”Suomalaisten pitää osata toimia neljänä eri vuodenaikana”

Täällä Lapissa on kahdeksan vuodenaikaa. Parhaillaan elämme kevään ensimmäistä vaihetta, hankikantokevättä.  Ilmassa on voimakkaasti kevään enteitä ja pohjoisen ihmisten mielissä jäidenlähtökevään odotus. Auringon kaari taivaalla pitenee päivä päivältä kohti valoisia kevät- ja kesäöitä.

Antti Tölli korosti päätöspuheessaan, että meidän suomalaisten pitää osata toimia neljänä eri vuodenaikana

Edellinen talviharjoitus, Hanki, pidettiin Rovaniemellä 2010. Naisten valmiusliiton harjoituksissa huomioidaan kurssivalikoimassa harjoitusalueen paikalliset mahdollisuudet ja kouluttajien erityisosaaminen. Meidän suomalaisten pitää osata toimia neljänä eri vuodenaikana ja tässä Rovaniemellä toteutetussa Revontuli-harjoituksessa olette päässeet kokemaan Lapin kevättalvisissa olosuhteissa toimimista.

Revontuliharjoituksen kurssien tavoitteena on ollut lisätä osallistujien toimintavalmiuksia selviytyä talvisessa luonnossa sekä kehittää osaamista erilaisissa arjen onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. Tavoitteena on myös ollut lisätä osallistujien kiinnostusta kouluttautua lisää kokonaisturvallisuuden eri toiminta-alueilla.

Kokonaisturvallisuus on tavoite, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhat ovat hallittavissa. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuus on siis suomalaisen varautumisen toimintamalli, jossa yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan yhdessä.

Kokonaisturvallisuuden avulla elintärkeät toiminnot turvataan normaalioloissa ja häiriötilanteissa esimerkiksi sähkökatkoissa, myrskyissä, onnettomuuksissa ja tulvissa sekä poikkeusoloissa, joita ovat esimerkiksi sota, sodan uhka, suuronnettomuus tai taloudellinen kriisi.

Kokonaisturvallisuus sisältää seuraavat osa-alueet: valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys.

Kansalaiset voivat varautua omatoimisesti esimerkiksi tulipaloihin ja pitkiin sähkökatkoihin, ja näin omalta osaltaan auttaa ehkäisemään onnettomuuksia sekä rajoittamaan tai torjumaan onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja ja seurauksia.  Tässä Revontuliharjoituksessa te osallistujat olette harjoitelleet useita edellä luetelluista asioista. Kykynne toimia häiriötilanteissa on kehittynyt ja olette saaneet valmiuksia arjen turvallisuusuhkien torjumiseen. Toivottavasi halunne kehittää varautumistaitojanne edelleen on myös kasvanut.

Yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen tarvitaan koko yhteiskunnan voimavaroja niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissakin.

Toimiminen erilaisissa ympäristöissä uusien ihmisten kanssa haastaa meidät oppimaan itsestämme jotain uutta. Eri puolilta Suomea yhteen kokoontuneiden kurssilaisten keskuudessa on syntynyt myös vahvaa verkostoitumista ja itsensä kehittämistä yhdessä samanhenkisen ryhmän kanssa.

Toivotan Teille oikein Hyvää kevättä!

Maanpuolustuskoulutusyhdistys Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

”Yhdessä tekeminen on se suuri voima, jolla onnistumme”

Hyvät kurssilaiset, kouluttajat ja harjoituksen organisaatio sekä yhteistyökumppanit!

”Innostunutta porukkaa, mahtava kurssi, hyvä yhteishenki, olisin kuunnellut tätä kouluttaja lisää, mistä olette saaneet näin hyviä kouluttajia” – tässä joitakin kommentteja eiliseltä kenttäkierrokselta niin kurssilaisilta, kurssinjohtajilta kuin kutsuvierailta.

Kaarina Suhonen korosti päätöspuheessaan yhdessä tekemisen voimaa.

Viikonloppuna Revontuli-harjoituksen yhdeksällä kurssilla on ollut osallistujia yhteensä 238, harjoituksen kokonaisvahvuuden kouluttajat mukaan lukien ollessa 281. Suosituin kurssi oli Moottorikelkka ja maastoajo, joka täyttyi puolessatoista minuutissa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Myös Maastotaidot talvella ja Henkinen kriisinkestävyys sekä olivat suosituimpien kurssien joukossa.

Kurssilaisia on tullut eri puolilta Suomea, eniten Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Uudeltamaalta. Ainoastaan Keski-Pohjanmaalta ja Ahvenanmaalta ei ole ollut osallistujia. Kurssilaisista noin 60 % kuuluu johonkin jäsenjärjestöön. Mukana on ollut eri-ikäisiä naisia ja ystäväporukoita, niin vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita, kuin äiti-tytär sekä isoäiti ja lapsenlapsi pareja.

Moni teistä ei ehkä tiedä, että ensimmäinen NASTA Valmius -harjoitus on pidetty täällä Lapissa Rovajärvellä yli kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 1998. Harjoituksen painopiste oli kouluttajakoulutuksessa, ja tämä mahdollisti liiton valtakunnallisen koulutustoiminnan käynnistämisen. Sen jälkeen Rovaniemellä on pidetty myös Hanki 2010 -harjoitus. Täällä järjestetyt harjoitukset tarjoavat erityisen hyvän ympäristön selviytyä talvella lumen ja pakkasen keskellä, mikä on meillä Suomessa äärimmäisen keskeinen taito.

Toivottavasti teistä jokainen on saanut myös tässä harjoituksessa uutta tietoa ja osaamista varautumiseen sekä erilaisiin arjen häiriötilanteisiin liittyen. MSO -etsintä ja Henkinen kriisinkestävyys ovat olleet sellaisia kursseja, joiden käymisestä on hyötyä etenkin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) -toiminnassa. Jo tällä hetkellä naisille löytyy erilaisia tehtäviä viranomaisten tueksi ja avuksi, joten liittykää mukaan niin järjestöihin, kuin Vapepa-toimintaan.

Harjoituksen organisaatiolle haluan lausua lämpimät kiitokset hyvin tehdystä työstä. Harjoituksen johdolla on suuri merkitys toimintojen onnistumiselle. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa kulkea vierellänne harjoituksen suunnittelusta aina tähän viikonlopun toteutukseen asti. Alun hämmennyksestä on hiljalleen kehittynyt osaava ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutunut tiimi.

Mikään harjoitus ei myöskään synny yksin, vaan tähän on tarvittu yhteistyökumppaneita; Lapin alueneuvottelukuntaa, jäsenjärjestöjen upeita ja osaavia vapaaehtoisia, eri alojen asiantuntijoita ja viranomaisia, sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja Puolustusvoimia. Yhdessä tekeminen on se suuri voima, jolla onnistumme näin ison harjoituksen toteuttamisessa.

Lämmin kiitos teille kaikille!

Hyvät kurssilaiset!

43. NASTA Revontuli -harjoitus lähenee loppuaan ja on aika arvioida oppimaansa ja kokemustaan kurssin onnistumisesta. Pyydämmekin teiltä tänään tärkeää palautetta niin onnistumisesta kuin kehittämiskohteista, jotta voimme kehittyä ja vastata koulutuksellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Toivon, että olette saaneet myös uusia ystäviä ja verkostoituneet, kokeneet jotakin ihan uutta sekä joutuneet omalta mukavuusalueeltanne ulos, sillä sekin on osa oppimista.

Lopuksi toivotan teidät kaikki mukaan tuleviin harjoituksiin, joista tietoa löytyy Liiton kotisivuilta ja harjoituksen blogilehdestä. Vinkkaan myös mahdollisuudesta osallistua valtakunnalliseen paraatiin Naisten Valmiusliiton marssiosastossa 4.6 Rovaniemellä.

Turvallista kotimatkaa ja pitäkää huolta itsestänne, sillä voidakseen auttaa muita, on muistettava huolehtia myös itsestä!

Kaarina Suhonen pääsihteeri Naisten Valmiusliitto

Iltaohjelmaa Revontuli-teemalla

Tilaisuuden aluksi Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen luovutti Lotta-mitalin Leena Ruosteiselle, joka on pitkään toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja erityisesti naisten varautumiskoulutuksen edistämiseksi.  Leena toimii Revontuli-harjoituksen huoltopäällikkönä.

Leena Ruosteinen ja Kaarina Suhonen

Iltaohjelma kuuluu perinteisesti NASTA-harjoitusten lauantai-illan ohjelmaan. Ohjelman suunnittelu ja järjestäminen kuuluu alueneuvottelukunnan vastuulle.  Lapin alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Liisa Eloranta kertoi, että tämän illan ohjelma on laadittu REVONTULI –teeman hengessä.

Lapin Käsikellot esittivät kolme kappaletta.

Lapin Käsikellot

Käsikellot – Suomessa harvinaiset soittimet otettiin käyttöön Lapissa Rovaniemellä vuonna 2001. Toiminta alkoi Lapin Lasten Käsikellot –yhtyeenä. Kun lapset kasvoivat nuoriksi ja aikuisiksi yhtyeen nimikin muutettiin Lapin Käsikelloiksi. Taiteellisena johtajana toimii Jukka Hakola. Kaunisääniset soittimet, kellot, olivat kaunista katseltavaa ja kuunneltavaa

Revontulista kertoi Tomi Teppo, joka on projektitutkija työpaikkanaan Sodankylän geofysiikan observatorio. Häneltä saimme kuulla sanoin ja kuvin tiukkaa asiatietoa revontulista.

Pia Tuukkanen, Tomi Teppo

Kemijärven lausujien naiskolmikko Aila Kelloniemi, Saara Laitila ja Arja Skog lausuivat Runoja naisesta aikuisen naisen energisyydellä ja taidolla.  

Mirja Vaittinen

Laulun voimaa juhlaan toi Mirja Vaittinen, joka toimii Johtamisen peruskurssin kurssinjohtajana. Mirja esitti kaksi omaa sävellystään, jotka hän on myös sanoittanut itse. Mirjalla on pitkä ura laulujen säveltäjänä, sanoittajana ja esittäjänä. Muusikko Vesa Norvanto toimi säestäjänä.

Ohjelman päätteeksi laulettiin Yhteislauluksi yhdessä Ilmari Kiannon runoon pohjautuvan laulu, Revontulten leikki.

Yhteislaulua

Juhlan juonsi maanpuolustushenkinen Pia Tuukkanen, joka on toiminut Ylellä toimittajana ja tekee nykyisin työtä yrittäjänä.

Teksti: Liisa Eloranta, Jaana Hirvonen

Kuvat: Pilvi Vihanta

Kuusamosta vahva edustus

NASTA Revontuli-harjoituksessa on vahva edustus Kuusamon maanpuolustusnaisista: harjoituksen organisaatiossa eri tehtävissä on kahdeksan henkilöä, ja kursseilla heitä on mukana neljä.

– Tämä harjoitus, kuten kaikki muutkin NASTA-harjoitukset, kokoavat yhteen samanhenkisiä, reippaita naisia. Kursseilla jokainen kartuttaa omia arjen turvallisuusvalmiuksia sekä varautumistaitoja, sanoo organisaation toimiston toimistopäällikkönä toimiva Kaisu Palosaari Kuusamon maanpuolustusnaisista.

-Kolmen päivän tiivis yhdessäolo ja toiminta hitsaavat naisia entisestään yhteiseen päämäärään, valmiuteen toimia poikkeusolosuhteissa. Se voi olla vaikkapa pitkä sähkökatkos, etsintätilanne tai muu avun tarjoaminen.

-Kurssit harjoituttavat naisia toimimaan myös johto-, organisointi-, huolto- ja kouluttajatehtävissä, Palosaari mainitsee.

Hänen lisäkseen NASTA Revontuli 2019 organisaatiossa toimivat kuusamolaiset Anne-Kaisa Olva toimiston varapäällikkönä, turvallisuusvastaavana on  Riitta Wedman ja ensiapuvastaavana  Anu Keränen, huollon varapäällikkönä Tarja Leinonen-Viinikka ja toimiston viestintäryhmässä Terttu Niemelä. Ulla Rontti toimii MSO etsinnän varajohtajana ja Sanna Laihola-Baas Maastotaidot talvella -kurssin varajohtajana.

Kuusamon maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Tarja Leinonen-Viinikka iloitsee yhdistyksensä panoksesta.

-Naisemme ovat innokkaita kouluttautumaan. Mainittakoon, että Pohjois-Pohjanmaan kolme ensimmäistä Maanpuolustusnaisten liiton peruskoulutuksen suoritusmerkkiä tuli Kuusamoon.

Muutenkin yhdistyksen toiminta on vilkasta monenlaisista talkoista vaikkapa Isänmaalliset laulut -tilaisuuteen. Yhdistys on jäsenmäärältään tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan piirin suurin. Kahden viime vuoden aikana jäsenmäärä on tuplaantunut, mikä kertoo maanpuolustusnaisten toiminnan kiinnostavuudesta., Leinonen-Viinikka sanoo.

NASTA Revontuli 2019 -harjoituksen koulutus on luonteeltaan kaikille naisille soveltuvaa peruskoulutusta. Harjoituksen järjestelyistä vastaa Naisten Valmiusliitto (NVL) ja kurssit toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuva: Jaana Hirvonen

”Ajokoulussa”

Liikenneturvallisuus- ja B-ajo-oikeus -kurssilla oli mahdollisuus suorittaa puolustusvoimain B-ajolupa. Ja kaikki 20 kurssilaista sen suorittivatkin.

-Parasta oli koko kurssilla se, että saatiin tehdä käytännön hommia. Ajettiin maastossa, opeteltiin peruuttamista keilaradalla ja peräkärryn kanssa, luetteli Tiina Hinkka.

Saatiin tutustua autoihin oikein perusteellisesti. Vaihdettiin öljyt ja renkaat, tarkistettiin nesteet ja monta muuta asiaa, jatkoi Tipe Pylvänäinen.

-Mehän ollaan nyt ihan ammattilaisia. Kursseilla meitä voi tilata sitten kuljettamaan.

Luvan haltijalla on siis oikeus ajaa puolustusvoimien ajoneuvoja ja toimimiseen koulutuksissa ja harjoituksissa puolustusvoimien ajoneuvojen kuljettajana.

Koulutuksessa harjoiteltiin ajoneuvon käyttöönottotarkastusta, päivittäishuoltoa sekä toimintaa tyypillisimmissä liikenneonnettomuuksissa ja hätäensiavun antamista onnettomuuspaikalla.

Kurssilla perehdyttiin ajoneuvon käyttöön vaikuttaviin erityismääräyksiin (B ajo-oikeusteoria) sekä suoritettiin ajo-oikeuden myöntämiseen liittyvä ajoharjoittelu.

Kurssille pääsy edellytti teoriaosuuden suorittamista pv-moodle -verkkokurssilla hyväksyttävästi ennen kurssille tuloa sovittuna ajankohtana. Kurssilaisella piti olla vähintään B-luokan ajokortti eikä saanut olla vakavia ajo-oikeuteen vaikuttaneita/vaikuttavia rikkomuksia

Koulutus antoi kurssilaisille valmiuden ennakoida ja arvioida liikenteen riskitilanteita ja vastuullista toimintaa tieliikenteessä. Kurssin johtaja Marjo Törmikoski oli erittäin tyytyväinen kurssilaisten aktiivisuuteen ja toimintaan kurssin aikana.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat: Pilvi Vihanta

Kelkkakurssi oli suosituin

Brrumm, Brumm, Brum…  Moottorikelkka murahtelee ajohaluja, kun kurssilainen vääntää moottorikelkan kaasukahvasta. Vielä lyhyt turvallisuuskertaus, ja kurssinjohtaja Tanja Sälevä antaa luvan lähteä liikkeelle.

Kurssilaisia jännittää ja hieman pelottaakin, mutta teoriassa hyvin opeteltu on puoleksi tehty. Letkassa ajon lähtö onnistuu ilman kommelluksia ja kuskien naamat loistavat kypärien alla kuin Naantalin aurinko, vaikka pohjoisen lumilla Rovaniemellä ollaan. Matkan varrella tuli kiperiäkin tilanteita, mutta niistäkin selvittiin ja opittiin.

Hupsista -mänty keskellä reittiä

Moottorikelkan käyttö ja maastoajo -kurssi oli koko Revontuli 2019 -harjoituksen suosituin kurssi. Se täyttyi puolessatoista minuutissa, ja varapaikoille ilmoittautui kymmeniä. Kurssin suosio kertoo kuinka paljon naisia kiinnostaa osata ajaa kelkalla. Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen ei yllättynyt kurssin suosiosta. Sen sijaan häntä hämmästyttää se intohimo ja pettymys, mitä kurssin ulkopuolelle jääminen aiheutti.

Kurssilla sai oppia moottorikelkan turvalliseen käyttöön sekä harjoiteltiin maastossa ajamista, paikantamista ja ensiapua. Moottorikelkalla ajamisen perusteet, maastoliikennelaki, moottorikelkan käyttö ja pukeutuminen, kuorman ja peräkärryn lastaaminen, kuuluivat kaikki opetukseen.

Kelkkaillessakin on syytä varautua siihen, että voi sattua vahinko. Niinpä koulutuskokonaisuuteen kuului Anu Keräsen havainnollistamana ensiavun antamista.

Koulutuksen myötä kurssilainen tietää moottorikelkkailijalta vaadittavia taitoja ja osaa arvioida omia kykyjään käyttää moottorikelkkaa turvallisesti erilaisissa luonnon olosuhteissa normaaliolosuhteissa valmiilla reitillä.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat: Mottorikelkkakurssilaiset ja Pilvi Vihanta

Eväitä työelämään

Johtamisen kurssi antoi eväitä työelämään, tiivisti Ulla Niskanen kurssin tarjonnan sunnuntaiaamuna edellispäivän ryhmätöitä purettaessa.

-Myös itselle kurssista oli paljon hyötyä, vaikka olen rivityöntekijä. On hyvä tietää, mitä hyvä johtaminen on ainakin teoriassa.

-Nythän minä voin seurata esimiehiäni miten he tehtävästään suoriutuvat, hän naurahti.

-Kurssi antoi kurssikuvauksen lupauksen mukaisesti teoriatietoa johtamisesta ja itsensä johtamisesta.

Sirpa Karlsson ja Ulla Niskanen

Kurssilla keskityttiin ihmisten johtamiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen johtamisen osana. Lisäksi harjoiteltiin erilaisia johtamistilanteita ja harjaannuttiin palautteen antamiseen.

Sunnuntain palautepalaverissa tuli esille avoimen keskustelun merkitys vuorovaikutuksessa ja palautteen antaminen osana turvallisuuden tunteen edistämistä.

-Johtamisessa tärkeintä on johdonmukaisuus ja määrätietoisuus, sanoo yrittäjänä työskentelevä Sirpa Karlsson.

-On tärkeätä, että tehtävä kuin tehtävä viedään loppuun. Se herättää luottamusta, että asiat eivät jää kesken.

Kurssin johtaja Mirja Vaittinen pitää tärkeänä johtamisessa itsensä kehittämistä johtajana.

Ideaalitapauksessa itsensä johtamisella saadaan aikaan yhteistä hyvää koko työyhteisölle. Sillä miten johtaja jaksaa ja suoriutuu työstään, on suuri vaikutus yhteiseen jaksamiseen ja työkykyyn.

Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen saattaa palvella monia tarkoitusperiä työyhteisössä ja sen tavoitteissa.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuva: Taina Ylikangas

Sähköttä selviytymiseen konstit ovat monet

Yllättävien myrskyjen ja pohjoisessa myös tykkylumien aiheuttamat sähkökatkot ovat saaneet yhä useamman naisen kiinnostumaan keinoista, joilla selviytyä pitkän sähkökatkon aikana perheensä ruokahuollosta, lämmöstä ja muista jokapäiväisistä arkisista askareista. Konstit on monet.

72 tuntia on aikakehys, jossa omatoiminen varautuminen helpottaa sekä omaa pärjäämistä että yhteiskunnan auttamispainetta. Pitkittyvä sähkökatkos on kaikkien arkeen vaikuttava tilanne, johon kannattaa varautua ennakkoon myös kotitalouksissa.

Selviytyminen sähköttä -kurssilla kerrattiin käytännön taitoja, joiden avulla arjesta voi selviytyä omavaraisesti useamman vuorokauden kestävän sähkökatkon aikana. Opetuksessa tutustuttiin muun muassa erilaisiin riskeihin, toimintaan sähkökatkoksissa, kodin turvallisuuteen ja kotivaraan.

Jokainen voi oppia nopeasti varautumisen ja turvallisuuden perustaidot.

Sähkökatkon aikana voit tarvita esimerkiksi seuraavia tarvikkeita, joita on hyvä hankkia kotiin jo etukäteen: paristoilla toimiva valaisin; taskulamppu, otsalamppu, kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja.

Hanki kotiin paristokäyttöinen radio, paristoja radiota ja taskulamppuja varten, varasulakkeita ja laturi, jolla voit ladata matkapuhelimen akun ilman sähköä. Polttopuita tarvitaan, jos kotona on puulämmitteisiä tulisijoja. Jos sähkön tarve kiinteistössä on kriittinen, kannattaa hankkia oma aggregaatti. Ruokahuoltoa varten tarvitset elintarvikelaatuisia kanistereja ja kannellisia astioita vedenjakelun häiriön varalta. Varaa myös pieni summa käteistä rahaa ja makuupusseja. Lääkekaappiin kannattaa hankkia kuume- ja särkylääkkeitä, laastareita ja sidetarpeita sekä muita tarvittavia henkilökohtaisia lääkkeitä. Jääkaappiin puolestaan kannattaa varata muutaman päivän varasto ruokaa.

Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäistarvikkeita hieman yli päivittäisen tarpeen, ja lisäksi muutamia kaiken varalta tarvittavia tarvikkeita. Kotivaran pitäisi riittää vähintään kolmeksi päiväksi, mielellään viikoksi. Nykyaikainen kotivara ei ole erillinen ruokavarasto, vaan normaalissa kierrossa olevia tuotteita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.

Aggregaatin käyttöä opettelemassa

Sähkökatkoksen aikana ei pidä turhaan soittaa hätänumeroon 112 tiedustellaksesi kiireettömiä asioita, esimerkiksi sähkökatkon kestoa. Häiriötilanteessa tiedustelut ja ilmoitukset häiriöistä tulee soittaa sähköyhtiölle vikapalvelunumeroon. Tietoa löytyy myös sähköyhtiöiden verkkosivuilta. Talleta oman sähkölaitoksesi vikapalvelunumero kännykkäsi jo hyvän sään aikana.

Jos puhelut ruuhkautuvat tai nettisivut eivät toimi, voit kuunnella radiossa luettavat viranomaistiedotteet ja paikallisuutiset pattereilla toimivasta radiosta tai autoradiosta. TV-ohjelmia voi seurata myös matkapuhelimella tai tietokoneella.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuva: Pilvi Vihanta

Pää ja jalat toimivat yhdessä

MSO etsintä -kurssilaiset eivät pelkää lunta eivätkä muutenkaan talvisia olosuhteita. Lunta oli haaroihin asti, kun Päivi Tuhkalainen “rämpi” viimeiselle rastilleen perjantai-iltana MSO etsinnän suunnistusharjoituksessa. Rasti löytyi, ja naisen tyytyväisyys näkyi naamasta leveänä hymynä.

-Olen kyllä suunnistanut ennenkin, mutta niin harvoin, että kompassin käyttö ehtii välillä unohtua. Oli tosi kiva päästä tositoimiin oppilaana, sanoo raisiolainen, joka toimii maanpuolustusnaisissa ja MPK:ssa.

-Viimeksi helmikuussa olin naisten talvitaidot -kurssin järjestelyissä, mutta en itse ehtinyt hiihtämään. Se vähän harmittaa nyt kun oltiin etsinnän maastoharjoituksessa Pahkamaalla. Mutta hyvin sekin meni, hän kertoo.

Kurssilaiset etsivät maastoon merkityltä alueelta kouluttajien sinne piilottamia asioita ja rasteja.

Talviolosuhteet ovat kyllä haasteelliset verrattuna kesään, mutta siinä on oma viehätyksensä, kesäihmiseksi tunnustautuva Tuhkalainen sanoo.

Pahkamaankaan olosuhteita ei voinut moittia. Kevätaurinko paistoi ja sai kurssilaisten posket hehkumaan yhdessä innostuksen ja huumorin kanssa.

MSO-etsinnän kolmen hengen partio
Huoltotauko

MSO etsintä -kurssin johtaja Raija Setälä ja varajohtaja Ulla Rontti kehuvat kurssilaisten innostuneisuutta ja pelottomuutta kohdata pohjoisen talviset olosuhteet. Kurssi nimenomaan hyödyntää lumisia olosuhteita, mikä on huomioitava pukeutumista myöten.

-Mitä ei täysin hallitse, se korvataan asenteella. Ilon kautta toimitaan. Kyllä meillä kurssin lopuksi pää ja jalat toimivat yhteen, Rontti nauraa.

Meillä on kyllä niin pätevät kouluttajat, että kaikki sujuu, johtajat kehuvat MSO asiantuntijoita Pekka Koivukangasta ja Reijo Köngästä. Suunnistuksen saloihin kurssilaiset perehdyttää kuusamolainen Yrjö Säkkinen ja ensiavussa hypotermian tunnistamiseen ja hoitoon opastaa Sippo Nevalainen.

-Ihan varmasti kurssin jälkeen naiset osaavat toimia etsinnässä ja kadonneen henkilön pelastustehtävässä eri maasto-olosuhteissa, erityisesti talvella, Setälä sanoo.

Kurssi antaa tietoa MSO etsinnän menetelmistä ja siitä, miten viranomaiset toimivat yhteistyössä järjestöjen vapaaehtoisten kanssa etsintätilanteissa.

-MSO etsintä on poliisijohtoinen etsintämuoto, jonka suurin hyöty on siinä, että siinä etsintä voidaan käynnistää pienellä ihmismäärällä, kertoo kouluttaja Reijo Köngäs.

Jo kolme ihmistä voi käynnistää etsinnän tietyllä alueella eikä heidän tarvitse odottaa suuria etsintäjoukkoja paikalle. Etsinnässä hyödynnetään siviilien osaaminen, ja käytetään muissakin etsinnöissä käytössä olevaa kalustoa helikoptereista droneihin.

Mutta ihminen on a ja o, koska hän pystyy liikkumaan maastossa tehokkaasti. Menetelmä on todettu tehokkaammaksi kuin perinteinen haravaetsintä, jossa 10-15 henkilöä etsii tiettyä aluetta. MSO etsinnässä taas jo kolme ihmistä saa suunnitella itse, miten alue tutkitaan ja missä tahdissa.

-Etsijöitä voi toki olla enemmänkin, jos kohde sitä vaatii. Esimerkiksi Posiolla etsittiin pikkupoikaa 120 hengen voimin.

Menetelmää on käytetty länsimaissa jo toisen maailmansodan aikana, mutta se on rantautunut Suomeen pohjoisen kautta. Ruotsissa menetelmää on käytetty vuosikymmeniä tunturilapissa.

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat:  Pilvi Vihanta

Läheisten merkitys kriisissä tärkeää

Läheisten ihmisten merkitystä kriisistä selviytymisessä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tätä mieltä olivat Henkinen kriisinkestävyys -kurssilaiset yksimielisesti, keskustellessaan luennosta Läheisten verkosto. Työkaluja omaan työhön sekä omaan jaksamiseen tulivat kurssilta hakemaan tamperelaiset opettajakollegat Noora Vuorinen ja Tuija Ahola.

-Kriisin tunnistamisessa on monia keinoja, mutta myös haasteita, koska yksi sulkeutuu ja toinen itkee. Lapsella sen sijaan jokin traumaattinen kokemus voi purkautua vasta paljon tapahtuman jälkeen, naiset toteavat.

-Kriisistä selviytymisessä läheisten; kodin, sukulaisten ja kavereiden muodostamat tukiverkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Pitää vain pyytää ja ottaa vastaan apua.

Kriisistä voi naisten mielestä selviytyä jopa ilman ammattilaisten apua, sillä monesti riittää kuuntelija ja lohduttaja.

-Kriisi on hyvin henkilökohtainen asia ja ihmiset kokevat saman asian kovin eri tavalla.

Kriiseihin suhtautuminen on etääntynyt ihmisistä, samalla tavalla kuin kuoleman kohtaaminen, sanoo kurssin johtaja Ulla Hiltunen.

-Ennen kuoleman kohtaaminen oli luonnollista, mutta nykyisin se on ulkoistettu sairaaloille. Sama koskee kriisin käsittelyä. Kynnys pyytää apua läheisiltä ja kavereilta on noussut. Halutaan selviytyä yksin tai sitten turvaudutaan vain yhteiskunnan apuun.

-Hyvä, että ympärillämme on toimiva yhteiskunta, ja liian usein tuudittaudutaan siihen. Esimerkiksi lasten kasvatus ja siihen liittyvät kriisit on ulkoistettu koululle ja viranomaisille, harmitteli kouluttajana toiminut Sisko Koskiniemi.

-Ennen ei hälytetty apua, vaan asiat hoidettiin pitkälle perhepiirissä. Apu oli lähellä. Olisi hyvä, että asioita yritetään ratkaista enemmän kotona jo siksi, että lapsi oppii luottamaan siihen, että vanhempansa hoitavat lasta koskevat asiat parhain päin, yhtyi näkemykseen Rovaniemen seurakunnan aluekappalainen Mirja-Liisa Lindström.

-Lapsuus on nostettu jonkinlaiselle jalustalle, irtonaiseksi osaksi perhettä, ja jotenkin ongelmien käsittelyssä on unohdettu terve maalaisjärki. Tuntuu, että kaikki on valmiiksi säänneltyä ja lasten osallistuminen normaaliin perhe-elämään rajattua, hän kritisoi.

-Toisaalta taas huolestuttaa lasten ja nuorten joukko, joka joutuu elämään päihderiippuvaisten vanhempien vaikutuksessa ja se, että vanhemmuuden katoamisesta myös muista syistä on tullut hyväksyttävää.

Kurssilla sai teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamistilanteissa. Aiheita käytiin läpi esimerkkitapausten pohjalta ja samalla mietittiin myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana.

Ulla Hiltunen, Annikki von Pandy, Sisko Koskiniemi ja Karoliina Hiltunen

Teksti: Terttu Niemelä

Kuvat: Taina Ylikangas