Jauhelihaa, perunaa, kasviksia, tomaattimurskaa, lihalientä ja sopivasti mausteita. Siitä on hyvä jauhelihakeitto tehty.
Resepti oli helppo valinta Joukkomuonitus maastossa -kurssin johtaja Maili Aholalle ja kurssin kouluttaja JoukoTalviaholle, jotka ohjeistivat kurssilaisia valmistamaan lauantain päivällisruuan koko PikkuNASTA Fanni 2020 -harjoituksen väelle.
Keitto sai pääsihteeri Kaarina Suhoselta spontaanit kiitokset ja vesi kielellä ruokailevilta ablodit. Eikä syyttä.
-Periaate on sama kuin kotikeittiössä, mutta mittakaava astioissa ja aineksissa on aika lailla eri, selvittää Talviaho kenttäkeittiön äärellä. Kattilat ja kannut ovat monen kymmenen litran vetoisia ja esimerkiksi vispilällä ja kauhalla on pituutta reilu metri, jotta väline yltää kenttäkeittiön pohjalle asti.

Keiton valmistuskin etenee kenttäkeittiössä samalla kaavalla kuin kotona. Keiton annetaan kypsyä, kun kattilaan on saatu perusraaka-aineet ja mausteet. Kun keitto on melkein kypsää, tarkistetaan maku, sekoitetaan, pienennetään keittotehoa, kansi kiinni ja annetaan muhia kypsäksi.
-Ei tehdä mitään väenkeittoa, vaan kunnon keittoa, Talviaho myhäilee.
Harjoituksen lauantain päivällisellä oli noin sata ihmistä. Keittoa valmistui 50 litraa eli puoli litraa syöjää kohti.
-Tavallisesti lasketaan keittoa noin kolme desiä syöjää kohti. Nyt, kun porukat ovat olleet paljon ulkona ja liikkeellä monenlaisessa touhussa, kannattaa keittoa varata hieman enemmän.
Jauhelihakeiton lisänä tarjottiin kotoisasti näkkileipää lisukkeineen ja juomineen. Mutkatonta kotiruokaa siis.
Kurssilainen Sinikka Aikio ei aikaisemmin ole käsitellyt suuria ruokamääriä.
-Täällä ei napeilla pelata, mutta vesi kielellä tässä voi odottaa päivälliskeiton valmistumista, hän tuumii jättimäistä vihannespussia availlessaan.
Aikio on ensi kertaa Fannissa, joukkomuonituskurssilla ja varajohtajana.
Kurssin johtaja Maili Ahola kertoo kurssin paneutuneen
maasto-olosuhteissa tapahtuvaan elintarvikkeiden säilytykseen ja käsittelyyn. Kurssilaiset oppivat reseptiikkaa, laatimaan ruokalistoja sekä huoltamaan välineistöä.
Ravitsemustyöntekijän koulutuksen saanut Susanna Karvonen tutustui kurssilla ensimmäistä kertaa kenttäkeittiöön.

Tuttuja hänelle sen sijaan ovat älykeittiöt digitaalisine uuneineen ja keittolevyineen sekä itse kippaavat padan ruoan ollessa valmista.
-Kenttäkeittiöön on ollut hyvä tutustua, koska milloinkaan ei tiedä koska tulee poikkeustilanne tai päätyy valmistamaan ruokaa yleisötilaisuuteen, kolmatta kertaa NASTA-harjoitukseen osallistunut Karvonen sanoo.

Teksti ja kuvat Terttu Niemelä