Aivan uskomattoman mielenkiintoista

Miltä NASTA-harjoitus tuntuu kurssilaisista, kun armeijan kasarmin sijasta opiskellaan kukin kotoamme? Kysyimme kuulumisia kahdelta Informaatiovaikuttaminen-kurssin kurssilaiselta Liisa Hyytiäiseltä ja Marina Djakonoffilta. He pitivät etäkurssin antia ja toteutusta erinomaisena.

”Kurssi on ollut todella hyvä. Järjestelyt ovat sujuneet hyvin ja asioista on informoitu selkeästi. Kouluttajat ovat olleet kiinnostavat ja asiantuntevat”, Liisa Hyytiäinen kertoo. Liisa Hyytiäinen osallistui Informaatiovaikuttaminen-kurssille Pirkkalasta Pirkanmaalta. Hänellä on aiempaa kokemusta Naisten Valmiusliiton kursseista PikkuNASTA Huovitar-harjoituksen kyberturvallisuuden kurssista. Tuolloin opiskeltiin myös etänä.

”Informaatiovaikuttaminen-kurssi on sujunut yllättävän hyvin ja olen tykännyt siitä, vaikka olisi ollut ihana tulla Haminaan”, Marina Djakonoff toteaa.

Helsinkiläisellä Marina Djakonoffilla on monen vuoden kokemus NASTA-harjoituksista kurssilaisena ja yhdessä myös organisaation jäsenenä. Hän on osallistunut myös MPK:n varautumiskursseille. Etäkurssilla hän ei ole ollut aiemmin.

Marina Djakonoff kertoo pyrkineensä muutamalle muutamalle informaatiovaikuttamisen ja kyberturvallisuuden kurssille aiemminkin. Merituuli 2021 -harjoituksessa tärppäsi Informaatiovaikuttaminen-kurssi. Marina on tehnyt työuran yritysturvallisuuden ja turvatekniikan parissa ja nyt menossa ovat myös IT-alan AMK-opinnot.  Kuva: Marinan kotialbumi

Merituuli 2021 –harjoituksen Informaatiovaikuttaminen-kurssin järjestelyistä ja organisoinnista ovat vastanneet kurssinjohtaja Iina Palonen ja varakurssinjohtaja Satu Maria-Töyrylä. Kurssin pääkouluttajana on toiminut sotatieteiden tohtori, informaatiovaikuttamisen asiantuntija Saara Jantunen.

Etäkurssin etuna paikkariippumattomuus

Liisa Hyytiäinen ja Marina Djakonoff toteavat, että Informaatiovaikuttaminen-kurssi on aiheeltaan sellainen, että sen sisältö on väkisinkin hyvin luentopainotteinen. Siksi etätoteutus sopii siihen luontaisesti hyvin. Luentojen lomassa on jätetty tilaa aiheisiin liittyville keskusteluille.

Pirkkalalainen Liisa Hyytiäinen työskentelee tällä hetkellä viestinnän parissa, ja hän opiskelee työn ohella taloutta ja hallintoa. Hän osallistuu Merituuli 2021 -harjoituksen Informaatiovaikuttaminen-kurssille, koska häntä kiinnostaa IT-alaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Kuva: Liisan kotialbumi

Liisa Hyytiäinen korostaa etäkurssin etuna paikkariippumattomuutta. Etätoteutus antaa mahdollisuuden osallistumiseen, jos kuuluu riskiryhmään esimerkiksi terveyden perusteella tai on haastavaa irrottautua koko viikonlopuksi kotoa.”, Liisa Hyytiäinen toteaa.

Marina Djakonoffin mielestä voisi olla hyvä, että naisten varautumiskoulutusta järjestettäisiin etäkursseina jatkossakin.

Ihmisten tapaamiset jäävät pois

Liisa ja Marina pitävät etäkurssin negatiivisempana asiana ehkä sitä, ettei pysty tapaamaan toisia kurssilaisia. Liisa kaipailee toisten kurssilaisten kanssa keskusteluja tauoilla.

Marinalla on kokemusta aiemmista NASTA-harjoitusten lähikoulutuksista, joten hänen kaipaus-listansa on vähän pidempi. ”Yhteiset illanvietot, aamuheräämiset kasarmilla, maastopuvut. Aito miljöö luo toisenlaisen fiiliksen”, Marina toteaa.

Mitä seuraavaksi?

”Kovasti odotan sitä, että pääsisin osallistumaan lähikoulutukseen”, Liisa Hyytiäinen haaveilee, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ettei tässä etäkurssissa ole mitään vikaa ja kaikki on sujunut erinomaisesti.

”Ehdottomasti haluan mukaan seuraavaan NASTA-harjoitukseen. Voisin mennä uudelleen Informaatiovaikuttaminen-kurssillekin, sillä tämä aihe on niin mielenkiintoinen. Kurssi avasi näkökulmia siihen miten informaatiovaikuttamista nykymaailmassa käytetään ja missä laajuudessa, ja millaista yhteiskunnallista ja kansainvälistäkin merkitystä sillä on. Myös asian psykologinen puoli oli tosi mielenkiintoinen ja kiehtova ulottuvuus. Tämä on laaja kokonaisuus. Aivan uskomattoman mielenkiintoista”, Marina Djakonoff toteaa. 

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava, Merituuli 2021-harjoitus

Pohjoinen turva vaihtui lapsen kohtaamiseen kriiseissä

Kristiina Kokljuschkinin ja Riitta Janssonin tie Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin johtajiksi on ollut polveileva. Merituuli 2021 -harjoituksen organisaatiossa he ovat olleet viime syksystä lähtien. Alun perin heidän piti toimia Pohjoinen turva -kurssilla kurssivääpeleinä hoitamassa kurssilaisten logiikkaa.

Kristiina Kokljuschkin asuu Helsingissä ja työskentelee IT-alalla. NASTA-henkeen hän tutustui ensimmäistä kertaa neljä vuotta sitten kurssilaisena. Sen jälkeen NASTA-harjoitukset ja MPK:n kurssit ovat tulleet tutuiksi niin kurssilaisena kuin kurssinjohtajana. Vantaalaiseen Riitta Janssoniin Kristiina tutustui NASTA-kurssilla. Riitalla on myös useamman vuoden kokemus eri NASTA-kursseista kurssilaisena. Nyt Riitta on ensimmäistä kertaa organisaatiossa. Kurssin jälkeen yhteydenpito jatkui ja yhteistyö NASTA-harjoitusten kurssien johtajina.

Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin johtajana toimii Kristiina Kokljuschkin. Hän pitää hyvänä asiana, että kurssinjohtaja on ollut itse kurssilaisena NASTA-harjoituksessa.

Pohjoisen turvan sijasta lasten kriisejä

Pohjoinen turva -kurssi on uusi kurssi NASTA-harjoitusten kurssivalikoimassa. Se piti järjestää ensimmäisen kerran syksyllä 2020 Vinka-harjoituksessa Tikkakoskella. Tämän kurssin suunnittelu oikeastaan toimi alkusysäyksenä Kristiinan ja Riitan yhteistyölle. Korona-tilanteen takia Vinka-harjoitus jouduttiin perumaan kokonaan. Kristiina ja Riitta olivat mukana Pohjoinen turva -kurssin järjestelyissä myös Merituuli-harjoituksessa, mutta kurssi jouduttiin perumaan, sillä osallistujat olivat Itämeren maista. Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssilta puuttui kurssinjohtaja ja varajohtaja, joten Kristiina ja Riitta hyppäsivät uusiin rooleihin Merituuli 2021 -harjoituksen organisaatiossa.

”Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssi toteutetaan normaalisti lähikurssina”, Kristiina kertoo.

”Kurssi on Pelastakaa Lapset järjestön konseptikurssi, joka on mukana Naisten Valmiusliiton  koulutusohjelmassa. Heiltä tulee myös kurssin kouluttajat”, Riitta jatkaa.

Riitta Janssonin taustajärjestö on Sotilaskotiyhdistys. Kristiina Kokljuschkinin kanssa Riitan tie kohtasi NASTA-harjoituksessa, jossa Kristiina oli kurssinjohtajana ja Riitta kurssilaisena. Merituuli 2021 -harjoituksessa Riitta toimii Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssin varajohtajana.

Etäkurssilla etuja ja haasteita

Kristiina ja Riitta kertovat, että Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssia ryhdyttiin suunnittelemaan etäkurssiksi jo varhaisessa vaiheessa vuoden vaihteessa.

”On hyvä etu, että kurssinjohtaja on ollut kurssilaisena. Tällöin osaa katsoa kurssin sujuvuutta kurssilaisen näkökulmasta”, Kristiina toteaa. Naisten Valmiusliiton toiminta mahdollistaa nousujohteisuuden kurssilaisesta kurssinjohtajaksi ja/tai kouluttajaksi.

”Kurssilaisten osallistaminen kurssin ohjelmaan on kouluttajien suurin haaste. Normaalin toiminnan sijasta istutaan kotona luurit päässä ja katsotaan kuinka toinen tekee asian. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka lauantain aamupäivän kouluttaja toteutti lasten ensiavun etänä, vaikka kokemus kouluttajalle oli uusi.  Saimme hyviä ja konkreettisia vinkkejä muun muassa lapsen ensiavun erityispiirteistä ja kohtaamisen haasteista kriisitilanteissa. ”Kaikkea ei välttämättä pysty tekemään, mutta tee se hyvin minkä voit” oli hyvä arkinen ohje kouluttajalta. ”

”Lauantain ja sunnuntain ohjelmaan sisältyy esimerkiksi lapsen kehitystä ja reaktioita kriisitilanteissa sekä auttajan jaksamista Pelastakaa Lapset ry:n ammattilaisten kouluttamana”, Kristiina jatkaa. Kurssilaisille on toki tarjolla kurssiohjelmassa toimintaa verkon välityksellä. Osallistujat jaetaan tarvittaessa pienempii ryhmiin, joissa keskustellaan ja kehitetään opittavia asioita eteenpäin.

”Etäkurssissa kontaktointi toisiin kurssilaisiin jää vähemmälle. Toisaalta kurssi tarjoaa kurssilaiselle mahdollisuuden yksilöosaamisen kehittämiseen”, Riitta toteaa.

Muina etuina kurssilaisille Kristiina ja Riitta listaavat maantieteellisyyden. Etäkurssille voi tulla mukaan sellaisia ihmisiä, jotka muuten eivät tulisi mukaan pitkien välimatkojen tai muiden syiden takia.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava, Merituuli 2021 -harjoitus

”Kiitettävää on vielä paljon” – Lotta Svärd -järjestön perustamisesta sata vuotta

Lotta Svärd järjestö perustettiin sata vuota sitten. Lotta Svärd säätiö jatkaa lottatyön tukemista ja edistää naisten maanpuolustuksellista työtä. Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo juhlavuoden kaksi keskeistä tavoitetta olevan, että lotat saavat kiitoksen tekemästään työstä ja kannustetaan ihmisiä toimimaan lotta-hengessä.

Ilmanvalvontalotat työssään. Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Lotta Svärd -järjestö piti lakkauttaa sotien jälkeen vuonna 1944. Kuukautta ennen järjestön lakkauttamista perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyinen Lotta Svärd säätiö, huolehtimaan lottien paluusta siviiliin: työllistämisestä, kuntoutuksesta ja asuttamisesta. Sodan loppuvaiheessa oli 150 000 lottaa ja pikkulottaa, nykyisin vajaa 10 000.

”Rouva Haukio totesi lottien määrän kuultuaan, että kiitettävää on vielä paljon”, toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo tapaamisestaan Lotta Svärd 100v -juhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukion kanssa.

Lotta Svärd –yhdistyksen Iisalmen tyttöosaston kesäleiri vuonna 1938. Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Lottien siviilipalvelu säätiön tärkeä toimi

Sotien loppuminen vuonna 1944 merkitsi jatkosodassa olleiden 95 000 lotan palaamista rintamalta kotiin. Tosin kaikki eivät palanneet kotiin, sillä noin 300 naista menetettiin rintamalla ja kodittomia oli 6 000 naista. Naisten kouluttaminen ja asuttaminen oli Huoltosäätiön tärkeä tehtävä.

Rintamalla lotat olivat harjaantuneet haasteellisissa oloissa muonituksen järjestämiseen. Huoltosäätiön toimesta perustettiin muonitusyhdistys, Työmaahuolto ry, joka hoiti muun muassa Lapin jälleenrakentajien muonituksen. Säännöstelyjen vuoksi yhdistys lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin Työmaahuolto Oy, jolla oli parhaimmillaan yli 250 ruokalaa. Emäntiä ja muuta henkilökuntaa koulutettiin ruokaloita varten. Työmaahuolto oli uranuurtaja mm. keskuskeittiöiden ja ruoanjakelun kehittämisessä. Vuonna 1978 Työmaahuolto myytiin Fazerille. Se oli tehnyt tehtävänä ja tarjonnut sodan jälkeen työtä, toimeentuloa ja koulutusta tuhansille naisille.

Suomen Naisten Huoltosäätiö aloitti vaatimattomalla pääomalla, mutta viisaat talousnaiset sijoittivat ja kasvattivat erilaisin liiketoiminnoin kuten Työmaahuolto Oy:n avulla yhtiön varallisuutta. Nykyisin Lotta Svärd säätiön omaisuus on kymmeniä miljoonia euroja.

”Säätiön ideana on, että se voisi toimia ikuisesti. Siksi varallisuuden hoito on tärkeää säätiön toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.

Lotta Svärd säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen pitää naisten kouluttautumista kriisien varalle erittäin tärkeänä asiana. Siksi säätiö tekee tiivistä yhteistyötä Naisten Valmiusliiton kanssa.

Kolme tärkeää tehtävää

Lotta Svärd säätiön toiminta määritellään säätiön säännöissä. Merkittävin säätiön tehtävä on edelleen elossa olevien vajaan 10 000 lotan ja pikkulotan avustaminen ja kuntouttaminen. Lottien perinteestä ja historiasta kerrotaan säätiön ylläpitämässä Lottamuseossa, joka avautui vuonna 1996 Tuusulan rantatien varteen.

Keskeisenä tehtävänä säätiö tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja erityisesti naisten kouluttautumista kriisien varalle.

Tuusulan Lottamuseoon kootussa näyttelyssä esitellään lottien 100-vuotistoimintaa: Kuva: Lottamuseon kokoelmat

Tulevaisuuden toiminnan painopisteet

Lottien avustaminen ja auttaminen on ollut keskeinen osa säätiön toimintaa. Vuodet tekevät tehtävänsä ja autettavien määrä vähenee koko ajan. Lottien perintö tulee näkymään säätiön toiminnassa tulevaisuudessakin, mutta mihin avustus- ja auttamistoimintaa kohdistetaan jatkossa? Anne Nurminen kertoo, että säätiön toiminnasta on tehty tulevaisuusstrategia. 

”Lotilta on kysytty, mihin he haluaisivat säätiön keskittyvän tulevaisuudessa. Yksiselitteinen vastaus on ollut ”auttakaa lapsia”. Lapset ovat olleet lotille aina tärkeitä”, Anne Nurminen sanoo. Lapsiperheitä säätiö on tukenut eri tavoin koko olemassaolonsa ajan. Helsingissä säätiö ylläpiti 1940-luvulla päiväkotia alle kouluikäisille. Päiväkoti oli tarkoitettu varattomille ja yksinhuoltaperheille.

Lottien toivetta kohdentaa heidän jälkeen säätiön toimintaa lapsiperheiden auttamiseen on jo edistetty säätiössä. Säätiö on esimerkiksi pilotoinut kriisin kohdanneiden lasten auttamista.

”Naisten kouluttaminen maanpuolustustyöhön on tärkeää jatkossakin. Naisten roolia osana Suomen valmiustoimia ei ehkä riittävästi ymmärretä. Vuonna 1927 lottajärjestö liitettiin osaksi liikekannallejärjestelmää. Naisten rooli maanpuolustuksessa on ollut merkittävä koko itsenäisyytemme ajan..”

”Naisten Valmiusliiton työ on todella tärkeää ja välttämätöntä. Säätiö tekee Naisten Valmiusliiton kanssa yhteistyötä ja tukee liiton toimintaa. Yhteistyö tulee olemaan jatkossakin tärkeää ja säätiö haluaa olla aktiivisesti mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa”, Anne Nurminen kertoo.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava Merituuli 2021 -harjoitus

Lähteenä:  Anne Nurmisen haastattelu 9.4.2021 ja Mattila, Leena 1995. Lotat terveellisen työpaikkaruokailun äitejä. KOTI-lehti 11/1995.

Sinä olet tärkein turvallisuuden tekijä

Merituuli 2021 -harjoituksen yhteisluennolla Aalto yliopiston professori, kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll toi esille moderniin turvallisuuteen liittyviä asioita. Mielenkiintoisen luennon alkajaisiksi hän esitti kurssilaisille, että jokainen meistä on tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä.

Jarno Limnéll toi esille, että turvallisuus on suomalaisille kaikkein tärkein tarve. Hän harmitteli turvallisuuden sijasta liian usein puhuttavan turvattomuudesta.

”Turvallisuus pitää nähdä positiivisena asiana”, Jarno Limnéll korostaa.

Modernissa turvallisuudessa Limnéllin mielestä yksilön vastuu korostuu entisestään ja enemmän kuin aiemmin. Herää kysymys, että millaisia asioita meidän on yksilöinä hallittava?

”Monet asiat turvallisuudessa liittyvät luottamukseen. Kamppailemme fyysisen korona-viruksen lisäksi informaatiopandemiaa vastaan. Väärä tieto on jo tappanut tuhansia. Miten saadaan ihmiset luottamaan oikeaan tietoon”, professori Jarno Limnéll pohtii Merituuli 2021 -harjoituksen luennossaan.

Kansalaistaidot korostuvat

”Oma lähipiiri vaikuttaa kaikkein merkittävimmin ihmisen turvallisuuden tunteeseen”, Jarno Limnéll toteaa ja jatkaa, että turvallisuus tehdään oikeasti lähellä. Turvallisuus on yksilölähtöistä eli yksittäisen ihmisen toiminnalla on turvallisuuteen suuri merkitys.

”Yksilön kyky sietää erilaisia tilanteita vaihtelee. Kriisitilanteissa, kuten nyt koronassa, viestinnän merkitys korostuu. Viestinnän tulee olla arkista, ihmisläheistä ja vastata kysymykseen, miten tämä asia vaikuttaa minun elämään”, Jarno Limnéll korostaa.

Jarno Limnéll toteaa, että turvallisuus on yksinkertaisesti yksilön arjen tekoja kuten käytöstavat, vastuullisuus ja toistemme tukeminen.

Uhkakuvat ja kriisit liittyvät turvallisuuteen

Osa uhkista on Jarno Limnéllin mukaan vanhan kertaamista, sillä Suomen geopoliittinen asema on entisellään ja siihen liittyvät uhkakuvat. Toiset uhkakuvat ovat seurausta nopeasti tapahtuvista muutoksista, joista keskeinen on teknologian vallankumouksellinen kehitys. On ennustettu, että ihmiskunta muuttuu enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin se muuttui kuluneen 300 vuoden aikana.

”Elämme kahdessa maailmassa. Meillä on selkeä näkyvä fyysinen maailma ja digitaalinen maailma, jota voidaan kutsua myös kybertoimintaympäristöksi. Näitä kahta maailmaa ei pidä nähdä erillisenä, sillä ne menevät yhtä tiiviimmin yhteen”, Jarno Limnéll muistuttaa. Hän selkeyttää asiaa esimerkillä, että fyysinen maailma toimii yhtä enemmän digitaalisen maailman turvin kuten vaikkapa junaliikenne. Fyysinen ja digitaalinen maailma tulee nähdä yhtenä.

Haasteena on, että digitaaliseen maailmaan liittyy paljon uhkia kuten tietomurtoja ja verkkorikollisuutta. Voidaankin todeta, etteivät maailmaa välttämättä hallitse hallitsijat, vaan tahot, jotka hallitsevat meistä ihmisistä kerättävää dataa.

Seuraava harmaa sarvikuono?

Jarno Limnéll toteaa, että koronasta puhutaan vähän ehkä virheellisesti mustana joutsenena, kun pitäisi kuvata asiaa harmaana sarvikuonona. Harmaa sarvikuono on uhka, joka tiedetään tulevan ja olevan merkittävä, mutta siihen ei ole varauduttu.

”Mikä on seuraava harmaa sarvikuono? Onko se kyberpandemia eli viestintäverkkojen ja -palvelujen vakava häiriö.”

Digitaalisuus on luonut Suomelle uudenlaisen haasteen. Miten kykenemme turvaamaan Suomea, kun valtiollinen ja ei-valtiollinen toiminta kyberympäristössä kasvaa jatkuvasti. Kybervaikuttaminen puolestaan on päivittäistä normaalioloissa tapahtuvaa toimintaa.

”Meidän on kyettävä valvomaan ja turvaamaan kybersuvereniteettimme. Tällaisen toimintaympäristön muutos edellyttää sekä pehmeän että kovan kyberturvallisuuden kehittämistä laaja-alaisesti”, Jarno Limnéll toteaa.

Hybridivaikuttamisessa horjutetaan rauhaa ilman sodan julistusta. Miten tämä näkyisi suomalaisessa yhteiskunnassa? Keinoina tähän ovat mm. demokratian heikentäminen esim. vaalit, tietomanipulaatio, viranomaisluottamuksen heikentäminen ja sähkökatkot.

”Vaaleja ja äänestämistä ei kannata nykyisellään digitalisoida. Äänestämisen ja demokratian turvaamiseksi luotetaan parhaiten kynään ja vaalilippuihin.”

Sietokyky vaikuttaa eniten turvallisuuteen

Turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkein on yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön sietokyky. Sietokyky käsitetään henkisenä ja toiminnallisena. Miten me toimimme, kun jotain ikävää tapahtuu?

Tunne turvallisuudesta on toiseksi tärkein. Tunteeseen liittyvät mielikuva turvallisuudesta ja koettu turvallisuuden tunne.  Muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kulttuuriin liittyvät tavat toimia ja arvot sekä todellisuus kuten muutosnopeus, ennalta-arvaamattomuus ja kompleksiuus.

”Miten luottamusta vahvistetaan Suomessa ja miten siihen saadaan osallistettua mahdollisimman moni”, Jarno Limnéll pohtii turvallisuuden oleellista kysymystä.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava, Merituuli 2021 -harjoitus

Merituuli 2021 -harjoituksen johtajan tervetulotoivotus

Tervetuloa Merituuli2021-NASTA harjoitukseen!

Emme tienneet kaksi vuotta sitten, että koronapandemia tulee osaksi harjoitustamme. Aloitimme innokkaasti suunnittelun ja kursseja olisi maastossa ja sisätiloissa. Odotimme innokkaasti, kuinka runsas joukko naisia kohtaisi toisensa. Harjoituksen suunnittelu eteni ja koronapandemia valtasi maailman – kuinka harjoituksemme tulisi onnistumaan, onnistuisiko ollenkaan?

Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju

Nyt olemme harjoitusviikonlopussa – etäkurssit pyörähtivät käyntiin tänään ja lähikursseja ei ole. Vaikka koronapandemia rajoittaa tekemistä, niin me Merituuli 2021 -harjoitukseen osallistuvat toimimme!

Toiminta sujuu hyvin myös etänä ja saamme samalla harjoitusta toiminnasta poikkeusoloissa. Vain johtoryhmä toimii Haminassa, RUK:n päärakennuksessa, historian havinaa täynnä olevassa rakennuksessa. Saatte muistoksi Merituuli 2021 -maskin Suomenlippu-logolla varustettuna.

Lämpimästi tervetuloa mukaan NASTA-harjoitukseen, joka kokonaisuudessaan toimii etänä ja on Naisten Valmiusliiton ensimmäinen iso NASTA-harjoitus, joka toteutuu etänä!

Reipasta kurssimieltä kaikille ja isot kiitokseni kaikille siitä, että olette mukana.

Hanni Kangasmäki

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan terveiset NASTA Merituuli 2021 –harjoitukseen 9.-11.4.2021

Hyvät NASTA Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja sekä kaikki harjoituksen tekijät ja osallistujat!

Lämmin kiitos työstänne jo tässä vaiheessa.

Paula Risikko aloitti Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuoden 2021 alussa. Hän välitti terveisensä NASTA Merituuli 2021 -harjoitukseen Seinäjoelta.

Naisten Valmiusliitto on naisten turvallisuustaitojen kehittäjä ja valmiuskoulutuksen koordinoija. NASTA-harjoitukset ovat liiton vahva työkalu lisätä kokonaisturvallisuutta maassamme.

NASTA-harjoitukset antavat osallistujille maamme ajantasaisen turvallisuuden tilannekuvan sekä turvallisuus- ja yhteistyötaitoja ja paljon muuta. Tärkeää on aina myös henkisen kriisikestokyvyn vahvistuminen.

Turvallisuuden merkitys on entisestään korostunut nopeasti muuttuvassa maailmassa. Uhkat ovat muuttaneet muotoaan. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle on tullut uusia uhkia. Nykyään puhutaan esimerkiksi kyberhyökkäyksistä ja hybridivaikuttamisesta.

Sisällöltään ja järjestelyiltään monipuolisille koulutus- ja harjoitustoimille on suuri tarve ja tilaus. Samoin entistäkin enemmän on tilausta järjestöjen ja ihmisten väliselle yhteistyölle. Yhdessä olemme vahvempia kokonaisturvallisuuden tekemisessä ja tuottamisessa.

Koronaepidemia ja sen edellyttämät vaatimukset ovat aikaansaaneet tarpeen myös uudistaa tapoja organisoida harjoituksia ja koulutuksia. Harjoituksen toteutus on tuottanut paljon lisää suunnittelua ja työtä. ISO kiitos teille kaikille asiantuntijuudestanne, ahkeruudestanne ja sisukkuudestanne.

Olen toiminut muutaman kuukauden Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana ja häikäistynyt liiton ammattimaisesta ja vaikuttavasta toiminnasta. Tehtäväni liiton puheenjohtajana on mm. luoda edellytyksiä Naisten Valmiusliiton toiminnalle ja koulutuksille. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että koulutuksia entistäkin enemmän hyödynnetään työelämässä sekä jatkokoulutuksissa ja -opinnoissa.

Niin ikään jatkan työtä turvallisuuskoulutettujen naisten rekisterin saamiseksi. Pyrin vaikuttamaan myös siihen, että kaikenikäisten turvallisuustaidot kehittyvät. Tärkeää on saada niihin liittyviä oppisisältöjä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Tänään käynnistyy NASTA Merituuli 2021! Toivotan kaikille mitä parhainta viikonloppua turvallisuustaitojen ja yhteistyön parissa.

Paula Risikko

Merituuli 2021 -harjoitus starttaa etäkurssitoteutuksella

Merituuli 2021 -harjoituksen valmistelu on ollut vaiherikasta. Harjoituksen organisaatio on Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhosen johdolla elänyt hetkessä ja tehnyt muutoksia suunnitelmiin lähes päivittäin. Korona-tilanteesta huolimatta harjoitus käynnistyy aikataulun mukaisesti. Kurssitarjonnassa on etäkurssein toteutettavat viestinnän, informaatiovaikuttamisen ja lapsen kohtaaminen kriisissä kurssit.

Kaarina Suhonen korostaa, että Merituuli 2021 -harjoituksen etäkurssitoteutuksista saadaan tärkeää kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju

Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksilla on merkittävä rooli naisten kouluttautumisessa erilaisiin häiriö- ja varautumistilanteisiin. Kulloisenkin harjoituksen päävastuussa on Naisten Valmiusliitto, jonka apuna on paikallinen alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunta kokoaa jäsenjärjestöistään harjoituksen organisaation, joka Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhosen johdolla valmistelee harjoituksen. Merituuli 2021 -harjoituksen vastuussa on Kakkois-Suomen alueneuvottelukunta. Apujoukkoja harjoituksen organisaatiossa on lähimaakunnista Etelä-Savosta, Hämeestä ja Uudeltamaalta.

Korona-tilanteen vuoksi vuoden 2020 molemmat NASTA-harjoitukset Savotar ja Vinka jouduttiin perumaan. Kaarina Suhonen ei muista, milloin aiemmin harjoituksia olisi jouduttu perumaan. PikkuNASTA-harjoitukset viime lokakuussa Taivalkoskella ja Helsingissä saatiin toteutettua erikoisjärjestelyin.

”Merituuli 2021 -harjoituksen kaikki kurssit oli tavoitteena toteuttaa lähiopetuksena. Viime syksynä Vinka 2020 -harjoituksen perumisen jälkeen nähtiin, ettei tämä epidemia mene niin nopeasti ohi kuin aluksi arveltiin. Viime vuoden lopulla ryhdyttiin miettimään Merituuli-harjoituksen kurssien mahdollisuutta toteuttaa etätoteutuksena. Kaikki kurssit eivät toiminnallisuutensa takia sovellut etäkursseiksi”, Kaarina Suhonen toteaa.

Koko Merituuli 2021 -harjoituksen perumista ei missään vaiheessa mietitty, sillä turvallisuustarpeet eivät ole hävinneet mihinkään. Vaarat ja uhat ovat edelleen olemassa, vaikka korona-tilanteen takia niitä ei juuri nyt nostetakaan esille.

Arvokasta kokemusta etätoteutuksesta

”Merituuli 2021 -harjoituksen etäkurssitoteutuksista saadaan kokemusta ja osaamista harjoituksen järjestämisestä etänä. Siksi on tärkeää, että harjoitus voidaan toteuttaa. Tätä etätoteutusmallia voidaan jalostaa eteenpäin. Joudumme ehkä taistelemaan vielä pitkää koronaa vastaan. Koko harjoituksen toteutus on oltava turvallinen ja tarjottava tasapuoliset mahdollisuudet osallistumiseen”, Kaarina Suhonen korostaa.

Kaarina Suhonen arvelee, että etäkoulutukset tulevat jäämään osaksi Naisten Valmiusliiton varautumiskoulutuksia. PikkuNASTA-harjoituksia ja yksittäisten koulutuksia voidaan jatkossa järjestää etäkoulutuksina. Etäkouluttajia on ollut jo vuoden 2017 Leijona-harjoituksesta lähtien.

”Yksi tulevaisuuden tavoite on antaa kouluttajakoulutuksissa valmiuksia etänä toimimiseen. Uusien vapaaehtoisten saamiseksi on tärkeää, että etäosallistuminen on mahdollista.”

Kaarina Suhoselle Merituuli 2021 -harjoitus on viimeinen NASTA-harjoitus Naisten Valmiusliiton pääsihteerin roolissa, sillä hän vaihtaa kesäkuun alussa toisen työnantajan palvelukseen. Kuva: Miia Rantanen-Kiviharju

NASTA-henki tärkeä – toteutuksessa kehittämismahdollisuuksia

Kaarina Suhonen pohtii, että NASTA-harjoituksen kurssien sisällöstä osan voisi ehkä toteuttaa etänä ennen varsinaista harjoitusta. Tällöin perjantaina voisi aloittaa myöhemmin, jolloin työssäkäyvien naisten osallistuminen kursseille helpottuisi, kun ei tarvitse ottaa vapaapäivää perjantaiksi. Pelkästään etänä toteutettavaa NASTA-harjoitusta hän ei näe tulevaisuuden ainoana toimintamuotona.

”NASTA-harjoituksessa tärkeää on NASTA-henki. Harjoituksissa koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan kokemus olla osa suurempaa joukkoa. Uudessa toimintaympäristössä jokainen saa kokemuksen siitä, mitä on olla vieraiden ihmisten kanssa täysin uudessa ympäristössä. Tämä tilanne olisi mahdollinen myös poikkeusoloissa. Lähikoulutusta kaivataan, samoin lähitapaamiset ovat tärkeitä myös vapaaehtoisista koostuvalla harjoituksen organisaatiolle”, Kaarina Suhonen summaa perinteisen NASTA-harjoituksen merkitystä kurssilaiselle.

Taina Harmoinen, tiedotusvastaava, Merituuli 2021 -harjoitus

Merituuli 2021 -harjoitus järjestetään supistetulla kurssitarjonnalla

Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksien kurssit ovat käytännönläheisiä, toiminnallisia harjoitteita sisältäviä kursseja. Valitettavasti korona-tilanne on Suomessa edelleenkin haasteellinen eikä käännettä parempaan näy vielä keväällä, joten Merituuli 2021 -harjoituksen kurssitarjontaa on supistettu.

Naisten Valmiusliitto ja Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri ovat päättäneet koronasuositusten mukaisesti perua NASTA Merituuli 2021-harjoituksen fyysisesti paikan päällä pidettävät kurssit 9.–11.4.2021. Päätös perustuu hallituksen suosituksiin koronaviruksen hillitsemiseksi ja Kymenlaakson alueellisiin ohjeisiin.

Etäyhteyksin pidettävillä kursseilla Lapsen kohtaaminen kriiseissä ja Viestintä on vielä tilaa. Informaatiovaikuttamisen kurssi on jo täynnä. Etäyhteyksin pidettävillä kursseilla opetusta on perjantaina kello 13.30-19, lauantaina 9.30-17.30 ja sunnuntaina 8.30-15. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 28.3.2021 saakka. Etäkurssien kurssimaksu on 30 euroa. NASTA Merituuli 2021-harjoituksesta lisätietoja tästä linkistä.

Lähiopetusta sisältävien NASTA Merituuli -kurssien peruuttamispäätös on tehty terveysturvallisuussyistä. Osallistumista ei ole mahdollisuus siirtää seuraavaan harjoitukseen epävarman korona-tilanteen vuoksi.

Merituuli 2021-harjoituksen logossa liehuu lippu

Merituuli 2021-harjoituksen kauniin maanpuolustushenkisen logon on suunnitellut arkkitehti Teiju Autio.  Logo symbolisoi harjoituksen järjestämispaikkaa Haminaa, jossa liehuu maailman suurin Suomen lippu.

Merituuli 2021 -harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki antoi toiveeksi logon suunnittelijalle Teiju Autiolle, että harjoituksen logossa pitää olla meri ja Suomen lippu. Harjoituksen nimi, Merituuli, oli tuolloin jo päätetty.

Merituuli 2021 -harjoituksen logon suunnittelija Teiju Autio on tehnyt monenlaisia suunnittelutöitä arkkitehdin työn ohella.

”Idea harjoituksen logosta tuli aika pian. Toiveet merestä ja lipusta oli varsin helppo suunnitella logoon. Eniten työtä oli logon lopputyöstämisessä eli aiheen pelkistämisessä toimivaksi logoksi ja symboliksi. Logon piti toimia pienenä tunnuksena ja myös isompana flaierina. Loppuvaiheessa sain sitten tietää, että myös harjoituksen nimi pitää saada logoon. Useinhan logo on oma elementti ja nimi tulee erikseen sen yhteyteen”, Teiju Autio kertoo Merituuli 2021 –harjoituksen logon synnystä.

Logo viestii toiminnasta ja Haminasta

Suomen lipun sisällyttäminen logoon tuntui Teiju Autiosta luontevalta, koska Haminassa liehuu maailman suurin Suomen lippu.

”Tuuli elementti tuli logoon lipun myötä ja se kuvaa myös meren aaltoja. Logon värimaailma kuvaa isänmaallisuutta, merta ja lippua”, Teiju Autio kertoo logon elementeistä.

Harjoitus järjestetään Haminassa, joka on armeijakaupunki. Liput ovat vahvasti esillä Haminan katukuvassa. Kaupungissa on nähtävyytenä mm. lippumaailma eli kaikkien maiden liput.

”RUK:n edessä on Suomen lipun tie, jonka varrella on esillä kaikki Suomessa käytössä olleet eri valtiolliset liput”.

Logoja ja tunnuksia jo nuoresta lähtien

Teiju Autio on koulutukseltaan arkkitehti ja hän on tehnyt monenlaisia suunnittelutöitä arkkitehdin työn ohella, kuten esimerkiksi graafista suunnittelua näyttelysuunnittelun yhteydessä. Teiju on suunnitellut mm. Haminan Lottien muistokiven. Logojen ja symbolien haasteena on kiteyttäminen ja pelkistäminen.

Tällä hetkellä Teiju Autio toimii Museoviraston kulttuuripalveluissa restaurointiarkkitehtinä. Hänen pääasiallisena tehtävänä ovat rakennusperinnön restaurointiin ja suojeluun liittyvät tehtävät.

Vapaa-ajallaan Teiju on mukana Haminan linnoituksen wanhat talot ry:n kirjaprojektissa, jossa tuodaan päivänvaloon Haminan linnoituksen alueen 21:n yli satavuotiaan talon historiaa.

”Haminan ympyräasemakaava on erittäin harvinainen ja Suomessa ainutlaatuinen. Linnoituskaupungissa toimii edelleen varuskunta. On ollut hienoa päästä tutustumaan ympyräkaupungin vanhojen talojen historiaan”, Teiju Autio iloitsee.

Taina Harmoinen, Merituuli 2021 -harjoituksen tiedotusvastaava

Huhtikuussa lämpimät tuulet puhaltavat Haminassa – NASTA-harjoitus Merituuli 2021 lähestyy

Merituuli 2021 -harjoituksen logo. Logo sinivalkoinen.

NASTA-harjoitus Merituuli 2021 järjestetään 9.-11.4.2021. Paikkana on Maasotakoulu Reserviupseerikoulu Hamina. Harjoituksessa on valittavana kahdeksan kurssia ja ilmoittautumiset ovat 16. ja 17.2.2021. Suurimpaan osaan kursseja ei edellytetä aikaisempaa osaamista, sillä jatkotason kursseja on vain yksi.

Haminassa järjestettävän harjoituksen käytännön järjestelyistä vastaa Naisten Valmiusliiton Kaakkois-Suomen alueneuvottelukunta ja harjoituksen johtaja on Hanni Kangasmäki. Harjoitus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina ja Puolustusvoimien tuella.

Ilmoittautumiset 16. ja 17. helmikuuta

Merituuli 2021 -harjoituksen ilmoittautumiset on porrastettu tiistaihin 16. helmikuuta ja keskiviikkoon 17. helmikuuta. Molempina päivinä kahden kurssin ilmoittautuminen avautuu kello 9 ja 13.

Merituuli 2021 -harjoituksen kursseja on jo esitelty ja loput tulevat esittelyyn ennen ilmoittautumisen alkamista harjoituksen facebook-sivulla ”Merituuli 2021”. Harjoituksen kurssiesittelyt on koottu harjoituksen esitteeseen.

Kurssivalikoimasta jatkotason kurssi on Selviytyminen maastossa eikä muihin edellytetä aiempaa osaamista. Peruskursseille puolet osallistujista on ensikertalaisia ja he otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osallistujien alaikäraja on 16 vuotta, lukuun ottamatta Lapsen kohtaaminen kriisissä -kurssia, jossa alaikäraja on 18 vuotta.

Rekisteröidy MPK:n järjestelmään hyvissä ajoin

Kursseille ilmoittaudutaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestelmän kautta. Kurssit täyttyvät nopeasti, joten muista hoitaa MPK tunnuksesi kuntoon ennen ilmoittautumisajan alkua.

Ilmoittautumista varten tulee olla rekisteröitynä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestelmään. Rekisteröitymisen voi tehdä hyvissä ajoin ennen kurssille ilmoittautumista. Jos sinulla on jo tunnukset valmiina, niin kannattaa vielä tarkistaa, että salasana varmasti toimii.

Voit ilmoittautua vain yhdelle kurssille. Omilla tunnuksilla ei voi myöskään ilmoittaa muita osallistujia, vaan jokaisen on luotava omat tunnuksensa.

Harmillinen korona

Vuoden 2020 NASTA-harjoitukset Savotar 2020 Vekaranjärvellä ja Vinka 2020 Tikkakoskella jouduttiin perumaan korona-tilanteen takia. Korona-ohjeistus huomioidaan toki myös Merituuli 2021 -harjoituksessa. Harjoituksen kokonaisvahvuus on 180 henkilöä eli kullekin kurssille otetaan 20 osallistujaa.

Harjoituksen järjestelyissä noudatetaan vallitsevia viranomaismääräyksiä. Kursseille otetaan normaalia vähemmän osallistujia, kurssit pidetään toisistaan erillään ja osa kursseista voidaan tarvittaessa siirtää etätoteutukseen. Naisten valmiusliiton korona-ohjeistukseen kurssilaisille voi tutustua tästä.

Nähdään Merituuli 2021 -harjoituksessa Haminassa!

Taina Harmoinen

Merituuli 2021 -harjoituksen tiedotusvastaava