettu turvallisuuden tunne.  Muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kulttuuriin liittyvät tavat toimia ja arvot sekä todellisuus kuten muutosnopeus, ennalta-arvaamattomuus ja kompleksiuus.

”Miten luottamusta vahvistetaan Suomessa ja miten siihen saadaan osallistettua mahdollisimman moni”, Jarno Limnéll pohtii turvallisuuden oleellista kysymystä.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava, Merituuli 2021 -harjoitus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s