Medialukutaito avainasemassa informaatiovaikuttamisen aikakautena

NASTA-harjoitusten informaatiovaikuttamisen koulutukset ovat supersuosittuja ja kursseille pyritään aina uudestaan.

”Viestintäympäristö muuttuu koko ajan ja on tärkeää tunnistaa muutokset”, kurssilaiset kertovat syykseen osallistua kurssille, ”täällä siihen saa todella laadukkaan opastuksen intensiivisessä, mutta käytännönläheisessä paketissa”.

Kaiken kaikkiaan 31 kurssilaista istuu ryhdikkäinä ja valmiina kuuntelemaan, kun kouluttaja Christina Forsgård esittelee itsensä ja taustansa niin kutsutusta army bratista (so. being relocated all [the] time) globaalin viestintäalan organisaation nimittämäksi maailman pelastajaksi.  Hän nimittäin otti kolme viikkoa sitten vastaan kutsun kansainvälisen viestintätoimistojen kattojärjestön ICCO:n (International Communications Consultancy Organisation) Ethics Chairiksi, jonka myötä hänen tehtävänään on opettaa erottamaan informaatiotulvasta luotettava tieto ja perusteltuun tietoon nojaavat lähteet, kumoamaan valeuutisia sekä virheellistä tietoa. Tätä pätevämpää suomalaista alan kouluttajaa lienee vaikea nimetä.

”Länsimaisen avoimen demokratian perustaa, luottamusta ja sananvapautta, haastetaan kovilla aseilla. Demokratiassa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteiseen. Mediamaailmamme ytimeen ovat tulleet jäädäkseen valeuutiset, trollit, informaatiosodankäynti ja algoritmit, jotka ohjaavat silmiemme eteen joko sitä mitä haluamme tai mitä joku haluaa meidän näkevän.”

Christina Forsgård

Forsgård johdattaa oppilaansa informaatiovaikuttamisen käsitteisiin ja ilmiöihin – siihen, miten samat sanat ja asiat voivat tarkoittaa aivan eri asioita eri konteksteissa ja eri maissa; miten valveutuneisuus tuo myös vastuuta; miten jo kurssille osallistuvien tulee varautua tiettyihin asioihin, kuten maalittamiseen; miten pahan puolellakin on käytävä, jotta ymmärtää, miten hyvän puolella on toimittava. Kaikkeen tähän kurssi on turvallinen paikka harjoitella.

Kansalaistaidot ovat yhä vaativampia, etenkin kun on kyse psykologisesta vaikuttamisesta ts. tunteista, sitä vaikeampi on tunnistaa, missä minua vedätetään! Tilastot ja tutkimukset kertovat armottomasti, että sisäisen turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeätä opettaa mediakriittisyyttä, medialukutaitoa kaikille kaiken taustaisille ja ikäisille kansalaisille, muuten meillä on polarisoituvassa yhteiskunnassa kasvava aikapommi.

”Meidän täytyy ymmärtää vaikuttamisen uudet muodot, tavat, kanavat ja teknologia. Meidän täytyy ymmärtää oma roolimme, vaikuttamismahdollisuutemme ja vastuumme hybridivaikuttamisen aikakaudella.”

Christina Forsgård

Koulutuksessa saatiin aimo annos teoriaa ja käytännön esimerkkejä. Informaatiosotaharjoituksessa päästiin ottamaan tuntumaa myös pimeisiin voimiin.

Pääsihteeri Kaarina Suhosen puhe

Hyvät kurssilaiset, 

Naisten Valmiusliiton 44. NASTA -harjoitus Pihlaja 2019 alkaa olla loppusuoralla, sillä enää on jäljellä palautekeskustelut, varusteiden luovutus ja ruokailu. Toivon, että viikonloppu on ollut teille antoisa ja pihlajaon tarjonnut runsaasti satoa – marjoja, jotka ovat sisältäneet uuden oppimista ja vanhan kertaamista sekä itsensä haastamista ja uusia ystäviä. 

Pääsin viikonloppuna vähän kiertämään kursseja ja sen kokemuksen perusteella kaikissa oltiin hyvin keskittyneitä koulutukseen. Kursseilta välittyi ”hyvä pöhinä” ja iloinen tunnelma, omia kurssihuutojakin kuului niin meren rannalta kuin koulutuspaikkojen edustalta. Itselleni vaikuttava kokemus jäi myös iltahartaudesta meren rannalla ”Helsingin kaupungin valojen loistaessa alttaritauluna ” lainaten sotilaspastori Kaakisen sanoja.

Keräsimme teiltä nimettöminä tilastotietoja harjoituksen alussa. Niistä saimme tietoa, että eniten osallistujia on tullut Uudeltamaalta, 87 %. Kauimmaiset kurssilaiset ovat tulleet kuitenkin Virosta ja heitä on mukana yhteensä kahdeksan henkilöä. He ovat osallistuneet kuudelle eri kurssille ja toivottavasti näemme heitä jatkossakin täällä Suomessa NASTA-kurssilla.

Harjoituksessa kokonaisvahvuus on ollut suurimmillaan 362, joista kurssilaisia 271 ja Kouluttajia 38. Varsin mittava joukko eri tehtävissä oppimassa uutta. Vastaavasti organisaation kurssilla JohdaNASTA on ollut mukana 33 kurssilaista. Harjoituksen johto ja organisaatio ovat muodostuneet pääosin jäsenjärjestöjen vapaaehtoisista. Harjoituksen organisaatiolle tämä on nimenomaan ison joukon johtamiskoulutusta, jota harva pääsee muuten kokemaan. Taito on tärkeä, kun tarvitaan tositilanteessa vapaaehtoisia viranomaisten avuksi.

• 

• 

Harjoituksen organisaatiollehaluan lausuakin parhaimmat kiitokset hyvin tehdystä työstä. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa kulkea vierellänne harjoituksen suunnittelusta aina tähän viikonlopun toteutukseen asti. Suunnitteluvaiheessa ja paikan päällä on ollut ”ratkaistavana monia haasteita”, sillä jo koulutustilojen organisointi ja majoitustilojen järjestelyt ovat vaatineet huolellista suunnittelua. Vastaavasti kurssinjohtajat ovat rekrytoineet loistavia kouluttajia ja valmistelleet alusta loppuun nämä kurssit. Jokaista henkilöä kuljettajasta johtajiin on tarvittu, jotta tällainen kokonaisuus saatu toteutettu. Lämmin kiitos Teille kaikille!

Mikään harjoitusei kuitenkaan synny yksin, vaan tähän on tarvittu yhteistyökumppaneita; eri alojen asiantuntijoita ja viranomaisia, jäsenjärjestöjen upeita ja osaavia vapaaehtoisia, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja Puolustusvoimia. Yhteistyö on se suuri voimia, jolla onnistumme tässä. Suomessa on ns. kokonaisturvallisuuden toimintamalli, minkä toimivuus on testattu tänä viikonloppuna. Emme aina osaa arvostaa sitä itse, mutta sitä tullaan katsomaan myös muista maista. Yhteistyö on sujunut kaikkien kanssa joustavasti ja hyvin. Erityiskiitos vielä koulutuspäällikkö Juha Suvisaarelle (MPK) ja yhteysupseeri Petri Ylä-Mellalle (KAARTJR) arvokkaasta käytännöntuesta sekä kapellimestari Heino Koistiselle (Etelä-Suomen maanpuolustussoittokunta) upeasta musiikista!

Hyvät kurssilaiset!

Pihlaja -harjoitus lähenee loppuaan ja on aika arvioida oppimaansa ja kokemustaan kurssin onnistumisesta. Pyydämmekin teiltä tänään tärkeää palautetta niin onnistumisesta kuin kehittämiskohteista, jotta voimme kehittyä ja vastata koulutuksellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Toivon, että olette saaneet myös uusia ystäviä ja verkostoituneet, kokeneet jotakin ihan uutta sekä joutuneet omalta mukavuusalueeltanne ulos.

Mahdollisesti nähdään tulevissa NASTA – ja PikkuNASTA – harjoituksissa. Ensi vuonna NASTA -harjoitukset järjestetään Vekaranjärvellä ja Tikkakoskella. Keväällä on Savotar 2020 24.-26.4 ja syksyllä Vinka 2020 28.-30.8.

Muistakaa harjoituksen johtajat sanat Pihlajasta, taipuu vaan ei taivu ja kestää tuulta ja tuiskua.

Toivotan koko organisaation puolesta kaikille turvallista syksyä ja pitäkää huolta itsestänne! 

Kohtaamien

Miten kohdata lasta kriisissä? Sunnuntai aamuna lapset kriisissä kurssi pohtii lapsiystävällistä tilaa. Lapsiystävällisellä tilalla on tarkoitus mahdollistaa lapsen kehittymistä, leikkiä ja ruokkia lapsen mielikuvitusta. Häiriötilanteen aikana alueellinen valmiuskeskus kokoaa yhteen viranomaisten ja kansalaisten palveluita häiriötilanteen aikana. Valmiuskeskusten kanssa on mietitty minkälaisia tiloja olisi lapsille tärkeitä. Vuorovaikutuksen laatu on tärkeä kriisitilanteessa. Silloin jo pieni laukku voi olla lapselle turvallinen tila. Kurssilaiset toivat myös omia näkemyksiä ja kokemuksia esille.  

3xL Pelastakaa lapset ovat koonneet kolme tärkeää asiaa mitä muistaa, kun kohtaat lasta kriisissä 

• Look, katso lasta silmiin
• Listen, kuuntele tarkkaan mitä lapsi sanoo ja hyväksy lapsen tunteita 
• Link, pyri saattamaan lapsen läheisen luo ja tarvitseman avun piiriin. 

Nämä asiat helposti unohtuvat, kun on stressaantunut olo. Lapsille ja lapsiperheille on todella tärkeä, että on oma paikka missä rauhoittua ja tietää että siellä on ihmisiä jotka voi auttaa. 

Apua, ihmiset katsoo!

Apua, jännittää. Posket ja kaula punoittavat. Sanat menevät sekaisin, ajatus ei kulje. Tuttua varmasti jokaiselle jossain määrin oli kyse sitten kouluesityksestä, seminaarissa esiintymisestä tai ison yritystapahtuman Keynote –puhujana toimiminen. Muiden tarkkailtavana oleminen ja itsensä muiden arvioitavaksi altistaminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Kun keho tulkitsee tilanteen itselleen vaativaksi, hermosto reagoi ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Syke nousee, hikoiluttaa, vapisuttaa, ehkä jopa huimaa. Esiintymisjännitys voi aiheuttaa stressiä, joka saattaa pahimmillaan johtaa kaikenlaisen esilläolon välttämiseen.

Esiintymisjännitys on hyvin yleistä. Kaikille, jopa kokeneille kouluttajille ja esiintyjille tulee erilaisia oireita jossain määrin. Fyysisten oireiden lisäksi yleisön edessä puhujalle voi nousta epäilyjä omasta osaamisestaan. Huomaako kaikki jännityksen ja epäröinnin? Eivät huomaa, vain pieni osa jännityksen oireista yleensä näkyy ulospäin. Koulutuksia arvioidessa mietitään useimmiten sitä, onko kouluttaja ollut ymmärrettävä ja onko sanomalla ollut toivottu seuraus, onko koulutuksen tavoite saavutettu. Ei siis haittaa, vaikka kasvot punoittavat tai ääni värisisi.

Esiintymistä voi kuitenkin harjoitella ja jännitystä vähentää. Esiintymisjännityksen lievittämiseen on useita keinoja; rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, liikuntaa, mielikuvaharjoitteita, puheviestintäkoulutusta. Jokaisen tulee itse miettiä, mitkä ovat sellaisia keinoja, jotka sopivat juuri minulle jännityksen lieventämiseksi.

Kuvateksti: Joo tehdään -harjoitus menossa.

Kouluttajakurssilla harjoiteltiin improvisaation avulla heittäytymistä hetkeen. Koulutuksen aikana kurssilaiset opettelivat improvisaation kolmen perussääntöjen (hyväksy, vaikutu, tarjoa) avulla olemaan läsnä hetkessä ja kuuntelemaan vastapuolta. Pohdimme myös mm. häpeäkynnystä. Häpeäkynnys on se piste, jonka ylittäminen tarkoittaa siirtymistä mukavuusalueelta häpeän tunteen alueelle. Häpeäkynnys toki suojaa meitä sosiaalisilta virheiltä, mutta pääasiallisesti se rajoittaa meitä tekemästä sellaisia asioita, joista voisimme nauttia. Jatkuva häpeäkynnyksen ylittäminen epämukavuusalueelle on kuitenkin raskasta ja siksi meidän tuleekin altistaa itseämme erilaisille tilanteille pikkuhiljaa sekä harjoittaa lisäksi todellisuustarkastuksia: Mikä on pahinta mitä voisi oikeasti tapahtua? Muista, että yleensä ei tapahdu yhtään mitään! Voit kouluttajana lohduttautua aina sillä.

Teksti ja kuva Annu Kajanne.

Koulutussuunnitelma, tärkeä osa koulutuksen suunnittelua

Koulutussuunnitelman laadinnassa tulee huomioida kuusi kriittistä kysymystä, mitä, miksi, milloin, kuka, miten ja mitä jos? Vastatessaan näihin kysymyksiin on kouluttaja jo hahmotellut suunnitelman. Jokaisen kouluttajan on suositeltavaa laatia koulutussuunnitelma ennen koulutusta. Se on laadittava siten, että myös toinen kouluttaja kykenee pitämään koulutuksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laatimisella voidaan varmistaa, että koulutuksen sisältö on asianmukaista ja tapahtuma etenee johdonmukaisesti. 

Kouluttaja voi laatia suunnitelman tueksi koulutuskortin esimerkiksi muistisanalistan tai piirroksen muodossa. Suunnitelman tekeminen ei siis ole itsestään tarkoitus, mutta strukturoi koulutuksen jäsennellyksi kokonaisuudeksi, joka on helposti toistettavissa.

Veronica Laitinen, Päivi Eskelinen ja Essi Ihalainen ovat laatimassa koulutussuunnitelmaa aiheenaan trangian turvallinen käyttö.

Hyvä koulutussuunnitelma sisältää tapahtuman perustiedot; koulutuksen nimen, aiheen, ajan sekä paikan. Lisäksi suunnitelmasta tulee ilmetä, miksi koulutus on järjestetty ja mitkä ovat sen päämäärät ja tavoitteet. Koulutustapahtuman kulku kuvataan jäsennellysti ja aikataulutettuna. Suunnitelmaan kirjataan myös arviointiperusteet eli miten osaamista mitataan koulutuksen aikana ja sen jälkeen.

Kouluttajakurssilaiset antavat koulutuksen lopuksi arvioitavat näytöt. Tätä ennen he laativat annetusta aiheestaan koulutussuunnitelman.

Teksti ja kuva Annu Kajanne.

Arki täynnä yllätyksiä

Arki on täynnä vaaroja 

Kaduilla voi tapahtua todella paljon, ainakin jos seuraa toiminta väkivaltaisessa ääritilanteessa kurssia. Aamupäivä meni ensiavun merkeissä. Kurssilaiset harjoittelivat perus ensiaputaitoja. Nyt jokainen on harjoitellut elvytystä, painesiteen laittoa ja paljon muuta. Samaan aikaan koulutettiin itsepuolustusta. 

• 

• 

Iltapäivällä huudot kaikuvat varastojen välillä. Kun lähestyy huomaa tilanteen olevan päällä. Kurssi harjoittelee rastikoulutuksia. Yksi tilanne on sellainen, että haavoittunut mies löydetään maasta.  Kun ryhmä lähestyy auto ajaa paikalle ja ulos hyppää kaksi miestä, yhdellä pesäpallomaila ja pistooli toinen kirves kädessä. Mitä tehdään? 

Kaikki kurssilaiset toimivat todella hienosti ja olivat selvästi kuunnelleet mitä kouluttajat olivat kertoneet. Tämmöisessä tilanteissa ei ole aikaa miettiä on vain pakko toimia jollakin tavalla. Rastin jälkeen käytiin hieman läpi mitä olisi voitu tehdä toisin. 

Selviytyminen sähköttä. 

Aamupäivällä vapaapalokunta kävi kouluttamassa kurssia. Alkusammutuksessa harjoiteltiin mitä tehdään, jos henkilö on syttynyt palaamaan ja sammuteltiin roskiksia. Kurssi sai myös simuloida miltä tuntuu olla asunnossa, joka on täynnä savua. 

Miten selviäisit kotona ilman sähköä pari päivää? Tilanne voi olla todella erilainen riippuen siitä asut kerrostalossa tai omakotitalossa missä on oma kaivo. Kotivara pitäisi riittää useammalle päivälle. Säilykkeet, lastenruokia, näkkileipää, pikariisiä, linssejä, pastaa, iskukuumennettua maitoa ja muuta joka säilyy pitkään. Noin pari litraa vettä on myös hyvä olla kotona. 

• 

• 

Kurssi siirtyi päivänaikana myös maastoon harjoittelemaan trangian käyttöä. Mitäköhän ruokaa siellä valmisteltiin? Huomenna sitten teemana esiapua. 

Arjen turvallisuudesta hyvä pohja kotiin ja työhön

”Huuda: Irti! Mene pois! Apua! Pakene ihmisten suuntaan, vaikka kauppaan.”

Itsepuolustuskouluttajat Peter Söderström ja Joona Kamu käyvät läpi henkilökohtaisen turvallisuuden käytännön harjoituksia liikuntasalissa ja näyttävät erilaisia irrottautumistekniikoita.  Puolustautumisessa tärkeintä on kuitenkin horjuttaa hyökkääjän itsevarmuutta ja kiinnittää ulkopuolisten huomio pitämällä mahdollisimman kovaa ääntä, päästä irti tavalla tai toisella sekä ennen kaikkea paeta paikalta.

Karita Rosnell ja Pauliina Puukko eivät tunne toisiaan ennalta, mutta molemmat ovat tulleet Arjen turvallisuus -kurssille ja Nasta-harjoitukseen ensimmäistä kertaa.

Karita Rosnell ja Pauliina Puukko ovat harjoituksessa enikertalaisia, mutta saaneet jo NASTA-kärpäsen pureman.

Karita oli vuoden 2018 tammikuussa vierailulla Santahaminassa omaisten päivänä, kun hänen poikansa suoritti asevelvollisuutta. Naisten Valmiusliiton ständi toi tietoisuuteen naisten valtakunnalliset harjoitukset. Hän havahtui miettimään yhteiskunnan sähköriippuvuutta ja oli hakeutumassa Selviytyminen sähköttä -kurssille.  Paljon matkustavana hän sattui juuri ilmoittautumisen aikaan olemaan lentokoneessa ja sen laskeuduttua kurssi oli täynnä. Varapaikan jonottamisen sijaan nainen ilmoittautui Arjen turvallisuuteen, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi, lauantai-iltapäivään mennessä on tullut jo runsaasti uutta tietoa ja hyviä vinkkejä. Kurssi antaa laajan kattauksen turvallisuustekijöihin ja varautumiseen kotona ja sen ulkopuolella alkusammutuksesta hätäensiapuun.

Pauliinan piti tulla kurssille jo 18 vuotta sitten, mutta sitten syntyi ensimmäinen lapsi. Työ vei mukanaan ja lapset ottivat äidin huomion, mutta nyt business-naisen kalenteriin mahtuu omiakin harrastuksia. Vantaan maanpuolustusnaisiin puolitoista vuotta sitten liittynyt nainen päätti aloittaa kouluttautumisen perusasioista ja käydä sitten järjestelmällisesti kaikki kurssit läpi!

Toinen matkustaa paljon vapaa-ajallaan ja toinen työkseen, silti kumpikaan ei ollut aikaisemmin kuulut matkustusilmoituksen tekemisestä. Ulkoministeriön kouluttajat saavat naisilta kiitosta myös terrorismin uhkaan varautumisen näkökulmasta. Kotiin onkin viemisinä monta ohjetta ja tarkistettavaa asiaa.

Arjen turvallisuustaitoja harjoitellaan niin teoriassa kuin käytännössä, sisällä ja ulkona. Opetellaan ruuan valmistamista trangialla, alkusammutusta ja hätäensiavun antamista, valmentautumista kodin ja lähiyhteisön varautumiseen, kurssiin kuuluu myös henkilökohtaista turvallisuutta ja matkustusturvallisuutta.

Onneksi täällä ei vielä kriisiä ole

Henkinen kriisinkestävyys kurssi ovat tänään ehtineet käsitellä monia asioita. Kriisinkestävyys teoriaa on ollut, on tutustuttu sotilaskodin toimintaan ja saatu runsaasti tietoa Santahaminan historiasta. Ennen lounasta käytiin keskustelua viestinnästä. 

Rikosylikomisario Maarit Pikkarainen kertoi poliisin viestinässä ja viranomaisten yhteistyöstä. Poliisi käyttää paljon sosiaalista mediaa viestinnässä. Tämä koska viestit pitää saada nopeasti ulos ja tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Seuraatko poliisia twitterissä? Twitter on yksi tärkeimmistä kanavoista mitä poliisi käyttää, sillä tavoitetaan päättäjiä, mediaa sekö kansalaisia. Instagram on taas suunnattu enemmän nuorille ja siellä viestitellään enemmän kuvien pohjalta, facebook on myös käytössä. 

Lounaan jälkeen kurssi siirtyi ulos tekemään rastitehtäviä. Siellä pohdittiin seuraavia kysymyksiä: 

• Saavut liikenneonnettomuuspaikalle, miten kohtaat hätääntyneitä ja hysteerisiä (ei loukkaantuneita) bussimatkustajia? 
• Ystäväsi joutui väkivaltaisen ryöstön uhriksi ja on puolen vuoden jälkeen edelleen hermostunut ja sulkeutunut. Mitä teet? 
• Kuinka helposti on hakea ammattimaista kriisiapua? Voisiko kynnystä madaltaa? 

Illalla kurssi purkaa rastitehtäviä. Kurssilaiset ovat hyvällä tuulella ja päällimmäisenä mielessä heillä on että he ovat oppineet kuinka Suomessa toimii hyvin viranomaisyhteistyö 

Koulutettavien erilaisuus haasteena

Vapaaehtoisena kouluttajana toimiminen kehittää johtamis- ja organisointitaitoja. Samalla se on hyvä tapa ylläpitää omia ja muiden kansalaisten erilaisia turvallisuus- ja maanpuolustustaitoja.

Kaikenlaisen koulutuksen lopullinen tavoite on saada aikaan muutoksia oppimisen avulla. Kouluttajan tehtävänä on tuottaa oppimistilanteita, jotka saavat opiskelijoilla aikaan omia oivalluksia ja lisätä samalla asian ymmärrystä. Kouluttajan tulee aina olla opiskelijan tukena oppimisprosessissa.

Jokainen meistä oppii asioita eri tavoilla. Meillä kaikilla on omat yksilölliset tapamme oppia ja käsitellä saamaamme informaatiota. Sen lisäksi, että jokaisen oppijan tulisi tunnistaa itsessään omat oppimistapansa, tulee kouluttajan huomioida koulutuksia suunnitellessaan myös erilaiset oppijat. Yksi koulutettava oppii parhaiten kuuntelemalla, toinen katselemalla ja kolmas haluaa aina kokeilla ensin itse, lisäksi yksi porukka haluaa aina tehdä ryhmätöitä.  Kouluttajan täytyy siis yhdistellä erilaisia koulutustapoja monipuolisesti.

Osallistava koulutus lisää sosiaalista vuorovaikutusta kouluttajan ja opiskelijoiden välillä. Myönteinen ilmapiiri kannustaa opiskelijoita kysymään ja keskustelemaan opetettavasta aiheesta. Vuorovaikutusta kouluttajan ja oppilaiden välillä syntyy, kun koulutettavat luottavat siihen, että kouluttaja kuuntelee heidän kysymyksiään ja ajatuksiaan sekä on aidosti läsnä koulutustilanteessa. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita luottamuksen rakentamiseksi.

Käyttäytymisprofiilien perusteella luottamusta rakennetaan eri ihmistyyppien kanssa. Esimerkiksi yksi ihmistyyppi rakentaa luottamuksensa toisiin suoran ja selkeän viestinnän sekä tulosten saavuttamisen kautta. Jos hän ei saa sitä tietoa mikä on oikeasti totta, vaikka olisi epämukavakin, hän kokee, että hän ei enää hallitse tilannetta ja ihmiset ovat siksi epäluotettavia.

Toinen tyyppi tarvitsee paljon avointa keskustelua ja paljon huomiota, jos hän ei sitä saa, tulee esille pelko siitä, että hän ei tule kuulluksi ja tiimin yhteistyö ei toimi. Hän haluaa olla vaikuttamassa ja innostamassa ihmisiä. He ovat myös tyypillisesti niitä, jotka eivät koulutettavina malta koskaan kuunnella ohjeita ja hyppäävät tekemään ihan omiaan paljon ennen kuin lupa on annettu…

Kolmas tyyppi ovat loistavat tiimipelaajat. He haluavat aina auttaa muita ihmisiä onnistumaan ja ovat aina valmiita pistämään itsensä peliin tiimin puolesta. Heille on todella tärkeää, että he kokevat muiden myös välittävän heistä ja heidän tekemisestään. Jos nämä eivät toteudu, he pelkäävät aiheuttavansa mielipahaa muille ja eivät enää luota muiden toimintamalleihin ja ohjeisiin.

Neljäs ryhmä ihmisiä ovat he, jotka rakentavat luottamuksensa sen varaan kuinka selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet heille annetaan koulutuksen yhteydessä. He keskittyvät korkeaan laatuun ja oikeellisuuteen, myös koulutuksen tuloksissa. Heillä on todella korkeat henkilökohtaiset laatustandardit ja he vaativat myös vastaavia standardeja myös muilta ihmisiltä. Jos sopimuksista ei pidetä kiinni, niin ihmiset eivät ole heidän mielestään luotettavia.

Meissä jokaisessa asuu aina pieni pala jokaista ihmistyyppiä. Yleensä kaksi on vahvempia ja kaksi hieman heikompia. Kun opit ymmärtämään itseäsi, niin sinun on myös helpompi kommunikoida myös muiden ihmisten kanssa. Toimi siis aina kuulijakunnan käyttäytymismallin mukaan, niin saat parhaat tulokset!

Kouluttajakoulutuksen pääkouluttaja Outi Impivaara

Teksti Outi Impivaara ja Annu Kajanne, kuva Annu Kajanne.

Sotilaskoti toimii varusmiesten hyväksi vapaaehtoistyöllä.

Sotilaskoti on varuskunnan sydän, ainakin monen mielestä. Sieltä varusmiehet saavat arki-iltaisin lisäenergiaa ja nyt viikonloppuna reserviläiset ja kurssilaiset saavat nauttia sotilaskodin herkuista. Jo viiden aikaan aamulla sotilaskodista tulee tuoreiden munkkien tuoksu, kun ensimmäinen sotilaskodinsisar saapuu töihin. Monet sisaret työskentelevät vapaehtoisina sotilaskodissa ja ovat olleet mukana toiminnassa jo vuosikymmeniä. 

Sotilaskotiyhdistyksiä on tänään 37 joista Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry on nuorin, perustettu vuonna 2004. Sotilaskoti on kuitenkin toiminut Santahaminassa jo vuodesta 1918. Santahaminan sotilaskodissa on 250 vapaaehtoista joista 30 on nuoria. Sotilaskodinsisaret eivät ole ainoastaan naisia, pari miestä on myös mukana toiminnassa. Välillä sotilaskoti on tupa täynnä varusmiehiä, välillä siellä käy vähemmän ihmisiä. Joskus munkkeja paistetaan kuitenkin päivässä toista tuhatta. 

Vinkki varusmiehen äidille joka on täällä kurssilla: osta lahjakortti varusmiehellesi niin hänkin ilahtuu siitä, että olit kurssilla! 

Inka Tiittanen on Santahaminan sotilaskodin puheenjohtaja. Sotilaskoti ei vielä aukea pariin tuntiin mutta Inka aukaisee meille hymyillen ovea.  Hän on ollut mukana sotilaskodin toiminnassa Sodankylässä jo vuodesta 1966. Inka muistelee, että Helsingissä oli vaikeaa päästä toimintaan mukaan, kun hän muutti tänne.  Hän pääsi mukaan toimintaan, kun oli käynyt lapsensa kanssa partiotapahtumassa, jossa piti olla vanhempi mukana. Seuraavana päivänä hänelle soitettiin ja kysyttiin mukaan toimintaan. Tämän jälkeen hän on toiminut monessa eri tehtävässä, paistanut munkkeja, ollut mukana liikkuvassa sotilaskodissa ja seissyt kassalla. Kun kysyin jos on tarpeeksi vapaaehtoisia Inka vastaa, että aina mahtuu mukaan mutta ihan kivasti niitä on.

Tiesitkö että sotilaskotiautot palvelevat varusmiehiä esimerkiksi leirialueilla? Inka on ollut mukana suunnittelemassa sotilaskodin autoja. Autoihin on rakennettu munkkihyllyjä ja hyllyjä juomille. Ne ovat suunniteltu siten että kaikella on oma paikka ja myynti kulkisi sujuvasti. Piirustuksia autoista on vielä tallella. On varmasti ollut mielenkiintoista seurata, kun autoja rakennettiin.  B-ajokortilla saa kuljettaa pienempää autoa. Kun isoa autoa tarvitaan, varusmiehiä pyydetään apuun. 

Soldathemmet fungerar som brigadens hjärta, åtminstone tycker många det. Här kan beväringarna få lite extra energi under vardagskvällarna och reservister och kursdeltagare kan njuta av soldathemmets godsaker under helger. Redan tidigt i gryningen finns det någon i soldathemmet som stäcker munkar och en doft av nybakta bullar sprider sig ut. Många soldathemssystrar jobbar som frivilliga här och har gjort det i flera årtionden. 

Det finns 37 soldathems föreningar var av Sandhamns är den yngsta och grundad först 2004. Soldathemmet har ändå fungerat längre än så och öppnat på ön redan år 1918. Inka Tiittanen är ordförande för Sandhamns soldathem. Hon har varit aktiv redan över femtio år. Inka berättar glatt om olika saker hon fått göra i soldathemmet. Hon har varit ordförande redan på 90-talet och fått både steka munkar, stå i kassan och vara ute i fällt. Inka har också varit med och planerat och förverkligat bygget av två soldathemsbilar. Visste du att soldathemmet betjänar beväpningarna också i fällt då de övar!