Tämän takia suosittelen joka naiselle NASTA-harjoituksia

Kirjoittaja: Aino-Mari Kiianmies

NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset ovat vieneet minua niin Vekarajärvelle, Santahaminaan kuin esimerkiksi Parolaan. Lukuisia NASTA-harjoituksia käyneenä sekä SoMa- ja kotiseutuharjoituksiin osallistuneena olen päässyt tutustumaan useisiin kasarmialueisiin, Sotkun munkkeihin ja samanhenkisiin ihmisiin.

Kurssivalikoimista olen poiminut muun muassa johtamista, muutosjohtamista, kurssivääpeliyttä ja kouluttajapätevyyttä, kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, 72h varautumista sekä lapsen auttamista kriiseissä. Partiotaustan omaavana olen jättäytynyt pois maastokursseilta mielenkiintoisempien kokonaisuuksien viedessä ensin mukanaan.

Paljon on jäänyt muistoja ja taitoja selkäreppuun, ja tässä nostan esille kolme syytä, joiden takia suosittelen vahvasti Naisten Valmiusliiton viikonloppuja jokaiselle naiselle.

1. Johtamistaidot

Kukapa ei arvostaisi jämäkkää johtamista, (toisten) aikataulujen kunnioittamista ja vastuunottoa? Kun Teams-palaverit venyvät, kokoontumisten tavoitteet eivät ole selvillä, vastuuta pakoillaan ja tiimin johtaminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä ja reippaan päämäärätietoista, tulee väkisin ikävä NASTA-harjoituksia. Jokainen varmasti joutuu elämässään, tekipä työkseen mitä tahansa, johtamistilanteisiin – ja silloin on hyvä olla tietoa, taitoa ja kokemusta kipparoida onnistuneesti.

2. Kriisinjohtamistaidot

Kriiseissä johtaminen korostuu. Mitä paremmin pystytään priorisoimaan ja varmistamaan kriittisten perusasioiden hahmottaminen ja hoitaminen, sitä parempi. Säheltämisen sijaan keskitytään olennaiseen ja sekavan viestinnän sijaan panostetaan selkeään, luottamusta herättävään viestintään. Luottamus kriisin hoitamiseen ansaitaan ottamalla johtajuus ja vastuu tilanteen edellyttämällä tavalla, ja tähän muun muassa NASTA-viikonloput antavat hyviä eväitä.

3. Resilienssikyky

Kun kriisi kohtaa, olisi hyvä olla fyysistä ja psyykkistä kapasiteettia kohdata asiat mahdollisimman toimintakykyisenä. Pieni tai suurempi epämukavuus arjen peruselämään ei vaikuta toimintakykyyn suuresti, jos on kykyä ja valmiutta ottaa vastaan muutostilanteita, haasteita ja isompiakin kriisejä – ja selvitä niistä varsin kuivin jaloin. Ja sitä valmiutta on mahdollista kehittää esimerkiksi NASTA-harjoituksissa, mielellään etukäteen.

Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Vapaa-ajalla hänet löytää mereltä tai metsäpoluilta, joogamatolta tai kenties kirja kädessä.

Apua, ihmiset katsoo!

Apua, jännittää. Posket ja kaula punoittavat. Sanat menevät sekaisin, ajatus ei kulje. Tuttua varmasti jokaiselle jossain määrin oli kyse sitten kouluesityksestä, seminaarissa esiintymisestä tai ison yritystapahtuman Keynote –puhujana toimiminen. Muiden tarkkailtavana oleminen ja itsensä muiden arvioitavaksi altistaminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Kun keho tulkitsee tilanteen itselleen vaativaksi, hermosto reagoi ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Syke nousee, hikoiluttaa, vapisuttaa, ehkä jopa huimaa. Esiintymisjännitys voi aiheuttaa stressiä, joka saattaa pahimmillaan johtaa kaikenlaisen esilläolon välttämiseen.

Esiintymisjännitys on hyvin yleistä. Kaikille, jopa kokeneille kouluttajille ja esiintyjille tulee erilaisia oireita jossain määrin. Fyysisten oireiden lisäksi yleisön edessä puhujalle voi nousta epäilyjä omasta osaamisestaan. Huomaako kaikki jännityksen ja epäröinnin? Eivät huomaa, vain pieni osa jännityksen oireista yleensä näkyy ulospäin. Koulutuksia arvioidessa mietitään useimmiten sitä, onko kouluttaja ollut ymmärrettävä ja onko sanomalla ollut toivottu seuraus, onko koulutuksen tavoite saavutettu. Ei siis haittaa, vaikka kasvot punoittavat tai ääni värisisi.

Esiintymistä voi kuitenkin harjoitella ja jännitystä vähentää. Esiintymisjännityksen lievittämiseen on useita keinoja; rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, liikuntaa, mielikuvaharjoitteita, puheviestintäkoulutusta. Jokaisen tulee itse miettiä, mitkä ovat sellaisia keinoja, jotka sopivat juuri minulle jännityksen lieventämiseksi.

Kuvateksti: Joo tehdään -harjoitus menossa.

Kouluttajakurssilla harjoiteltiin improvisaation avulla heittäytymistä hetkeen. Koulutuksen aikana kurssilaiset opettelivat improvisaation kolmen perussääntöjen (hyväksy, vaikutu, tarjoa) avulla olemaan läsnä hetkessä ja kuuntelemaan vastapuolta. Pohdimme myös mm. häpeäkynnystä. Häpeäkynnys on se piste, jonka ylittäminen tarkoittaa siirtymistä mukavuusalueelta häpeän tunteen alueelle. Häpeäkynnys toki suojaa meitä sosiaalisilta virheiltä, mutta pääasiallisesti se rajoittaa meitä tekemästä sellaisia asioita, joista voisimme nauttia. Jatkuva häpeäkynnyksen ylittäminen epämukavuusalueelle on kuitenkin raskasta ja siksi meidän tuleekin altistaa itseämme erilaisille tilanteille pikkuhiljaa sekä harjoittaa lisäksi todellisuustarkastuksia: Mikä on pahinta mitä voisi oikeasti tapahtua? Muista, että yleensä ei tapahdu yhtään mitään! Voit kouluttajana lohduttautua aina sillä.

Teksti ja kuva Annu Kajanne.

Koulutussuunnitelma, tärkeä osa koulutuksen suunnittelua

Koulutussuunnitelman laadinnassa tulee huomioida kuusi kriittistä kysymystä, mitä, miksi, milloin, kuka, miten ja mitä jos? Vastatessaan näihin kysymyksiin on kouluttaja jo hahmotellut suunnitelman. Jokaisen kouluttajan on suositeltavaa laatia koulutussuunnitelma ennen koulutusta. Se on laadittava siten, että myös toinen kouluttaja kykenee pitämään koulutuksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laatimisella voidaan varmistaa, että koulutuksen sisältö on asianmukaista ja tapahtuma etenee johdonmukaisesti. 

Kouluttaja voi laatia suunnitelman tueksi koulutuskortin esimerkiksi muistisanalistan tai piirroksen muodossa. Suunnitelman tekeminen ei siis ole itsestään tarkoitus, mutta strukturoi koulutuksen jäsennellyksi kokonaisuudeksi, joka on helposti toistettavissa.

Veronica Laitinen, Päivi Eskelinen ja Essi Ihalainen ovat laatimassa koulutussuunnitelmaa aiheenaan trangian turvallinen käyttö.

Hyvä koulutussuunnitelma sisältää tapahtuman perustiedot; koulutuksen nimen, aiheen, ajan sekä paikan. Lisäksi suunnitelmasta tulee ilmetä, miksi koulutus on järjestetty ja mitkä ovat sen päämäärät ja tavoitteet. Koulutustapahtuman kulku kuvataan jäsennellysti ja aikataulutettuna. Suunnitelmaan kirjataan myös arviointiperusteet eli miten osaamista mitataan koulutuksen aikana ja sen jälkeen.

Kouluttajakurssilaiset antavat koulutuksen lopuksi arvioitavat näytöt. Tätä ennen he laativat annetusta aiheestaan koulutussuunnitelman.

Teksti ja kuva Annu Kajanne.

Koulutettavien erilaisuus haasteena

Vapaaehtoisena kouluttajana toimiminen kehittää johtamis- ja organisointitaitoja. Samalla se on hyvä tapa ylläpitää omia ja muiden kansalaisten erilaisia turvallisuus- ja maanpuolustustaitoja.

Kaikenlaisen koulutuksen lopullinen tavoite on saada aikaan muutoksia oppimisen avulla. Kouluttajan tehtävänä on tuottaa oppimistilanteita, jotka saavat opiskelijoilla aikaan omia oivalluksia ja lisätä samalla asian ymmärrystä. Kouluttajan tulee aina olla opiskelijan tukena oppimisprosessissa.

Jokainen meistä oppii asioita eri tavoilla. Meillä kaikilla on omat yksilölliset tapamme oppia ja käsitellä saamaamme informaatiota. Sen lisäksi, että jokaisen oppijan tulisi tunnistaa itsessään omat oppimistapansa, tulee kouluttajan huomioida koulutuksia suunnitellessaan myös erilaiset oppijat. Yksi koulutettava oppii parhaiten kuuntelemalla, toinen katselemalla ja kolmas haluaa aina kokeilla ensin itse, lisäksi yksi porukka haluaa aina tehdä ryhmätöitä.  Kouluttajan täytyy siis yhdistellä erilaisia koulutustapoja monipuolisesti.

Osallistava koulutus lisää sosiaalista vuorovaikutusta kouluttajan ja opiskelijoiden välillä. Myönteinen ilmapiiri kannustaa opiskelijoita kysymään ja keskustelemaan opetettavasta aiheesta. Vuorovaikutusta kouluttajan ja oppilaiden välillä syntyy, kun koulutettavat luottavat siihen, että kouluttaja kuuntelee heidän kysymyksiään ja ajatuksiaan sekä on aidosti läsnä koulutustilanteessa. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita luottamuksen rakentamiseksi.

Käyttäytymisprofiilien perusteella luottamusta rakennetaan eri ihmistyyppien kanssa. Esimerkiksi yksi ihmistyyppi rakentaa luottamuksensa toisiin suoran ja selkeän viestinnän sekä tulosten saavuttamisen kautta. Jos hän ei saa sitä tietoa mikä on oikeasti totta, vaikka olisi epämukavakin, hän kokee, että hän ei enää hallitse tilannetta ja ihmiset ovat siksi epäluotettavia.

Toinen tyyppi tarvitsee paljon avointa keskustelua ja paljon huomiota, jos hän ei sitä saa, tulee esille pelko siitä, että hän ei tule kuulluksi ja tiimin yhteistyö ei toimi. Hän haluaa olla vaikuttamassa ja innostamassa ihmisiä. He ovat myös tyypillisesti niitä, jotka eivät koulutettavina malta koskaan kuunnella ohjeita ja hyppäävät tekemään ihan omiaan paljon ennen kuin lupa on annettu…

Kolmas tyyppi ovat loistavat tiimipelaajat. He haluavat aina auttaa muita ihmisiä onnistumaan ja ovat aina valmiita pistämään itsensä peliin tiimin puolesta. Heille on todella tärkeää, että he kokevat muiden myös välittävän heistä ja heidän tekemisestään. Jos nämä eivät toteudu, he pelkäävät aiheuttavansa mielipahaa muille ja eivät enää luota muiden toimintamalleihin ja ohjeisiin.

Neljäs ryhmä ihmisiä ovat he, jotka rakentavat luottamuksensa sen varaan kuinka selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet heille annetaan koulutuksen yhteydessä. He keskittyvät korkeaan laatuun ja oikeellisuuteen, myös koulutuksen tuloksissa. Heillä on todella korkeat henkilökohtaiset laatustandardit ja he vaativat myös vastaavia standardeja myös muilta ihmisiltä. Jos sopimuksista ei pidetä kiinni, niin ihmiset eivät ole heidän mielestään luotettavia.

Meissä jokaisessa asuu aina pieni pala jokaista ihmistyyppiä. Yleensä kaksi on vahvempia ja kaksi hieman heikompia. Kun opit ymmärtämään itseäsi, niin sinun on myös helpompi kommunikoida myös muiden ihmisten kanssa. Toimi siis aina kuulijakunnan käyttäytymismallin mukaan, niin saat parhaat tulokset!

Kouluttajakoulutuksen pääkouluttaja Outi Impivaara

Teksti Outi Impivaara ja Annu Kajanne, kuva Annu Kajanne.

Kouluttajakoulutuksessa

Syyskuinen Santahaminan varuskunta on täyttynyt lähes 380 naisesta. Aurinko on hellinyt kurssilaisia niin ilmoittautuessa, varustautumisen aikana ja avajaisissa. Tunnelma on ollut kouluttajakurssilaisten keskuudessa iloinen ja ryhmäytyminen on käynnissä hyvää vauhtia! Puheen sorina ja nauru täyttävät illalla luokkahuoneen jo hiipivästä väsymyksestä huolimatta, tai juuri siitä syystä.

Kouluttajakurssin esittelykierroksella selviää, että kurssilaisia on saapunut paikalle ympäri Suomea. Suurin osa kurssilaisista on osallistunut jo useampaan Nasta-harjoitukseen ja toimii aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Joukossa on mukana myös muutama ensikertalainen. Kokemuksesta me muut tiedämme, ettei tämä Nasta jää heillekään viimeiseksi.

Kouluttajakoulutuksen aikana tutustutaan vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan koulutukseen ja sen periaatteisiin sekä tehdään useita käytännön harjoituksia, joiden avulla kurssilainen oppii kouluttamisen keskeiset käsitteet, roolit, tehtävät sekä oikeudet ja vastuut, erilaisia oppimismenetelmiä ja koulutettavien motivointia. Kurssin aikana opetellaan suunnittelemaan koulutuksia sekä suorittamaan tarvittavat valmistelut (koulutuskortti, materiaalitilaukset ym.) Samalla opetellaan miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan. Kurssilla käydään läpi esiintymistä ja ilmaisua ja omien vahvuuksien tiedostamista kouluttajana. Välillä heittäydytään leikin varjolla oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja harjoitellaan siten myös esiintymistä. Kurssin lopuksi kurssilaiset antavat näyttökokeen sekä saavat suorituksistaan kouluttajien palautteen.

Päivi Lindroos Porvoosta on ensimmäisessä Nasta-harjoituksessaan. Päivi ei kuitenkaan ole amatööri näissä puuhissa, vaan hän on käynyt Soma-harjoituksissa sekä kuuluu Santahaminan Sotilaskotiyhdistykseen ja toimii sotilaskotisisarena. Pihlaja 2019 -harjoituksen Päivi löysi MPK:n sivuilta ja kiinnostui heti. Päivi tuli kouluttajakurssille, koska haluaa kehittää jatkuvasti itseään. Siviiliammatissaan yrittäjänä Päivi on kouluttanut ihmisiä ja toivoo saavansa tähänkin eväitä kouluttajakoulutuksesta. Jatkossa Päiviä kiinnostaa kouluttajana toimiminen mm. erä/maastotaitojen, vesiturvallisuuden ja/tai eläimien parissa. Pankaahan nimi mieleen. Päivillä on edellä mainituista aiheista paljon kokemusta!

Päivi Lindroos on ensimmäisessä Nasta -harjoituksessaan

Teksti ja kuva Annu Kajanne.

Kouluttajakurssin kouluttajat

Tervehdys kouluttajakoulutuksesta!

Olemme odottaneet Pihlaja 2019 –harjoitusta pitkään ja nyt olemme päässeet asiaan! Täällä ollaan, valmiina vastaanottamaan uudet, upeat kouluttajanaiset!

Kouluttajakurssin kouluttajat ja apukouluttajat, ikähaarukaltaan 24 – 57 vuotiaat, ovat varsin kirjava joukko eri alojen edustajia. Siviilissä toimimme sairaanhoitajana, varastonhoitajana tai yritysjohdon konsulttina. Yksi on ammatiltaan hätäkeskuspäivystäjä, toinen projektipäällikkö, kolmas asiakaspalvelun ammattilainen. Jotkut opiskelevat, kulttuurituottajaksi tai sosionomiksi. Yksi meistä harrastaa pitsinnypläystä ja toinen metsästää. Kolmas laulaa joskus ja neljäs näyttelee. Joukosta löytyy judoka, kirjallisuusfriikki ja crossfittaaja. Yksi pyöräilee ja joku käy kuntosalilla, ainakin joskus. Yksi viihtyy hevosten parissa tai jäähallilla. Joku meistä pelaa myös salibandya. Tai futsalia. Ainakin yhdellä roikkuu usein järjestelmäkamera kaulalla. Todistetusti yksi on sairastunut neuloosiin. Se viides rakastaa elokuvia. Joku on sinkku, joku ei ole. Joillain on lapsia, kaikilla ei. Jotkut ovat suorittaneet varusmiespalveluksen. Ne jotkut vetävät teille ne muodossaliikkumisharjoitukset. Osa taas on niin vanhoja, etteivät päässeet koskaan armeijaan ja ovat näissä hommissa ehkäpä juuri siksi. Yhteistä meille kaikille on maanpuolustustahto ja kouluttajakoulutus. Siksi me olemmekin nyt kouluttamassa teitä meille kollegoiksi. Siksi, että tämä on tärkeää. Ja hauskaa.

Mitä me sitten tavoittelemme? Sen lisäksi, että olet oppinut marssimaan tahdissa, viikonlopun jälkeen kouluttajakurssilaisilla on perusvalmiudet toimia kouluttajana tai apukouluttajana Naisten Valmiusliiton, jäsenjärjestöjen sekä Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen kursseilla. Kouluttajakurssin suorittamisen jälkeen jokainen osallistuja tuntee kouluttamisen perusteet, tehtävät ja vastuut, sekä osaa suunnitella koulutuksen. Kurssilla saa vinkkejä myös esiintymiseen. Ehkä opit jotain itsestäsikin? Paljon on siis opittavaa ja sisäistettävää yhden viikonlopun aikana ja sunnuntaina olemme kaikki varmasti väsyneitä, mutta tiedontäyttämiä ja toivottavasti tyytyväisiä itseemme.

Ole avoimin mielin, omana itsenäsi ja osallistu, keskustele ja tarvittaessa kyseenalaista. Ota huumori myös mukaan, me nauramme paljon! Myös itsellemme!

Lämpimästi tervetuloa, olemme odottaneet teitä!

Pihlaja 2019 Kouluttajakurssin kouluttajat ja apukouluttajat

Teksti Annu Kajanne. Kuva Tiia Impivaaran kuvakoelmista Vasemmalta Tiia Impivaara, kurssinjohtaja, Annu Kajanne, apukouluttaja, Lea Laukkanen, kurssinvarajohtaja.

Onnistunut harjoitus innostaa eteenpäin

Harjoitus on oppimiskokemus ja kehittää paitsi kurssilaisia myös sen organisaation toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Tyypillistä Nasta-harjoituksille on hyvä fiilis ja positiivinen kehittämisen lähtökohta. Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen veti viikonlopun yhteen seuraavsti:

”Harjoitus on PikkuNASTAksi ollut monipuolinen. Neljä kurssia käsittelivät kyberturvallisuutta, henkistä kriisinkestävyyttä, kouluttajakoulutusta ja jokanaisen selviytymistaitoja. Kurssit ovat tarjonneet niin ensikertalaisille kuin konkareille tietoperustaa ja osaaminen on karttunut tekemisen kautta.

Kouluttajakoulutusta on pyritty kehittämään ja on ollut antoisaa seurata erilaisia näyttöjä, joiden kautta kurssilaiset saavat MPK:n kriteerien mukaisen kouluttajan ensimmäisen tason suoritettua.

Haluan kiittää kaikkia harjoituksessa mukana olleita. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!

Täällä on ollut kaiken kaikkiaan hyvä henki. On ollut mukava nähdä uusia päteviä kurssienjohtajia vetovastuussa. Kokonaisvahvuus on ollut vähän yli 90 henkilöä. Suurin osa Hämeen alueelta.

Luonteva jatko Leijona-harjoitukselle on ollut järjestää Leopardi-PikkuNASTA Hämeessä Parolannummella. Hämeen alueneuvottelukunnalla on aktiivisia jäsenjärjestöjä, joissa on osaavia naisia. Erittäin hienoa, että alueneuvottelukunta on ottanut PikkuNASTAn järjestettäväkseen. Sille on ollut selkeä tilaus. Hyvä yhteistyöperinne Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa on osaltaan tukenut harjoituksen järjestämistä.

Harjoitusviikonloppu on ollut monipuolinen ja täällä on ollut hyvä henki. Harjoitus on nyt päättynyt onnistuneesti ja kurssit ovat poistuneet alueelta. Kiitos kaikille harjoituksessa mukana olleille. Toivottavasti nähdään pian uudelleen!”

Naisissa on voimaa!

Leopardi 2019 -harjoitus päättyi sunnuntaina kello 15. Majoitustilat tyhjenivät ja vatsat täyttyivät ennen kurssilaisten lähtöä. Naisten kunnia-asiana on jättää paikat parempaan kuntoon kuin lähtiessä. Eikä siinä tittelit painaneet kun johto oli kiinni mopin varressa. Toimeliaan rupeaman jälkeen oli aika kuitnekin istahtaa hetkeksi ja kerata viikonlopun tapahtumat ja tunnelmat.

Harjoituksen johtaja Katja Koukkula kiitti harjoituksen päätteeksi organisaatiotaan ja kurssilaisia:

”Sanon suoraan, että on ollut melko vaiherikas viikonloppu. Olen nauttinut siitä täysillä ja niin ovat kurssilaisetkin. Kaikenlaista on tapahtunut, kaikenlaista on opittu ja kaikesta on selvitty.

Olemme saaneet jokainen elämyksiä ja kartuttaneet arjen taitoja. Kiitos kaikille ihanille ja upeille kurssilaisille. Naisissa on voimaa! Ja se näkyi viikonloppuna.”

Harjoituksen varajohtajana ja turvallisuudesta vastannut Pirkko Lokinperä huikkaa vielä ovenraosta:

”Muistakaahan tulla joukolla Tampereelle itsenäisyyspäivänä! Nyt on tilaisuus ottaa opitut marssitaidot käyttöön ikimuistoisessa itsenäisyyspäivän paraatissa Naisten Valmiusliiton omassa osastossa.”

• 

Sata naista varautuu häiriötilanteisiin huippukouluttajien johdolla Parolannummella

Parolannummen maisemiin kokoontuu tulevana viikonloppuna noin sata naista LEOPARDI2019-harjoitukseen opettelemaan turvallisuus- ja varautumistaitoja erilaisten arjen häiriötilanteiden varalta.

Arjen poikkeustilanteet yltävät harvoin valtaisiin mittoihin, mutta pienistäkin sattumuksista voi aiheutua vaaraa, jos niitä ei ole ennakoitu eikä niihin ole osattu varautua. Kyse voi olla sähkökatkosta, munkkirasvan kaatumisesta liedelle, sairauskohtauksesta työpaikalla, pelkoa herättävästä tilanteesta kadulla, oudosta sähköpostiviestistä tai suunnan katoamisesta sieniretkellä. Jo ennakoinnilla saadaan vältettyä vaaranpaikat ja ehkäistä pienten alkujen kehittyminen jopa suuronnettomuuksiksi.

Panssariprikaatissa perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään järjestettävä harjoitus on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä naisille kohdennettu valmiusharjoitus. Varautumisen teemoihin perehdytään tällä kertaa neljällä erillisellä kurssilla.

• Kurssit ovat vapaaehtoisten naisten toteuttamia, mikä tekee harjoituksiin ainutlaatuisen tunnelman, ilon ja tekemisen meiningin, liiton pääsihteeri Kaariina Suhonen kiittää.

Kyberturvallisuustaitoihin viestintäkonsultti Christina Forsgårdin johdolla. Hänen lisäkseen kouluttamassa muun muassa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja tekniikan professori, kyberturvallisuuden erikoisasiantuntija Catharina Candolin, tietoturvahankkeista ja tietoturvatietoisuuden palveluista vastaava johtaja Pauliina Nikko-Takala ja ”sometohtori” Suvi Uski.

Jokanaisen selviytymistaitoihin johdattavat liikenneturvallisuuden, alkusammutuksen, hätäensiavun, itsepuolustuksen, sähköttä selviytymisen ja kotivaran asiantuntijat. Ohjelmaan kuuluu muun muassa liikenneonnettomuus simulaatio maastossa.

Viikonloppuna kriisiterapeutti Pia Yli-Pirilä valmentaa henkistä kriisinkestävyyttä. Lisäksi yksi kurssi antaa koulutusnäytteet viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon ohjastamalla kouluttajakurssilla.

• Odotan viikonloppua tässä vaiheessa ihan rauhallisin mielin, vaikka tiedän, että kurssien johtajilla on vipinää, sillä meille on tulossa ihan huippu viikonloppu erittäin korkealuokkaisten kouluttajien johdolla, harjoituksen varajohtaja ja turvallisuudesta vastaava Pirkko Lokinperä sanoo.

Leopardi2019-harjoitus, valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto ry:n kaikille yli 18-vuotiaille naisille avoin pikkuNASTA-harjoitus Panssariprikaatissa Parolannummella Hattulassa 24.–26.5.2019. Osallistujia n. 100 henkilöä.

Lisätietoja:

• Harjoituksen johtaja Katja Koukkula p. 0400 516 811
• Harjoituksen varajohtaja (myös harjoituksen turvallisuusvastaava) Pirkko Lokinperä p. 050 5571717
• tiedotusvastaava Chia Koskinen p. 050 381 5205

Leopardi2019 luo turvaa ja varmuutta

Parolannummen maisemissa pureudutaan toukokuun viimeisenä viikonloppuna huippusuosittuihin aiheisiin, kuten kyberturvallisuuteen, henkiseen kriisinkestävyyteen ja jokanaisen selviytymispakin sisältöön. Neljäntenä kurssina mukana on kouluttajakoulutus, jonka tavoitteena on saada toimintaan mukaan varautumisen ja turvallisuuden kursseille lisää motivoituneita, osaavia kouluttajia.

Niin kutsuttu PikkuNASTA ei ole isosiskoaan vähäisempi kuin kurssien lukumäärässä. Perjantaina aloitetaan kuitenkin vasta kello 17 ja harjoitus päättyy perinteisesti sunnuntaina kello 15.  Kurssit ovat yhtä laajoja kuin muissakin NASTA-harjoituksissa.

Hämäläisessä ilmassa on innostunutta odotusta ja riemullista mieltä kevään edetessä kohti toukokuuta. Leopardi-harjoituksen työrukkaset ovat tavanneet ahkerasti Hämeen linnan kupeessa Ojennuslaitoksella. Kurssien johto ja kouluttajat ovat päivittäneet kuulumisiaan niin toisilleen kuin harjoituksen organisaatiolle.

• Mun viesti on ollut, että harjoitus vedetään hyvällä ja positiivisella ilmeellä, koska tekijöinä on energisiä ja tekeviä… ja ennen kaikkea, upeita Naisia…., sanoo harjoituksen johtaja Katja Koukkula.

Ja hyvällä mallilla ollaankin, valmiina vastaanottamaan oppimishalukkaat kurssilaiset vastaan. Harjoitus on ylpeä ja kiitollinen erinomaisista kouluttajistaan. Christina Forsgård on kyberturvallisuusasioissa alati ajan hermolla, Pia Yli-Pirilän ohjauksessa herkkyys ja jämäkkyys kohtaavat resilienssinä kriisissä, useat Jokanaisen selviytymispakin kouluttajat saattavat haltuun kukin oman erityisalueensa tiedot ja taidot. Kouluttajia puolestaan valmentaa viestinnän moniottelija Katleena Kortesuo. 

Osallistuminen maksaa 70 euroa, sisältäen kasarmi- tai puolijoukkuetelttamajoituksen kurssin mukaan, varustuksen sekä ruuat. Kouluttajakoulutus on osallistujille maksuton. Jokanaisen selviytymispakki yöpyy maastossa, Henkinen kriisinkestävyys yöpyy toisen yön maastossa. Ilmoittautuminen päättyy 29. huhtikuuta.

Lämpimästi tervetuloa toukokuiseen Hämeeseen!

#Leopardi2019

Parolannummi 24.-26.5.2019