Näkemiin Lempi -nähdään Vinkassa

Iloisin mielin ja kiitoksin sanottiin näkemiin NASTALempi 2022 -harjoitukselle sunnuntaina Kajaanissa. 

Kainuun Prikaati tarjosi loistavat puitteet ja tukea harjoituksen toteuttamiseen. Sääkin suosi, ja koko harjoituksen yllä leijui hieno NASTA-henki.

-Yhdessä oppiminen ja tekemisen ilo, innostava ja reilu meininki, tiivisti Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri Suvi Aksela harjoituksen tunnelman.

Hän kiitti erityisesti harjoitukseen osallistuneita.

-Teistä jokainen on tärkeä osa sitä ketjua, jonka avulla pidetään yhdessä huolta Suomen ja suomalaisten kriisinkestävyydestä. Kiitos, että olet mukana. 

Turvallisuusympäristömme on ratkaisevasti ja pysyvästi muuttunut. Olemme jo yli kaksi vuotta eläneet koronapandemian keskellä ja puoli vuotta sitten Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomalaisten kriisinkestävyyttä on koeteltu.

-Suomen turvallisuusstrategian ydinajatus on, että jokaisella yhteiskunnan toimijalla on tärkeä rooli kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Siis myös sinulla ja minulla, meillä kaikilla.

Yksi hyvä tapa vahvistaa omaa, läheisten ja koko Suomen kriisinkestävyyttä on omien varautumis -ja turvallisuustietojen sekä -taitojen kartuttaminen.

-Ja sitähän te, hyvät NASTAlaiset, olette tämän viikonlopun ajan olleet tekemässä.

Toivottavasti viikonloppu on ollut antoisa ja viette täältä mukananne uusia oivalluksia ja käytännön taitoja. Todennäköisesti olette myös solmineet uusia ystävyyssuhteita. Toivon, että olette kokeneet jotain erilaista ja mieleenpainuvaa, vaikka se olisi vaatinut hiukan omalta mukavuusalueelta poistumista.

Aksela kiitti myös Maanpuolustuskoulutuksen Pohjois-Suomen Kajaanin toimipisteen ja Kainuun prikaatin henkilökuntaa käytännön tuesta harjoituksen toteuttamisessa sekä vieraanvaraisuudesta viikonlopun aikana.

-Tällaisen suuren harjoituksen rakentamiseen ja onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan vahvoja ja luotettavia yhteistyökumppaneita.

Aksela jakoi kiitoksia harjoituksen järjestämisestä myös Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan aktiivisille naisille sekä organisaation jäsenille hyvin tehdystä työstä.

NASTALempi 2022 -harjoituksen kokonaisvahvuus oli viikonlopun ajan noin 270 henkilöä. Tilastokyselyn perusteella eniten osallistujia, noin neljäsosa, on tullut harjoitukseen Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten osallistujia on Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Ensikertalaisia on 55 prosenttia ja jäsenjärjestöihin kuulumattomia lähes saman verran. 

-Naisten Valmiusliiton tehtävä on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen avulla sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi.

Valmiusliitto järjestää koulutusta pääasiassa viikonlopun mittaisten NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitusten muodossa.

Elise Ylitalo ja Hanna Komulainen marssin eturivissä kohti Raappanan kenttää.

NASTALempi2022 -harjoituksesta ajatukset ja katseet kääntyivät jo syyskuuhun ja PikkuNASTA Vinkaan. Se järjestetään 9.-11.9. Ilmasotakoululla, Tikkakoskella. Harjoituksen käytännön toteutuksesta vastaa Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta ja harjoituksen johtajana toimii Taina Hämäläinen. 

Terttu Niemelä

NASTALempi harjoituksen tiedotusvastaava

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi

Tonnikalapastaa kolmelle NASTALempi 2022 -kurssille eli 120 hengelle. Joukkomuonitus maastossa valmisti lauantaina lounaan oman kurssinsa, Selviytyminen maastossa ja Suomalainen nainen maanpuolustajana kurssilaisille.

Kurssin johtaja Susanna Karvonen ja kouluttaja Jouko Talviaho antavat kurssilaisille selkeät ohjeen pastan valmistukseen.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi ruuanvalmistuksen teoriaa sekä tutustuttiin puolustusvoimien vanhaan ja uuteen kenttäkeittiökalustoon.

-Kurssilaisille esiteltiin kenttäkeittiön turvallista käyttöäja maastomuonituksen järjestämistä, Talviaho tiivistää.

-Suurin osa kurssilaisista ei ole ollut tekemisissä kenttäkeittimien kanssa, mutta kurssilaiset ovat todella innostuneita oppimaan ja myönteisellä asenteella. 

-Nyt on päästy tositoimiin. Lounas on valmistumassa hyvää vauhtia, Talviaho kertoo aamupäivällä.

Armeija marssii vatsallaan- sanonnassa on ainakin puoli totuutta.

Talviahon mielestä huollon rooli on aliarvostettu, koska ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea ruokahuoltoon sisältyy aina hankinnoista ja suunnittelusta lähtien.

Kurssilaiset valmistautuvat lounaan valmistukseen tutustumalla resepteihin.

Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssilla luennoitsijana ollut Aila Alasalmi Vuolijoelta lounasti Joukkomuonitus maastossa -kurssin ruokia.

-Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, summasi Kainuun lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Pastahan on täyttävää ruokaa. Nyt oli myös maut ja mausteet sopivasti kohdallaan. Lisänä oli näkkäriä ja mehua.

-Sain maistaa myös erikoisruokavalion vaihtoehtoa, koska sen tarvitsijoita oli vähemmän kuin kokit olivat valmistaneet. Sekin oli oikein maukasta, hän kiittelee.

Hyvää ja maittavaa oli myös Hoikanhovin ruoka. Kiitos harjoituksen puolesta!

Terttu Niemelä

Lempi 2022

harjoituksen

tiedotusvastaava

Lempi antoi nimen harjoitukselle

Kajaanin NASTA-harjoitus tulevana viikonloppuna kantaa suomussalmelaisen Lempi Seppäsen nimeä. NASTA Lempi 2022 on kunnianosoitus Arolan tilan Lempi-emännän toiminnalle talvisodan syttyessä. Hän oli ensimmäinen silminnäkijä, kun puna-armeija hyökkäsi Suomussalmelle 30. marraskuuta vuonna 1939. Seppänen vei sanaa hyökkäyksestä järven jäitä pitkin kotoaan kolmen kilometrin päähän Juntusrantaan.

Lempi Seppänen oli aamutoimissa. Aviomies oli sen ajan mukaisesti metsätöissä poissa kotoa. 

Emäntää seurannut talon koira alkoi haukkua oudosti ja käyttäytyä levottomasti. Lempi aavisti pahaa ja nousi kotinsa palotikkaille, josta oli näkymä muutaman sadan metrin päässä olevaan naapuritaloon. Puna-armeijan sotilaat juoksivat kohti taloa.

Silloin Lempille tuli kiire. Kiire pelastaa kolme pientä lastaan turvaan ja kiire viemään sanaa hyökkäyksestä kilometrien päähän Juntusrantaan.

Raskaana ollut äiti otti 3-, 5- ja 8-vuotiaat tyttäret mukaansa ja suuntasi jäälle, koska tielle ei ollut enää mahdollista mennä.

 Lapset hän sai jätettyä matkan varrelle tuttavan hoiviin ja itse jatkoi Kiantajärven jäätä pitkin kohti Juntusrantaa. Marraskuinen jääpeite oli vielä heikko, mutta onneksi se kantoi sananviejää. Kiitos Lempin uroteon lapset pääsivät turvaan, ja tieto vihollisista saavutti Juntusrannan kyläläiset ajoissa.

-Lempi Seppäsen toiminta silloisissa poikkeusoloissa oli hyvin esimerkillistä. Sitä ohjasi maalaisjärki, rohkeus ja valtava tarve suojata perhettään sekä omaa kotiseutuaan, luonnehtii NASTA Lempi -harjoituksen johtaja Kaisu Palosaari naisen urotekoa sodan ja hädän keskellä.

Harjoitus kunnioittaa Lempi Seppäsen rohkeutta muistuttaen samalla sotasukupolvien kokemuksista.

Naisten Valmiusliitto kannustaa koulutuksin ja harjoituksin nykypäivän naisia hankkimaan arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisäämään naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. 

Meitä naisia tarvitaan tänäkin päivänä maanpuolustuksen saralla.

NASTA Lempi 2022 -harjoituksen järjestelyistä vastaa Naisten valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunta yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa.

Lempi Seppäsen esimerkki siivittäköön viikonlopun harjoitusta. Otetaan harjoituksesta kaikki irti turvallisuus- ja valmiustaitojen kartuttamiseksi oman ja yhteiskuntamme hyväksi.

Terttu Niemelä

harjoituksen

tiedotusvastaava

Vesi kielellä

Jauhelihaa, perunaa, kasviksia, tomaattimurskaa, lihalientä ja sopivasti mausteita. Siitä on hyvä jauhelihakeitto tehty.

Resepti oli helppo valinta Joukkomuonitus maastossa -kurssin johtaja Maili Aholalle ja kurssin kouluttaja JoukoTalviaholle, jotka ohjeistivat kurssilaisia valmistamaan lauantain päivällisruuan koko PikkuNASTA Fanni 2020 -harjoituksen väelle.

Keitto sai pääsihteeri Kaarina Suhoselta spontaanit kiitokset ja vesi kielellä ruokailevilta ablodit. Eikä syyttä.

-Periaate on sama kuin kotikeittiössä, mutta mittakaava astioissa ja aineksissa on aika lailla eri, selvittää Talviaho kenttäkeittiön äärellä. Kattilat ja kannut ovat monen kymmenen litran vetoisia ja esimerkiksi vispilällä ja kauhalla on pituutta reilu metri, jotta väline yltää kenttäkeittiön pohjalle asti.

Jättivispilän varressa Raija Uhlbäck. Kurssin kouluttaja Jouko Talviaho seuraa työtä.

Keiton valmistuskin etenee kenttäkeittiössä samalla kaavalla kuin kotona. Keiton annetaan kypsyä, kun kattilaan on saatu perusraaka-aineet ja mausteet. Kun keitto on melkein kypsää, tarkistetaan maku, sekoitetaan, pienennetään keittotehoa, kansi kiinni ja annetaan muhia kypsäksi.

-Ei tehdä mitään väenkeittoa, vaan kunnon keittoa, Talviaho myhäilee.

Harjoituksen lauantain päivällisellä oli noin sata ihmistä. Keittoa valmistui 50 litraa eli puoli litraa syöjää kohti.

-Tavallisesti lasketaan keittoa noin kolme desiä syöjää kohti. Nyt, kun porukat ovat olleet paljon ulkona ja liikkeellä monenlaisessa touhussa, kannattaa keittoa varata hieman enemmän.

Jauhelihakeiton lisänä tarjottiin kotoisasti näkkileipää lisukkeineen ja juomineen. Mutkatonta kotiruokaa siis.

Kurssilainen Sinikka Aikio ei aikaisemmin ole käsitellyt suuria ruokamääriä.

-Täällä ei napeilla pelata, mutta vesi kielellä tässä voi odottaa päivälliskeiton valmistumista, hän tuumii jättimäistä vihannespussia availlessaan.

Aikio on ensi kertaa Fannissa, joukkomuonituskurssilla ja varajohtajana.

Kurssin johtaja Maili Ahola kertoo kurssin paneutuneen

maasto-olosuhteissa tapahtuvaan elintarvikkeiden säilytykseen ja käsittelyyn. Kurssilaiset oppivat reseptiikkaa, laatimaan ruokalistoja sekä huoltamaan välineistöä.

Ravitsemustyöntekijän koulutuksen saanut Susanna Karvonen tutustui kurssilla ensimmäistä kertaa kenttäkeittiöön.

Susanna Karvonen tyhjentää jauhelihapakkausta keittoon. Takana harjoituksen muonitusvastaava Riitta Laihola ja Jouko Talviaho.

Tuttuja hänelle sen sijaan ovat älykeittiöt digitaalisine uuneineen ja keittolevyineen sekä itse kippaavat padan ruoan ollessa valmista.

-Kenttäkeittiöön on ollut hyvä tutustua, koska milloinkaan ei tiedä koska tulee poikkeustilanne tai päätyy valmistamaan ruokaa yleisötilaisuuteen, kolmatta kertaa NASTA-harjoitukseen osallistunut Karvonen sanoo.

Kenttökeittiöön tyhjennettävät åpakkaukset ovat isoja. Kurssin johtaja Maili Ahola (toinen vas.)

Teksti ja kuvat Terttu Niemelä

Dagota Fire Hole ja muita onnistumisen elämyksiä

-Luulin, että olen perillä melkein kaikesta retkeilyyn liittyvästä. Mutta en näköjään ollutkaan, nauraa kuusamolainen Airi Kallunki kaivaessaan kuoppaa Maijanlammen hiekkakankaalla Maastotaidot ja luonnonmuona -kurssilla. Kallunki työskentelee metsähallituksella Kainuu-Koillismaan puistoalueen asiakaspalvelupäällikkönä. 

Kallunki kaivaa kapeaa “tunnelia” maahan ja Merja Tuomivaara vieressä noin puoli metriä syvää kuoppaa, johon tunneli ulottuu. Naisten käsissä syntyy Dagota Fire Hole. Se on Kallungille, Tuomivaaralle ja melkein kaikille muillekin 30 kurssilaiselle uusi tapa tehdä tulipaikka maastoon.

Airi Kallunki ja Merja Tuomivaara rakensivat intiaanien alunperin keksimän tulistelupaikan.

Alkujaan intiaanien kehittämän nuotion teho perustuu maahan kaivettuun vetoaukkoon ja tulipesään.

Tunneli kaivetaan tuulen suunnasta, jolloin ilma pääsee tulipesään voimistamaan palamista.

Dagota Fire Holen voi sytyttää vaikka kiehisillä. Johanna Riekki osaa kiehisten teon.

Dagota Fire Hole ei ole läheskään yhtä herkkä tuulille, koska tuli on kuopassa eikä maan pinnalla. Sen teho perustuu ilmatunneliin, joka johtaa vetoa tulikuoppaan, selvittää kurssin kouluttaja Visa Björn kurssilaisille, jotka kaivavat pareittain omat “tulipoteronsa” maastoon. 

Sytyttämässän nuotiossa kurssilaiset keittävät pakillisen vettä, mikä havainnollistaa intiaanien keksinnön erinomaisuutta ruuanlaitossa. 

Sari Kykkänen Liperistä löysää päällystakkia kaivamisen lomassa. Patikointia harrastava Kykkänen iloitsee kurssilta saamistaan uusista retkeilyvinkeistä.

-Tuntuu kuin Kiinaan asti pitäisi kaivaa, hän vitsailee, mutta sanoo nauttivansa uuden edessä. 

Parinaan hänellä on Katri Toppila Revonlahdelta. Paljastuu, että toista kertaa NASTA-harjoituksessa oleva Katri on houkutellut mukaansa kolme sisartaan ja vielä yhden sisaren tyttären.

Sisarukset Katri Toppila, Anna-Kaija Palonen, Airi Toppila sekä Päivi Paaso Aura-tyttärensä kanssa viihtyivät Maastotaidot ja luonnonmuona -kurssilla Maijanlammella.

Iloisin mielin ja mielenkiinnolla naiset kertoivat odottaneensa kurssia, joka on täyttänyt toiveet. Samanlaisissa tunnelmissa ovat Marja-Leena Virranniemi Kuusamosta, Mari Kallioinen Jyväskylästä sekä Johanna Riekki Oulusta.

Ensimmäisinä tulen omaan Dagota Fire Holeensa saaneet Sari Ruokamo ja Tiina Alasirniö Posiolta ovat silminnähden tyytyväisiä tulisteluunsa. 

-Vetää selvästi paremmin kuin tavallinen nuotio. Yhdessä, ihan ite tehtiin, naiset hymyilevät onnistumisen ilosta.

Maijanlammen Maastotaidot ja luonnonmuona -kurssin 30 osallistujat ovat kahta-kolmea lukuunottamatta ensimmäistä kertaa NASTA-harjoituksessa. Kurssin johtaja Marjo Törmikoski uskoo koronan vaikuttaneen kurssin suosioon.

-Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt, ja moni haluaa oppia retkeilytaitoja omaksi hyödykseen tai osatakseen auttaa muita vaikkapa tulen teossa.

Visa Björnin mukaan suomalaisten erä-ja retkeilytaidot ovat vaihtelevia.

Maastotaidot ja luonnonmuona -kurssin vetäjä Visa Björn esittelee kurssilaisille Dagota Fire Holen toimintaperiaatetta.

-Osa hallitsee ja osa ei taas ole tottunut käyttämään esimerkiksi sahaa tai tekemään tulta.

Kurssilaiset eivät Björnin mukaan arastelleet leiriytymistä telttaan tai työvälineitä, vaan tarttuivat sahaan, kirveeseen ja puukkoon varmoin ottein.

Tiina Alasirniö ja Sari Ruokamo Posiolta saivat veden kiehumaan tulilla.

Teksti ja kuvat: Terttu Niemelä